Alkutuottajan arvonlisäveroja koskeva kausiveroilmoitus

Vuoden 2013 arvonlisäveroista on annettava kausiveroilmoitus viimeistään torstaina 28.2.2014. Se on myös vuodelta 2013 maksettavan arvonlisäveron eräpäivä.

Esimerkiksi puukauppojen yhteydessä metsänomistajille on maksettu varsinaisen kantohinnan lisäksi arvonlisävero, joka on nyt maksettava valtiolle. Siitä voi kuitenkin vähentää omien ostojen arvonlisäverot. Koska tilitettävät summat voivat olla huomattavan suuria, maksuun kannattaa varautua hyvissä ajoin ennen eräpäivää.

Alkutuottajien, joita ovat mm. metsänomistajat ja maanviljelijät, arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa eli verokausi on kalenterivuosi. Tämä artikkeli koskee nimenomaan näitä vuosi-ilmoittajia.

Jos maa- tai metsätaloutta harjoitetaan kuolinpesän tai yhtymän lukuun, kausiveroilmoitus annetaan kuolinpesän tai yhtymän nimissä. Sama koskee puolisoita. Yksi ilmoitus riittää.

Helmikuun 28. päivä on sähköisesti annettavan kausiveroilmoituksen määräpäivä ja se koskee pelkästään arvonlisäveroja. Jos kausiveroilmoitus lähetetään postitse, riittää kun ilmoitus on postitettu helmikuun loppuun mennessä. Kausiveroilmoitus lähetetään sen vasemmassa yläreunassa olevaan osoitteeseen.

Kausiveroilmoitus on annettava aina, vaikka ei olisi lainkaan ilmoitettavaa arvonlisäveroa. Jos vuonna 2013 ei ole ollut arvonlisäverollista toimintaa, täytetään kausiveroilmoituksen kohta ”Ei alv-toimintaa”. Alkutuottajat ovat saaneet ennen joulua 2013 kirjeen, jossa on muistutettu kausiveroilmoituksen antamisesta ja mukaan on liitetty kausiveroilmoituksen lisäksi myös veron maksuohje.

Kausiveroilmoitus ohjeineen löytyy myös Verohallinnon internetsivuilta

Käytä oikeaa viitettä

Mahdollisen arvonlisäveron maksat pankkiin, kuten muutkin laskut. Jos kausiveroilmoituksesi aiheuttaa arvonlisäveron palautuksen, tämä maksetaan niin ikään pankkitilillesi, mikäli sinulla ei ole mitään suorittamattomia veroja.

Veroa maksettaessa on käytettävä ilmoittajan omaa asiakaskohtaista pysyvää viitenumeroa. Viitenumero kertoo, kuka on maksaja, joten sen on syytä olla oikein. Muuten vero voi mennä väärän henkilön hyväksi. 

Maksettaessa esimerkiksi metsäyhtymän arvonlisäveroja on tärkeää käyttää yhtymän omaa viitenumeroa. Tässä kannattaa olla tarkkana, jos sama henkilö hoitaa useamman eri verovelvollisen arvonlisäverojen maksut.  Jos viitenumero on hukassa, saat sen tarvittaessa myös verohallinnon palvelunumerosta 020 697 056.

Arvonlisäveroja varten on olemassa kolme tilinumeroa: yksi Danske Bankissa, yksi Nordeassa ja yksi Pohjola Pankissa. Voit itse valita, mille näistä tileistä veron maksat. Muista kuitenkin, ettet saa maksaa näille pankkitileille muita veroja kuin arvonlisäveroja tai muita ns. verotiliveroja. 

Maksettavan arvonlisäveron määrä selviää kausiveroilmoituksen kohdasta 308. Summa on myynnin veron ja vähennettävän veron erotus. Maksun yhteydessä ei välity tietoa siitä, mitä veroa on maksettu. Nämä tiedot annetaan kausiveroilmoituksessa.

Arvonlisäveron voi myös maksaa erissä. Tulevia arvonlisäveroja voi myös maksaa etukäteen milloin vain omalla viitenumerolla ja niille saa hyvityskorkoa, joka on tällä hetkellä 0,5 prosenttia. Korko on verovapaata tuloa. Maksut käytetään myöhemmin erääntyvän arvonlisäveron maksuun. 

Virhe maksussa

Jos maksamisessa on sattunut virhe, on syytä ottaa yhteyttä verotilin neuvontanumeroon 020 697 056.

Yhteydenotto on tarpeen, jos olet esimerkiksi antanut väärän viitteen tai viite puuttuu kokonaan tai maksu on mennyt jollekin muulle Verohallinnon pankkitilille kuin verotilimaksujen tilille.

Ota yhteyttä myös, jos olet maksanut jonkin muun veron kuin arvonlisäveron tai työantajasuorituksen verotiliverojen pankkitilille. Esimerkiksi vuotta 2013 koskevaa ennakon täydennysmaksua tai vuoden 2014 ennakkoveroa ei saa missään nimessä maksaa samalle pankkitilille kuin arvonlisäveroa.

Korot ja myöhästymismaksut

Jos arvonlisävero maksetaan myöhässä eli 28.2.2014 jälkeen, on maksettava 7,5 prosentin suuruista vuotuista viivästyskorkoa. Jos veron maksaa esimerkiksi 28.2. illalla verkkopankin kautta, maksu kirjataan maksetuksi 1.3.2014. Vero on silloin maksettu päivän myöhässä. 

Vaikka veron maksaisi ajoissa, mutta kausiveroilmoitus annetaan myöhässä, joutuu maksamaan myöhästymismaksua. Jos ilmoituksen antaa verkon kautta, se on perillä käytännössä saman tien kuin se lähetetään, vaikka sähköisesti annettu kausiveroilmoitus näkyy Verotili-palvelussa parin päivän viiveellä. Älä anna ilmoitusta varmuuden vuoksi uudestaan.

Käytettäessä postin kautta lähetettävää lomaketta, riittää siis, että postittaa lomakkeen helmikuun viimeisenä päivänä.  

Myöhästymismaksua määrätään 15 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle maksettavalle verolle. Myöhästymismaksu lasketaan kausiveroilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään. Minimi on 5 euroa ja maksimi 15 000 euroa.

Myöhästymismaksua määrätään, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi sen vuoksi, että alkutuottaja on saamassa arvonlisäveron palautuksen. Tällöin selviää kuitenkin viidellä eurolla.

Maksettava myöhästymismaksun määrä merkitään kotiin postitettavalle verotiliotteelle ja se maksetaan samalla viitteellä ja samalle pankkitilille kuin arvonlisäverot. 

Verojen palauttaminen

Jos maksettavaa arvonlisäveroa ei ole ja olet saamassa palautusta vähennettävistä arvonlisäveroista, arvonlisäveron palautukset maksetaan verovelvolliselle yleensä viipymättä. Pienin palautettava määrä on 20 euroa. Tätä pienemmät summat käytetään tulevien arvonlisäverojen maksuun.

Jos sinulla on muita veroja maksamatta, arvonlisäveron palautusta ei makseta, vaan palautus käytetään maksamattomien verojen suoritukseksi.

Jos kausiveroilmoitusta ei ole annettu tai ilmoituksissa on ollut puutteita, se voi estää palautusten maksamisen.

Omia maksuja ei palauteta, ellei kyseessä ole virhe tai erehdys, vaan ne käytetään tulevien arvonlisäverojen maksuun. 

Lomakkeen täyttö

Myynnin verot

Kausiveroilmoitukselle merkitään arvonlisäveroa koskevat tiedot, eikä samalla lomakkeella olevista työnantajasuorituksia koskevista tiedoista kannata välittää. Kausiveroilmoitus on annettava, vaikka toimintaa ei olisi ollut. Yleensä kuitenkin sellaisellakin metsänomistajalla, joka ei ole myynyt viime vuonna puuta, saattaa olla arvonlisäveron sisältäviä laskuja, jolloin vähennettävät arvonlisäverot merkitään kausiveroilmoitukselle.

Veroilmoitukseen merkitään myyntien verot verokannoittain. Verokantoja on kolme: yleinen 24 prosenttia sekä kaksi alennettua: 14 prosenttia, jota sovelletaan esimerkiksi rehuihin ja elintarvikkeisiin, sekä 10 prosenttia, jota sovelletaan esimerkiksi maatilamatkailuun.

Jos kyse on esimerkiksi puun myyntituloista, puun ostajat ovat maksaneet verottoman puun hinnan päälle arvonlisäveron, joka on 24 prosenttia. Metsänomistaja merkitsee puukaupan arvonlisäverot kohtaan 301 ”vero kotimaan myynneistä” ja arvonlisäverottoman hinnan metsätalouden veroilmoitukseen 2C-lomakkeelle.

Niillä, joiden tilikauden veroton liikevaihto on alle 22 500 euroa, on oikeus alarajahuojennukseen. Huojennus lasketaan itse ja merkitään kausiveroilmoitukseen. Huojennuksen määrä vähennetään tilitettävästä arvonlisäverosta. Huojennus ei koske metsätaloutta. 

Puuta omaan käyttöön

Alkutuottaja voi ottaa omaan käyttöönsä vähäisen määrän verollisia tuotteita ilman veroseurauksia. Vähäisen verottoman käytön yläraja on 850 euroa vuodessa. Tämä sääntö ei koske yhtiöitä.

Tämän ylittävältä osalta on maksettava arvonlisäveroa, jos omaan käyttöön otetaan tavaroita, joista arvonlisäverot on vähennetty, tai otetaan esimerkiksi puutavaraa metsästä. Esimerkiksi metsätilan omistajan omaa käyttöä on omasta metsästä otetun puutavaran käyttö kesämökin rakentamisessa tai asunnon lämmityksessä.

Tuloverotuksen puolella asunnon lämmitykseen voi alkutuottaja ottaa polttopuuta verovapaasti, mutta arvonlisäverotuksen puolella siitä menee arvonlisäveroa, mutta vain siltä osin kuin oman käytön vuotuinen 850 euron raja ylittyy. Raja ylittyy harvoin pelkän lämmityksen vuoksi, koska arvot, joita käytetään, perustuvat korjuun konekustannuksiin, eivät kantohintoihin. 

Oman käytön arvonlisäveroa laskettaessa rakennuspuun arvona käytetään 5 euroa, tarvepuun 6 euroa, polttopuun 10 euroa ja hakkeen 7 euroa kuutiolta.

Jos vuonna 2013 on esimerkiksi otettu omasta metsästä tukkipuuta elokuussa 200 m³, oman käytön arvo on 200 m³ x 5 e = 1 000 euroa. Tästä vähennetään 850 euroa ja arvonlisävero on (150 e x 24 %) 36,00 euroa, joka merkitään kausiveroilmoitukseen kohtaan 301 Vero kotimaan myynnistä. Verottomia oman käytön osuuksia ei ilmoiteta kausiveroilmoituksella.

Vähennettävät verot

Vähennyskelpoiset arvonlisäverot merkitään kausiveroilmoitukseen yhtenä kokonaissummana kohtaan 307. Arvonlisäveroton ns. nettohinta merkitään tuloveroilmoitukseen.

Vähennettäviä veroja ovat kaikki sellaiset arvonlisäverot, jotka sisältyvät arvonlisäverollista toimintaa varten ostettuihin tavaroihin ja palveluihin. Esimerkiksi puhelinlaskuun sisältyy arvonlisäveroa, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverollisen toiminnan osalta.

Laissa on erikseen lueteltu ne arvonlisäverot, joita ei saa vähentää. Esimerkiksi henkilöauton hankintahinnan ja kulujen arvonlisäverot eivät ole vähennyskelpoisia, koska autolla ajetaan yleensä yksityisajoa. Sen sijaan pakettiauton hankintahinnan ja käyttökulujen arvonlisäverosta on vähennyskelpoista maa- ja metsätalouden ajoja vastaava osuus kokonaiskilometreistä. Kannattaa kuitenkin huomata, että kodin ja metsäpalstan väliset matkat eivät ole metsätalouden ajoa vaan yksityisajoa.

Jos lasku ei sisällä arvonlisäveroa, ei vähennystä saa tehdä. Arvonlisäverottomia ovat esimerkiksi muilta kuin arvonlisäverovelvollisilta tehdyt ostot ja sellaisten tavaroiden hankinnat, josta ei ole tarvinnut suorittaa arvonlisäveroa. Esimerkiksi vakuutusmaksut eivät sisällä arvonlisäveroa.

Vähennystä ei myöskään voi tehdä, jos laskussa lukee ”marginaaliverotus, ei sisällä vähennettävää veroa”. Tällainen merkintä voi laskussa olla, jos on ostettu liikkeestä käytettyä tavaraa. 

Mille vuodelle myynnin ja oston alvit?

Jos myynti tai osto osuu vuoden vaihteeseen, täytyy ratkaista, mille vuodelle arvonlisävero kirjataan.

Alkutuottajien arvonlisäverot kirjataan pääsääntöisesti kassaperiaatteen mukaan sille vuodelle, jona lasku on maksettu tai myyntihinta saatu. Jos tavara tai palvelu on vastaanotettu ennen kuin se on maksettu, arvonlisäveron saa kuitenkin kirjata jo sille vuodelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu.

Mahdollisuus valita, mille vuodelle kirjataan, koskee maa- tai metsätalouden harjoittajaa, joka ei ole kirjanpitovelvollinen.

Esimerkiksi jos on hankittu koneita, joita ei vielä vuonna 2013 maksettu, saa näiden arvonlisäveron vähentää halutessaan jo vuonna 2013, jos koneet on toimitettu ostajalle vuoden 2013 puolella.

Ennakkomaksut sen sijaan menevät aina maksuvuodelle. Eli jos metsänomistaja on saanut ennakkomaksun vuonna 2013 vuoden 2014 puolella tehtävästä hakkuusta, on arvonlisävero ilmoitettava ennakkomaksun ajankohdan mukaan eli vuodelta 2013 annettavassa kausiveroilmoituksessa ja vero maksettava viimeistään helmikuussa 2014. Vastaavasti ostoon liittyvän arvonlisäverovähennys kohdistetaan sille vuodelle, jolloin ennakkomaksu on maksettu. 

Ostot toisesta EU-maasta

Arvonlisäverovelvollinen voi ostaa toisesta EU-valtiosta, esimerkiksi Ruotsista tai Virosta, maa- tai metsätalouden tarvikkeita ilman kyseisen maan arvonlisäveroa.

Tällainen osto on ns. yhteisöhankinta, josta maksetaan Suomen arvonlisävero. Se ilmoitetaan kausiveroilmoituksella kohdassa numero 305 Vero tavaraostoista muista EU-maista.

Tästä summasta saat saman tien vähentää vähennykseen oikeuttavaa käyttöä vastaavan osan kohdassa 307 Kohdekauden vähennettävä vero. Jos siis ostettu tavara tulee kokonaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, yhteisöhankinnasta ei jää maksettavaa arvonlisäveroa.

Kausiveroilmoituksen korjaaminen

Jos kausiveroilmoituksessa on ilmoitettu liian vähän tai liikaa veroa, on annettava uusi kausiveroilmoitus, jossa ilmoitetaan virheellisistä kohdista vain muutoksen määrä.  Muita kohtia ei ilmoiteta uudelleen.

Esimerkiksi jos kohtaan kotimaan myynnit on ensimmäisellä kausiveroilmoituksella ilmoitettu virheellisesti 1 000 euroa ja oikea summa olisi ollut 1 200 euroa, lisäilmoituksella ilmoitetaan muutoksen määrä eli 200 euroa. Jos lisäilmoituksella ilmoitetaan virheellisesti koko oikea summa 1 200 euroa, verovirastossa luullaan veron olevan 2 200 euroa. Seurauksena väärin korjaamisesta on liian suuri myöhästymismaksu ja veronkorotus.

Kausiveroilmoitusta voi korjata verkon kautta annettavalla lisäilmoituksella, jos ilmoittajalla on tarvittavat tunnukset eli joko verkkopankkitunnukset tai Katso-tunniste. Katso-tunniste tarvitaan aina yhtymissä ja kuolinpesissä. 

Kuukausittain ilmoittaminen on mahdollista

Alkutuottaja voi hakeutua arvonlisäverosta neljännesvuoden tai kuukauden ilmoitusjaksoon. Hakemus on tehtävä edellisen vuoden syyskuun loppuun mennessä ja valinta sitoo kolme vuotta.

Kuukausimenettely on yleensä pakollinen niille, joilla on alkutuotannon lisäksi muuta arvonlisäverollista toimintaa. Jos alkutuotantoa harjoitetaan yhtiömuodossa, arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan kuukausittain.

Vaihtoehtoisesti voi tulla kyseeseen näissäkin tapauksissa kalenterivuoden tai neljännesvuoden eli kolmen kuukauden ilmoitusjakso pienen liikevaihdon vuoksi. Lisätietoja vuotta lyhyemmistä ilmoitusajoista ja niihin siirtymisestä saa kausiveroilmoituksen täyttöoppaasta. 

Kausiveroilmoituksen voi jättää verkossa

Verkkoasiointi onnistuu esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.

Kausiveroilmoituksen ja maa- tai metsäveroilmoituksen voi perinteisen paperiversion asemesta antaa myös verkossa. Pääset ilmoituksiin internetissä www.vero.fi/verotili.

Ilmoituksen antamista varten täytyy tunnistautua esimerkiksi henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnusten pitää olla nimenomaan sen henkilön, jonka nimissä ilmoitus annetaan.

Muut tunnistautumisvaihtoehdot ovat sähköinen henkilökortti tai Katso-tunniste.

Ilmoitukset voi jättää myös esimerkiksi tilitoimisto tai muu asianhoitaja käyttämällä sähköisen asioinnin valtakirjaa. Asianhoitajan voi valtuuttaa sähköisen asioinnin valtakirjalla vain, jos päämiehellä itsellään ei ole Katso-tunnistetta.

Katso-tunniste tarvitaan aina, jos haluat antaa verkon kautta kuolinpesän tai yhtymän kausiveroilmoituksen tai veroilmoituksen. Tunnisteen hakeminen edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden tai yhtymän osakkaiden allekirjoittamaa valtakirjaa, jolla yksi osakas nimetään Katso-pääkäyttäjäksi. Valtakirjamallin löytää verohallinnon internetsivuilta syventävästä vero-ohjeesta ”Katso-ohjeet yhtymille ja kuolinpesille”.

Valtakirja lähetetään Savo-Karjalan yritysverotoimistoon osoitteeseen PL 1094, 70111 Kuopio. Jos kyse on kuolinpesästä, liitä kopio perukirjasta mukaan. 

(Päivitetty 17.1.2014)

Tulosta