Tolvanen

Vauhdikkaasti autolla Pietarissa

Tue, 24 Nov 2009 12:00:02 GMT

Vierailin suomalaisten auto- ja liikennetoimittajien joukossa naapurissa, Pietarissa. Saimme paikallisen miliisin ter�v�n p��n edustajilta varsin seikkaper�isen selvityksen j�ttikaupungin liikenteen nykytilanteesta ja tulevaisuuden n�kymist�.

P��llimm�iseksi vaikutelmaksi j�i kaiken suuruus. Jo yksin Nevan suiston soille rakennettu Pietari mykist��. Ylitt��h�n kaupungin asukasluku koko Suomen v�kim��r�n. Kun siihen lis�t��n ymp�r�iv�n talousalueen v�est�, asukasluku nousee jopa yli seitsem�n miljoonan! Siin� taustaa liikennepohdinnoille.

Vuonna 2008 Pietarissa ja Leningradin alueella tapahtui yhteens� yli 12 000 liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 1241 ihmist�. Loukkaantuneiden m��r� oli reilusti yli 14 000. Suurista luvuista huolimatta on muistettava, ett� Pietarissa on ainoastaan 220 autoa tuhatta asukasta kohti.

Vaikka naapurimaan liikennekulttuuri on selv�sti kohentunut muutaman vuoden takaisesta, turvallisuuskehityksess� on viel� paljon toivomista.

T�m�n p�iv�n Pietarissa jalankulkijoilla on jo varsin hyv�t mahdollisuudet selvit� kadun ylityksest� kunnialla, kunhan muistaa t�rke�n tarkkaavaisuuden. Toisin oli 15-20 vuotta sitten, jolloin autoilijat eiv�t noteeranneet jalankulkijoita juuri lainkaan. Kadun ylitykseen tarvittiin aimo annos uhkarohkeutta sek� nopeita hoksottimia ja ripeit� kinttuja.

Huolimatta kehityksest� huomattavaa vauhtia liikkuvien autojen v�liss� puikkelehtii tuon tuosta jalankulkijoita. Meno on toisinaan kuin espanjalaisessa h�rk�taistelussa.

Liikennevalojen lis��ntymisen my�t� autoilijat ovat alkaneet oppia Pietarissa oikeille tavoille. Punaisen valon antamaa pys�htymisk�sky� noudatetaan varsin hyvin. Uusimpien liikennevalojen yhteydess� on n�ytt�ruutu, joka kertoo selke�sti sekunteina, paljonko on aikaa valojen vaihtumiseen. Sen ansiosta autoilija voi varautua l�htem��n liikkeelle ripe�sti heti valojen vaihtuessa. Ratkaisu auttaa parantamaan risteyksen vet�vyytt�.

Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma on hillinnyt Ven�j�n autoistumista, mutta ensi merkit elpymisest� ovat jo n�kyviss�. Se taas tiet�� autoistumisen kasvuvauhdin kiihtymist� l�hivuosina.

Pietarissa on pyritty varautumaan nopeasti kasvaviin liikennem��riin mm. uutta v�yl�st�� rakentamalla. Suuren helpotuksen tuo n�in� aikoina valmistuva keh�tie, joka kanavoi raskaan liikenteen pois yh� ruuhkaisemmalta katuverkostolta. My�s joukkoliikenteen kehitt�mist� ja keskustan autoliikenteen rajoittamista kaavaillaan.

Pietarissa on miliisin mukaan oivallettu my�s liikenneturvallisuuskasvatuksen merkitys. Koulujen ja lastentarhojen opetuksessa on sijansa my�s liikenneasioilla. My�s medialla on paikka liikennevalistuksessa.

Liikennevalvonnassa Pietarissa korostuvat samat asiat kuin Suomessakin: ylinopeus ja rattijuoppous. Miliisill� on k�yt�ss��n monipuolisin mittalaittein varustettuja autoja, joiden avulla h�irik�t pyrit��n poistamaan liikennett� vaarantamasta.

Rattijuoppouden alaraja on naapurissa miliisin kertoman mukaan 0,3 promillea, siis alhaisempi kuin Suomessa. Kuluvan vuoden tammi-lokakuussa yksin Pietarissa j�i kiinni l�hes 11 000 rattijuoppoa. Tekemist� siis riitt��.

Ven�l�isest� ajokorttik�yt�nn�st� t��ll� Suomessa on monenmoisia n�kemyksi�. Pietarin viranomaisten mukaan ennen ajokortin saamista on k�yt�v� autokoulu, jonka suorittaminen oikeuttaa miliisin tenttiin. Autonajokortin voi saada 18 vuoden i�ss�. Mahdollisista ajokortin hankinnan kiertoteist� ei luonnollisesti puhuttu.

Liikennes��nn�kset Ven�j�ll� ovat pitk�lti suomalaism��r�ysten kaltaiset. On kuitenkin vilpitt�m�sti todettava, ett� liikennekulttuuri it�naapurissa on viel� aivan eri maailmasta kuin Suomessa. Vaikka havaittavissa on selke�� kehityst�, j�ttim�isen Pietarin vauhdikkaassa liikennemenossa on paljon suitsimista. Suunta on kuitenkin oikea.

Auto kaupasta ja t�pseli sein��n?

Mon, 16 Nov 2009 08:35:45 GMT

S�hk�auto tulee vauhdilla p��tellen akkuautojen viime aikoina saamasta julkisuudesta. Puuhamiehet ovat tuoneet asiansa esiin suorastaan ihailtavan tehokkaasti. V�lill� vaikuttaa silt�, ett� s�hk�auton tulo ratkaisee kaikki kuljetustarpeet kerralla. Ei muuta kuin autokauppaan ja t�pseli sein��n ja kaikki autoilun t�h�nastiset ongelmat on ratkaistu kerralla.

Kirjoitin pari kuukautta sitten s�hk�autojen esiinmarssista vuoden merkitt�vimm�ss� auton�yttelyss� Frankfurtissa. Pikkupajojen ohella my�s j�ttim�iset autonvalmistajat haluavat olla n�ytt�v�sti mukana s�hk�autojen kehitt�misess�. Se on ajan henki.

Lis�� vauhtia s�hk�autoinnostukselle antoi Helsingiss� j�rjestetty Electric Motor Show -messutapahtuma, ensimm�inen laatuaan. N�yttely ei ollut mik��n megaluokan tapahtuma, mutta ihan kelpo p��navaus.

Mielikuva joka kodin t�pselist� ladattavista s�hk�autoista on sympaattinen. Onhan p��st�t�n pikkuauto ihanteellinen ratkaisu ymp�rist�st� v�litt�v�n perheen kulkemis- ja kuljetustarpeisiin. Tosin my�s s�hk�auton valmistuksessa syntyv�t p��st�t on syyt� muistaa. Pistorasioitahan moottorinl�mmittimien luvatussa maassamme on pilvin pimein.

Huolimatta akkujen viimeaikaisesta huimasta kehityksest� viel� on paljon teht�v��. Erityisesti pitkien et�isyyksien Suomessa ei perheen ainoan auton toimintas�teeksi riit� luvatut 100-150 kilometri�, josta viel� pakkaset vaativat osansa. My�s auton sis�tilojen l�mmitt�miseen tarvitaan energiaa.

Pistoketolppien yleisyys ei viel� takaa s�hk�auton t�ydellist� l�pimurtoa, sill� akkujen lataaminen kest�� 6-8 tuntia. P�ivitt�isiin ty�matkoihin ja kauppareissuihin akkuauto alkaa kuitenkin tarjota vaihtoehdon.

S�hk�autojen maantiek�ytt� edellytt�� pikalataus- ja/tai akunvaihtoasemaverkostojen nopeaa kehitt�mist�. Se ei suju hetkess�, vaikka esim. Renaultilla ovatkin asiasta jo valmiit pasmat.

Perheen yleisajokiksi ainoastaan s�hk�n voimin kulkeva auto ei viel� ole kyps�. Kiinnostavia vaihtoehtoja jo t�n��n ovat my�s erilaiset poltto- ja s�hk�moottorien yhteiseloon perustuvat hybridiratkaisut. Neh�n ovat karkeasti yleist�en s�hk�autoja, jotka kuljettavat akkuja lataavaa voimalaitosta mukanaan. Tulevaisuudessa siint�v�t viel� vetyk�ytt�iset polttokennoautot, joiden pakoputkesta tipahtelee puhdasta vett�.

Nykyaikainen, taloudellinen polttomoottoriauto on viel� pitk��n kova sana. Jo nyt on tarjolla tutunoloisia polttomoottoriautoja, joiden kulutus ja p��st�t ovat eritt�in v�h�iset, siis kirkkaasti hybridiautoluokkaa.

Oma lukunsa on koko ajan monipuolistuva liikennepolttoaineiden kirjo bensiinist� erilaisiin diesel- ja etanolipolttonesteisiin unohtamatta maakaasua. Mutta ei niist� t�ll� kertaa enemp��.

Pienen toimintas�teen ja "latausongelmien" lis�ksi s�hk�autojen yleistymist� hillitsev�t kustannukset. Ratkaisuksi on ehdotettu kalliiden akustojen liisaamista. Lis�ksi verottajan suhtautuminen s�hk�autoihin on ly�t�v� lukkoon.

P.S.

Suomalaiset pellepelottomat ovat alkaneet muuntaa k�ytettyj� perheautoja s�hk�k�ytt�isiksi. Kelpo idea, mutta miten muutos vaikuttaa ko. autojen turvallisuuteen? Muunnetuista autoista ei taatusti ole saatavissa t�rm�ystestituloksia.

Turvallisuus hukassa tiety�mailla

Mon, 09 Nov 2009 11:30:22 GMT

Tiety�maiden liikennej�rjestelyist� ja nopeusrajoituksista riitt�� k�denv��nt�� vuodesta ja vuosikymmenest� toiseen. Perusasioita ei n�k�j��n saada j�rjestykseen sitten mill��n. Villin l�nnen meininki vain jatkuu.

Syylliset moiseen menoon on helppo l�yt�� vain peiliin vilkaisemalla. Syntipukkeja ovat yht� lailla autoilijat kuin ty�maiden liikenteen ohjauksesta vastaavat. L��kkeksi tarvitaan perusteellinen asennemuutos.

Suomalaisen tiety�maan erityispiirteet toistuvat tasapuolisesti maan eri puolilla. On kuin kyseess� olisi jonkinlainen perinne, jonka vaalimisesta on tullut hyv�ksytty, miltei tavoiteltu tapa.

Olen kuluneena syksyn� - pime�ss� ja r�nt�sateessa kuin ihmeen kaupalla - lukuisia kertoja l�p�issyt maanteill�mme liikennemerkkien ja erilaisten varoituskylttien viidakoita, joista jotkin ovat kuin seikkailupelin selviytymisteht�vi�.

Vaaranpaikkojen merkitsemisess� k�ytettyjen kylttien, opasteiden ja muiden merkkien m��r� ja sijoittelu vaihtelee melkoisesti eri ty�maiden v�lill�. My�s merkint�jen laadussa on toivomista. Oikealla reitill� ja kaistalla pysyminen on toisinaan todella vaikeaa.

Manner-Euroopasta tutut valo-opasteet, ne kookkaat oikean kulkusuunnan osoittavat nuolet, ovat onneksi yleistyneet. Niit� ja muita selkeit� ohjaimia tarvitaan kuitenkin paljon lis��. Tiety�maiden liikenneongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelk�st��n opastein.

Vakioreitill�ni olevan tiety�maan kohdalla nopeusrajoitus on laskettu "satasesta" 60 km/h lukemaan, mik� on perusteltua jo ty�ntekij�iden turvallisuuden takaamiseksi. Olen kuitenkin havainnut, ett� autoilijoiden selke� enemmist� hurauttaa ty�maan l�pi juuri nimeksik��n hidastamatta. Siin� vain tienparantajien lahkeet lepattavat maanteiden kuninkaiden kiiruhtaessa kohti uusia seikkailuja.

Autoilijoita ei voi kuitenkaan syytt�� kaikesta. Kyseisell� ja monenmonella muullakin tiety�maalla nopeusrajoitusmerkkien sijoittelu jatkaa tuttua perinnett�. Tilap�isiksi tarkoitetut nopeusrajoitusmerkit n�et unohtuvat paikoilleen viikonlopuiksi ja muiksi ajanjaksoiksi, jolloin ty�maalla ei ole lainkaan toimintaa. Ja mik� pahinta: varsin usein tilap�isen nopeusrajoituksen p��ttymisest� kertova merkki puuttuu kokonaan.

On outoa, ett� tiety�maiden nopeusrajoitusmerkkien pystytysk�yt�nt�� ei saada ruotuun. Nykyinen h�ll�v�li�tyyli v�hent�� nopeusrajoitusten kunnioittamista, mik� heijastuu my�s laajemmin liikennek�ytt�ytymiseen heikent�en liikenneturvallisuutta.

Liikennevirtojen ohjailuun tiety�mailla tarvitaan ammattimainen ote. Ty�maiden liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta vastaamaan tarvitaan asianmukaisen koulutuksen saaneet henkil�t, joiden asenne on kohdallaan.

Suojatielle p�in punaisia

Mon, 26 Oct 2009 06:48:17 GMT

Suomen kieleen iskostunut sana suojatie antaa valitettavan v��r�n kuvan valkoraidoitettujen kadunylityspaikkojen vaarattomuudesta. Suojatiell� sattuneet onnettomuudet kertovat aivan muusta kuin turvallisuudesta.

Kahden koulutyt�n hiljattainen vakava loukkaantuminen k�ynnisti j�lleen kerran vilkkaan keskustelun suojateiden turvallisuudesta. Helsingiss� S�rn�isten rantatiell� autoilija ajoi pys�ytt�m�tt� suojatien edess� seisoneen auton ohi ik�vin seurauksin.

Yksitoista vuotta sitten Helsingin Huopalahdentiell� kahdeksanvuotias tytt� menehtyi suojatiell� punaista p�in ajaneen bussin t�yt�isem�n�. Nelisen vuotta my�hemmin samaisella kadulla kuoli - niin ik��n suojatiell� - katua ylitt�nyt yhdeks�nvuotias tytt�. H�n oli ylitt�m�ss� katua suojatien edess� seisovan auton editse vihre�n jalankulkuvalon palaessa. Seisahtuneen auton pys�htym�tt� ohittanut, punaista p�in ajanut auto t�rm�si tytt��n.

Ensimm�inen onnettomuuksista on painunut mieleeni valokuvan tavoin. Ohitin sattumalta onnettomuuspaikan juuri ambulanssin saavuttua. Surullinen muisto.

Liikennes��nt�jen noudattaminen tulisi iskostaa jokaisen tajuntaan jo lapsuudessa. Ensi tuntuman liikenteess� k�ytt�ytymisest� nykylapsi, tuleva autoilija, saa usein istuessaan vanhempansa kyydiss� auton takapenkill�.

Olemmeko me perheautoilijat olleet lapsillemme ja lapsenlapsillemme aina hyvi� esikuvia vaikkapa automme edess� hidastelevaa autoilijaa arvioidessamme? Ent� olemmeko koskaan k�velleet lastemme n�hden suojatiell� p�in punaista jne.? Olemmeko tiedostaneet sen, ett� aikuisen asenteet saattavat heijastua lapsen k�ytt�ytymiseen kauas tulevaisuuteen? Siin� on meille mietitt�v��.

Aikuisi�n asenteet - oikeat sek� v��r�t - alkavat juurtua jo varhaislapsuudessa. Mielest�ni liikenneopetuksen tulisi kuulua opetusohjelmaan jo alakoulusta alkaen sill�kin uhalla, ett� samalle tontille on tyrkyll� runsaasti my�s muita oppiaineita. Olemmehan me kaikki koko el�m�mme mukana tosiel�m�n liikennepeliss�.

Juuri koulunsa aloittanut lapsi omaksuu oikeat liikenneasenteet taatusti vaivattomammin kuin itsen�isyytens� rajoja kokeileva murrosik�inen nuori. My�nteisen pitk�j�nnitteisen asennekasvatuksen tulokset ovat, niin uskon, aikanaan selv�sti paremmat kuin pelkkien rangaistusten k�ytt�. On t�rke��, ett� liikennekasvatus aloitetaan riitt�v�n ajoissa.

Millaisia keinoja tarvitaan suojatieonnettomuuksien v�ltt�miseksi? Ensi reaktiot onnettomuuden j�lkeen ovat aina rajuja. Vaaditaan kovia rangaistuksia ja jopa liikenteen toimivuuden kannalta kest�m�tt�mi� j�rjestelyj�.

Asennevammaisten autoilijoiden lis�ksi suojatieonnettomuuteen voi kuitenkin joutua tahattomasti my�s tunnollinen kuljettaja, kokenutkin, esimerkiksi inhimillisen erehdyksen seurauksena.

Varttuneimmat muistavat legendaarisen musiikkimies Georg Malmstenin Lasten liikennelaulun, joka tarttuvin s�velin opasti kadun ylityksess� k�ytt�m��n suojatiet�, mutta kehotti samalla ennen suojatielle astumista varmistamaan ylityksen turvallisuuden.

Liikennem��r�t ovat monikymmenkertaistuneet runsaassa viidess�kymmeness� vuodessa. Niinp� Lasten Liikennelaulussa on yh� enemm�n itua. "Muista aina liikenteess�, monta vaaraa ompi eess�."

Ymp�rist�v�itt�mien k�ytt� automainonnassa aisoihin

Mon, 19 Oct 2009 05:29:14 GMT

Kuluttajavirasto, Autotuojat ja Autoalan Keskusliitto ovat oikealla asialla. Ne ovat n�et yhdess� sopineet siit�, miten ymp�rist�v�itt�mi� voi k�ytt�� uusien autojen markkinoinnissa. Linjauksen mukaan asiakkaan tulee saada mainoksista totuudenmukainen kokonaiskuva ymp�rist�n hyv�ksi tehdyist� muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Syntynyt yhteislinjaus on tervetullut. Ovathan ymp�rist�asiat nousseet yhdeksi auton valinnan merkitt�vimmist� tekij�ist�. Niinp� kiusaus ylily�nteihin automainonnassa on ollut todella suuri.

Autojen ymp�rist�tekij�t nousivat arvoon arvaamattomaan ennen muuta parin vuoden takaisen veromuutoksen my�t�. Autoilijoiden �killiselle kiinnostukselle ymp�rist�asioita kohtaan on varsin arkinen selitys: raha. Kyse ei siis useimmissa tapauksissa ole ollut - eik� ole - mink��n sortin "viheridealismista".

Autoverotuksen sitominen hiilidioksidip��st�jen m��r��n mullisti kerralla autontarvitsijoiden mietteet. Mit� pienemm�t p��st�t, sit� kevyempi vero ja pienempi auton hinta. Siin� syit� suuriruokaisten bensarohmujen myynnin hiipumiselle.

Kajoaminen kuluttajan kukkaroon on aina ohjaillut tehokkaasti ostok�ytt�ytymist�. Niin my�s t�ss� tapauksessa. Vaikka ekoajattelun sijasta ostop��t�kset tehd��n perinteiseen tapaan taloudellisten tosiasioiden perusteella, ymp�rist�seikat tulevat kuin varkain samalla huomioiduiksi.

Viel� hetkeksi takaisin autojen markkinointiin. Alan toimijoiden yhteisen linjauksen perusta on se, ett� kaikki autojen markkinoinnissa esitett�v�t tosiasiav�itteet, siis my�s ymp�rist�� koskevat, on pystytt�v� todistamaan oikeiksi. Kuluttajalle markkinoinnista v�littyv�n kuvan tulee siis olla todenmukainen. Ylev�n lausuman sanoma on kaikin puolin hyv� ja kannatettava. Toivon vilpitt�m�sti tavoitteen toteutuvan.

Ihmisluonteen tuntien n�en kuitenkin tavoitellun p��m��r�n olevan viel� monen mutkan takana. Automainonnassa kun on yh� havaittavissa totuuden rajojen venytt�mist�. Osatotuuksien kertominen mainoksessa ei luo ko. automallista aiemmin mainitussa linjauksessa mainittua todenmukaista kokonaiskuvaa.

Joka tapauksessa autojen ymp�rist�markkinoinnin pelis��nt�jen laatiminen on erinomainen asia. M��ritellyt toimintaperiaatteet pyrkiv�t est�m��n automainonnan r�nsyilyn, joka vain lis�isi kuluttajien ep�varmuutta autonvalintatilanteessa.

Autoalan ja Kuluttajaviraston yhteisen linjauksen noudattaminen parantaa kuluttajien luottamusta automarkkinoinnin sanomaan. On kuitenkin muistettava, ett� jo muutama lipsahdus vaikuttaisi kielteisesti kauas tulevaisuuteen. Siis s��nn�sten kiertoyritykset ja muut h�tkyilyt on syyt� unohtaa alkuunsa.

Onko sakkojousto saavutettu etu?

Tue, 06 Oct 2009 12:08:32 GMT

Valkoinen k�si nousee maantien varressa pystyyn, vaikka autoilija ajaa vuosien aikana hyv�ksi havaitsemaansa nopeutta.

Mist� oikein on kysymys? Eik� vanha k�yt�nt� - "nopeusmittarissa kymppi lis�� ja rapiat p��lle" - en�� olekaan voimassa?

Ei ole voimassa, ei. Ylinopeudesta rapsahtaa sakko nyt totuttua herkemmin.

Poliisiauton takapenkille joutuu nyt istahtamaan jo, kun ylinopeutta on kuusi kilometri� tunnissa. Tuolloin tosin selvi�� punastumisella ja syd�men tykytyksell�. Muistoksi palaverista saa muovipussiin pakatun huomautuksen ja nolostuneen olon. Kerrassaan kiusallista.

Autoilijan kukkarolle k�y jo 11 km/h ylinopeus. Silloin viel� selvi�� rikesakolla. "Asiakasyst�v�llisyytt�" on se, ett� ennen sakon m��r��mist� nopeudenvalvontalaitteiden n�ytt�m�st� ylinopeuslukemasta v�hennet��n 3 km/h.

On surkuhupaisaa, ett� keskusteluissa on p��osin pohdittu sit�, miten paljon ylinopeutta voi ajaa ilman sakkorangaistusta.

Vaikuttaa silt�, ett� varsin monen autoilijan mielest� kyseess� on jonkinlainen peli, jossa p�rj��minen on er��nlainen miehisyyden mitta. T�rkeint� n�ytt�� olevan hiuksenhieno sakotusrajan v�ltt�minen.

Me suomalaisautoilijat olemme perinteisesti pit�neet "sakotusjoustoja" saavutettuina etuina, joihin ei miss��n tapauksessa saa kajota.

Olemme i�t ajat tottuneet pit�m��n nopeusrajoituksia viitteellisin� ohjeina, joiden ylitt�minen on tosiautoilijan suoranainen velvollisuus.

Hullunkurisinta koko asiassa on se, ett� ylinopeudella ajaminen ei useimmissa tapauksissa nopeuta matkan taittumista k�yt�nn�llisesti katsoen lainkaan.

Esimerkiksi parin sadan kilometrin m�kkimatkalla ylinopeudesta ei ole mink��nlaista todellista hy�ty�.

Saldoksi edell� ajavien takapuskurissa roikkumisista ja hiuksenhienoista ohituksista j��v�t ainoastaan kohonnut pulssi ja hikiset k�mmenet sek� - vastaisuudessa yh� useammin - sakkolappu.

On outoa, ett� vaatimusta rajoitusten noudattamisesta vastustetaan rajusti. Suurin sallittu nopeus on kerrottu liikennemerkiss�. Siin� se. Miksi ihmees� merkkiin pit�isi kirjoittaa jokin lukema vain huvin vuoksi, ilman velvoitetta.

K�denv��nt� itse nopeusrajoituksista on aivan eri asia kuin v�ittely voimassaolevien rajoitusten noudattamisesta. Taitavat puurot ja vellit menn� j�lleen kerran sekaisin kuten niin usein suomalaisessa liikennekeskustelussa.

Sakotusrajoista riippumatta jokaisen autoilijan on syyt� tarkistaa autonsa nopeusmittarin n�ytt�m�. Jo auton todellisen nopeuden tiet�minen v�hent�� liikenteen rauhattomuutta.

Ylinopeutta ajavien lis�ksi maanteill�mme liikkuu runsaasti autoilijoita, jotka uskovat autonsa nopeusmittariin kuin se tunnettu pukki sarviinsa. Kuitenkin mittarilukema poikkeaa todellisesta nopeudesta usein todella paljon.

Vaikka jokaista autoilijaa ei voi velvoittaa ajamaan nopeusrajoitusmerkin n�ytt�m�� vauhtia, mittarivirheen tuntevien ei tarvitse p��tt�� matkavauhdistaan mutu-tuntumalla. Ainakaan he eiv�t tahattomasti h�iritse liikenteen rytmi�. Samalla ohituspaineet v�henev�t.

Turvavy� on yh� auton paras turvalaite

Tue, 29 Sep 2009 05:32:04 GMT

Turvavy� on kohta viisikymmenvuotisen historiansa ajan s�ilytt�nyt asemansa auton matkustajien tehokkaimpana suojalaitteena. Sellainen se on yh�.

Alkuaikojen etuistuimelle sijoitetuista k�sis��t�isist� kahden pisteen v�ist� on vuosikymmenten aikana kehittynyt nykyaikainen, jokaista matkustajaa suojaava kolmen pisteen turvav�iden j�rjestelm�. Nykyaikaisten v�iden tehon optimoivat suojavaikutusta parantavat esikiristimet ja voimanrajoittimet.

Liikenneturvan tuoreesta tutkimuksesta selvi��, ett� suurin osa autoilijoista ja matkustajista ymm�rt�� turvavy�n k�yt�n v�ltt�m�tt�myyden. Valistajilla kuitenkin riitt�� yh� tekemist�, sill� turvavy�n k�ytt�asteessa on viel� kohentamista.

Etuistuimilla matkustavista vastaajista 89 prosenttia ja takaistuimella 74 prosenttia ilmoitti k�ytt�v�ns� aina turvavy�t�. Naisista 94 prosenttia kiinnitt�� aina ajoon l�htiess��n vy�ns�, miehist� 85 prosenttia.

Takaistuimella matkustavien turvay�n k�ytt� on selv�sti v�h�isemp�� kuin edess� istuvien. Naisista 79 prosenttia kytkee vy�ns� takapenkill� istuessaan. Miehet j��v�t 69 prosentin lukemaan.

Turvalliseen liikennek�ytt�ytymiseen pyrkiv�t sanoivat k�ytt�v�ns� turvay�t� enemm�n kuin riskej� liikenteess� ottavat. Viimemainittujen joukossa oli eniten sellaisia, jotka eiv�t k�yt� koskaan turvay�t�.

Riskinottajat n�kev�t, ett� turvavy�n k�ytt� saa ajamaan kovempaa. My�s n�kemys, ett� taajamanopeuksissa selvi�� hyvin ilman turvavy�t�, korostui riskinottajien joukossa. Sama koskee takamatkustajien turvavy�n k�ytt��.

Tutkimuksen mukaan tyypillinen turvavy�n kiinnitt�m�tt� j�tt�v� on 31-41-vuotias, jonka turvavy�n k�ytt�prosentti etuistuimellakin on ainoastaan 76.

Unohtaminen ilmoitettiin yleisimm�ksi syyksi turvavy�n k�ytt�m�tt� j�tt�miselle. My�s vy�n ep�mukavuus sek� kiinnitt�misen ja avaamisen hankaluus mainittiin k�yt�n esteeksi, samoin lapsenomainen usko siihen, ettei mit��n kuitenkaan tapahdu. Puolet takana matkustavista kertoi lukitsemisen ja irrottamisen hankaluuden syyksi vy�n k�ytt�m�tt�myyteen.

Vaikka turvay�n lukitsematta j�tt�misen syyt - unohtaminen ja k�yt�n hankaluus - haiskahtavatkin paljolti verukkeilta, ne antavat ajattelemista. Vy�t voisivat kiist�m�tt� monessa tapauksessa olla k�ytt�j�yst�v�llisempi�. Erityisesti takaistuimen turvav�iden lukkojen esiinkaivaminen on usein varsin hankalaa. Erityisesti keskimm�inen matkustaja tuskastuu.

On kiist�m�t�nt�, ett� turvavy�t ovat pelastaneet vuosikymmenten aikana miljoonia ihmisi�. Niinp� tuntuu todella oudolta, ett� viel� niin monet autolla liikkuvat antautuvat vapaaehtoisesti hengenvaaraan.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, ett� vy�tt�m�tt�m�n takamatkustajan paino monikymmenkertaistuu �kkipys�yksess� h�nen sy�ksyess��n p�in edess� istuvien selk�nojaa? Seuraukset ovat tuhoisat my�s edess� istuville.

S�hk�autojen juhlaa Frankfurtissa

Wed, 23 Sep 2009 12:09:55 GMT

Vietin pari vuorokautta maailman merkitt�vimm�ss� auton�yttelyss� Frankfurtissa, joka on samalla kertaa autojournalistin toiveiden t�yttymys ja painajainen. Valtaisan messualueen n�yttelyhallit t�yttyv�t joka toinen vuosi automaailman tuoreimmista ja kiinnostavimmista uutuuksista. My�s trendien haistelu ja alan tulevaisuudenn�kymill� spekulointi kuuluvat kiinte�sti autokatselmuksen.

Frankfurtin auton�yttelyn selke� teema oli v�h�p��st�isyys. S�hk�autojen esiinmarssi oli jopa yll�tt�v�n n�ytt�v�.

Frankfurtin t�m�nvuotisen auton�yttelyn teemaksi nousivat ilman muuta ymp�rist�yst�v�llisyys ja erityisesti s�hk�autot. L�hes jokainen merkitt�v� autonvalmistaja vannoi p��st�tt�m�sti ja ��nett�m�sti liikkuvien s�hk�autojen nimeen. Ensimm�iset autonvalmistajat tuovat markkinoille kaupungissa n�pp�r�t ajokkinsa jo ensi vuonna. Kyse ei en�� ole prototyypeist�, vaan ihan normaaliin liikenteeseen tarkoitetuista ajokeista.

Kuulostaako tavoite realistiselta vai m�tt��k� jokin? Autonvalmistajat ainakin ovat tosissaan. Mutta miten homma hoituu k�yt�nn�ss�? Suomi on teoriassa suorastaan s�hk�autojen luvattu maa. Onhan t�nne vuosikymmenten saatossa rakennettu kattava pistokeverkosto moottorinl�mmittimi� varten. S�hk�auton voi toki ladata my�s tavallisesta "t�pselist�". Niit�kin meill� riitt��.

T�ss� kohtaa pantakoon hieman j�it� hattuun. Huolimatta akkujen nopeasta kehityksest�, varsinainen l�pimurto on viel� tekem�tt�. S�hk�autojen toimintas�de on toistaiseksi pieni, sadan kilometrin molemmin puolin - ihanteellisissa olosuhteissa. Suomen talvipakkaset haukkaavat toimintas�teest� melkoisen siivun. ja jotenkinhan akkuauton matkustamokin pit�� l�mmitt��.

Nykytilanteessa s�hk�auto on siis kaupunkiauto, jolla voi hoitaa ty�matkat ja kauppakeikat. Taajamassa moinen ajokki on kova sana. Melun ja p��st�jen v�heneminen lis�isi selv�sti asumisviihtyvyytt�. Esimerkiksi Peugeot tuo jo ensi vuonna s�hk�autonsa my�s Suomen markkinoille, samaa teknologiaa hy�dynt�v� Mitsubishi vuonna 2011.

S�hk�k�ytt�isi� autoja aiemminkin valmistanut Peugeot aloittaa jo ensi vuonna nelipaikkaisen iOn-s�hk�auton myynnin. Mitsubishin kanssa kehitetty iOn on ennen muuta n�pp�r� alle 3,5 metrin pituinen kaupunkiauto. Peugeot iOnin s�hk�moottori kehitt�� 47 kW (67 hv). V��nt�� on per�ti 180 Nm. Huippunopeus on 130 km/h ja toimintas�de on 130 km. Normaalilataus tavallisesta pistorasiasta vie kuusi tuntia. Pikalataus 80 prosentin varaustilaan sujuu puolessa tunnissa.

Peugeot 3008 HYbrid4 on monik�ytt�inen perheauto, jossa etupy�ri� py�ritt�v� 120 kW:n (163 hv) tehoinen dieselmoottori ja takapy�rille voimansa v�litt�v� 27-kilowattinen (37 hv) s�hk�moottori ty�skentelev�t yhdess�. Kokonaisteho on juhlavat 147 kW (200 hv) ja yhteisv��nt� suurimmillaan per�ti 500 Nm. Automatisoitu kuusivaihteinen robottivaihteisto hoitaa v�litykset. Kuljettaja voi valita ajoasetuksen nelj�st� vaihtoehdosta. Akkujen varaustilasta riippuen autolla voi ajaa pelk�st��n s�hk�n voimin. HYbrid4:n kulutus on 3,8 l/100 km ja CO2-p��st�lukemat 99 g/km/km.

M�kkireissuilla ja lomamatkoilla tarvitaan edelleen polttomoottoria joko auton ainoana voimanl�hteen� tai s�hk�moottorin yhteisty�kumppanina. Nyt jo k�yt�ss� oleva ratkaisu on hybridiauto (Toyota Prius ja Honda Insight), jossa p��vastuu etenemisest� on polttomoottorilla, mutta hetkellisesti voidaan ajaa pelk�n s�hk�n voimin.

Hybridiautoihin on piakkoin tulossa plug in -j�rjestelmi�, jotka mahdollistavat akkujen lataamisen s�hk�pistokkeesta. Luonnollisesti hybridiautoissa k�ytet��n tuttuun tapaan edelleen mm. jarrutusenergian talteenottoj�rjestelmi�.

Mm. Opel on k��nt�nyt ajatuksen p�invastoin. Vuonna 2011 alkaa s�hk�n voimalla kulkevan auton valmistus. Perheautoluokkaan sijoittuvan Opel Amperan litiumioniakuston voi ladata tutusta s�hk�pistokkeesta. Toimintas�de on 60 kilometri�. Lis�ksi Amperassa on pieni polttomoottori, joka kehitt�� s�hk�� autoa liikuttavan s�hk�moottorin tarpeisiin. Ratkaisu kasvattaa toimintas�teen yli 500 kilometriin, joten energia ei lopu kesken m�kkimatkan.

Opel Ampera kulkee 60 kilometri� tavallisesta pistokkeesta litiumioniakkuun ladatun s�hk�n voimin. Matkan jatkumisen varmistaa mukana kulkeva "voimalaitos", pieni polttomoottori, joka sy�tt�� virtaa s�hk�moottorille. Amperan toimintas�de on yli 500 kilometri�. Maanteill� Opel Amperoita n�ht�neen parin vuoden p��st�.

S�hk�automaailman kiehtovimpia tavoitteita on vedyn k�ytt�minen energianl�hteen�. Niinp� useat autonvalmistajat suunnittelevatkin p��st�t�nt� autoa, jonka pakoputkesta tulee prosessin seurauksena kirkasta vett�. Mercedes-Benz B F-Cell -mallin s�hk�moottori saa tarvitsemansa virran polttokennon tuottamasta vedyst�. Moottorin tehoksi ilmoitetaan 100 kW/136 hv. V��nt�� on melkoiset 290 Nm.

Mercedes-Benz BlueZERO E-CELL PLUS kulkee yht� soittoa 600 kilometri� hiilidioksidip��st�jen ollessa ainoastaan 32 g/km. S�hk�n voimin p��see suunnilleen sata kilometri�. S�hk�moottoria tukee 1,0-litrainen bensiiniturbo. Akkujen lataus k�y kotipistokkeesta. S�hk�moottorin teho on 100 kW ja v��nt� 320 Nm. - Mercedesin mallistoon kuuluu my�s B-Class F-CELL -polttokennoauto, siis vetyk�ytt�inen.

Renault pyrkii alusta saakka ykk�seksi s�hk�autorintamalla, mist� kielii per�ti nelj�n s�hk�k�ytt�isen konseptiauton esitteleminen Frankfurtissa. Esimerkkin� olkoon t�ss� 4,1 metrin mittainen Renault Zoe Z.E. Concept. Sen toimintas�de on 160 km. Akuston lataaminen normaalipistorasiasta vie 6-8 tuntia ja pikalatauspisteist� (kehitteill�) 20-30 minuuttia. Kolmas tapa on vaihtaa akusto kolmessa minuutissa erityisill� vaihtoasemilla.

Toyota Auris-perheautosta esiteltiin Frankfurtissa t�yshybridi HSD (Hybrid Synergy Drive), mik� on merkkin� hybridimalliston laajentumisesta my�s vastaisuudessa. Aurisin voimapaketti on tuttu Toyota Prius -mallista. S�hk�n voimin on mahdollista ajaa pari kilometri� vaikka 50 km/h vauhtia. Bensakoneen teho on 73 kW (98 hv) ja s�hk�moottorin 60 kW (82 hv).

Volkswagenin n�kemys viimeisen p��lle ymp�rist�yst�v�llisest� 3+1 hengen ajoneuvosta on n�pp�r�nkokoinen, 60 kW:n huipputehon ja per�ti 210 Nm:n v��nt�momentin kehitt�v�ll� s�hk�moottorilla varustettu E-Up!. Auton toimintas�de on 130 km. "T�pselilataus" kest�� viisi tuntia. Halukkaiden saatavilla E-UP! on nelj�n vuoden p��st�.

Mercedes-perheeseen kuuluvan smart ed -s�hk�auton tuotanto alkaa jo kuluvan vuoden marraskuussa Ranskan Hambachissa. Jokaisen halukkaan saatavilla auto on vuonna 2012. Auton takaosaan sijoitettu s�hk�moottori kehitt�� 30 kW ja v��nt�� 120 Nm. Kiihtyvyys 0-60 km/h on 6,5 s ja rajoitettu huippunopeus 100 km/h. smart ed:n toimintas�de on 135 km.

BMW esittelee solkenaan toinen toistaan v�h�p��st�isempi� autoja. Se kertoi osaamisestaan tuomalla n�ytteille futuristisen BMW Vision EfficientDynamics -supersportin. Diesel- ja s�hk�moottoreiden yhteisty�ll� plug in -hybridimallin kiihdytys 0-100 km/h sujuu 4,8 sekunnissa. Huippunopeus on rajoitettu 250 km/h lukemaan. Voimapaketin huimista yhteislukemista (262 kW/356 hv/800 Nm) huolimatta yhdistetty kulutus on ainoastaan 3,76 l/100 km.

Hyundai on tullut vauhdikkaasti mukaan ymp�rist�talkoisiin. Esimerkiksi otettakoon monik�ytt�inen hybridiauto ix-Metro, jossa kolmisylinterinen 1,0-litran bensaturbo ja 15 kW:n tehoinen s�hk�moottori ty�skentelev�t yhdess�. Kulutus on 3,3 l/100 km ja CO2-p��st�t ainoastaan 80 g/km.

Fisker Karma -hybridiauton valmistus aloitetaan Uudessakaupungissa. N�ytt�v�ll� sportilla voi ajaa jopa 80 kilometri� pelk�n s�hk�n voimalla. Plug-in-hybridiauton kokonaistoimintas�de on liki 500 kilometri�, kun my�s kaksilitrainen bensiinimoottori huomioidaan. Karma kiihtyy 0-100 km/h kuuden sekunnin pintaan. Neliovisen kovakattomallin rinnalla tarjolla on avoauto. Luvassa on lis�� Fisker-malleja.

Frankfurtin auton�yttelyss� oli runsaasti my�s perinteisi� polttomoottoriautoja. My�s niiden kulutus ja p��st�t ovat pienentyneet merkitt�v�sti. N�yttelyn annista lis�� +AUTOn kuvakavalkadissa.

Moottoritie etel�st� Ouluun?

Tue, 15 Sep 2009 05:58:41 GMT

Liikenneministeri Anu Vehvil�isen mukaan Turun ja Vaalimaan v�linen E18-moottoritie on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuosikymmenen puoliv�liin menness�, jonka j�lkeen olisi tarpeen keskitty� nykyisen tieverkon kehitt�miseen ja turvallisuuden parantamiseen. Ajatus on sin�ns� kannatettava.

Tieverkostomme kaipaakin pikaista parantamista, sill� niin talouden hyvin� kuin huonoinakin aikoina tiest�mme on p��stetty pahasti rapistumaan. Teiden kunto on suoranainen h�pe�pilkku vaurauttaan korostavassa Suomessa.

Ministeri Vehvil�inen arvioi, ett� vastaisuudessa Suomeen ei en�� tarvitse rakentaa uusia moottoriteit�. Mieleen nousee liikenneministeri Pekka Tarjanteen vuonna 1973 pit�m� puhe Lahdentien alkup��n moottoritiejakson vihki�isiss�. H�n ilmoitti tuolloin nykyisen liikenneministerin tavoin, ett� moottoriteit� ei en�� rakenneta. Pieleen meni ja pahasti.

Moottoritie on maanteist� turvallisin mm. vaarallisten ohitusten poisj��nnin takia. Lis�ksi liikenteen pakokaasup��st�t ovat moottoritiell� pienemm�t kuin jatkuvia jarrutuksia, kiihdytyksi� ja pys�hdyksi� vaativassa ajossa kaksisuuntaisella p��tiell�.

Moottoritie on tehokkain tapa hoitaa kumipy�r�liikenne pitkien et�isyyksien maassamme. Korkeatasoinen moottoritieverkosto on ensiarvoisen t�rke� raskaalle liikenteelle, sill� mm. elintarvike- ja p�ivitt�istavarahuolto ovat kumipy�rien varassa.

Moottoritien etuja ovat lis�ksi elinkeinoel�m�llemme t�rke�n raskaan kuljetuskaluston kunnon s�ilyminen ja v�h�isemm�n polttonesteenkulutuksen my�t� parantuva ymp�rist�yst�v�llisyys.

Moottoritiet� ei pid� tarkastella henkil�autoilijoiden temmellyskentt�n�, vaan maamme kannalta t�rke�n� runkov�yl�st�n�, joka muodostaa muun tiest�n kanssa saumattoman, toimivan kokonaisuuden.

On korkea aika lopettaa tunnepohjainen eip�sjuupas-v�ittely liikenneinvestointien tarpeellisuudesta ja keskitty� pohtimaan koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta t�rkeit� kokonaisuuksia.

Viime vuosien leikkauslinjan tilalle tarvitaan pitk�j�nnitteisi� ratkaisuja. Nyt on aika tutkia perusteellisesti mahdollisen Etel�-Suomen ja Oulun talousalueet yhdist�v�n moottoritien pitk�aikaiset vaikutukset.

K�si syd�mell�, osaatko ajaa?

Tue, 08 Sep 2009 08:29:38 GMT

On erinomainen asia, ett� elektroniikka on valjastettu auttamaan autoilijaa ongelma- ja vaaratilanteissa. Mm. ESP- ja ESC-kirjainyhdistelmin nimetty ajonvakautus on jo ehtinyt est�� lukemattomien vakavien onnettomuuksien syntymisen. Elektroniikka puuttuu peliin korjaamalla auton kurssia jo ennen kuin kuljettaja edes huomaa uhkaavan suistumisvaaran. Autoilijan tulee kuitenkin muistaa, ett� ajonvakautus ei kumoa fysiikan lakeja.

Nykyaikaiset turvaratkaisut ovat tulleet j��d�kseen my�s aivan tavallisiin perheautoihin. Autojen kolariturvallisuuden viimeaikaista nopeaa kohenemista mitenk��n v�h�ttelem�tt� nimenomaan onnettomuuksien v�ltt�minen on turvallisuuden perusta.

Pelk�t hienot turvaj�rjestelm�t eiv�t kuitenkaan riit�. Auton kuljettaja on edelleen avainasemassa. Valitettavasti vain on niin, ett� yh� useammalla autoilijalla ei ole sit� tunnettua "v��r��k��n k�sityst�" autonsa k�ytt�ytymisest� yll�tt�viss� tilanteissa. Moni j�tt��kin turvallisuuteen vaikuttavien p��t�sten tekemisen surutta kokonaan auton j�rjestelmien teht�v�ksi.

Mit� uudempi auto, sit� helpommin vaaratilanteet hoituvat valtaosin elektroniikan avuin. Kuitenkin useimmista liikenteess� olevista autoista puuttuvat em. turvaj�rjestelm�t. Esimerkiksi lukkiutumattomat jarrut (ABS) eiv�t suinkaan kuulu l�hesk��n kaikkien maanteill�mme liikkuvien autojen vakiovarusteisiin, luistonestosta ja ajonvakautuksesta puhumattakaan. Niinp� kuljettajalta edellytet��n vaaratilanteissa auton perusk�yt�ksen tuntemusta ja nopeaa reagointikyky�. T�rkeint� on tilanteen vaatima oikeaoppinen auton k�sittely.

Tunnetko sin� autosi k�yt�ksen �kkitilanteessa? K�si syd�melle. Jos ep�r�it, kuulut suureen enemmist��n. Huolimatta auton k�sittelykoulutuksen kasvavasta tarpeesta asia on maassamme iloisesti rempallaan.

Suomi on t�ynn� pienell� vaivalla talviajoharjoitteluun soveltuviksi muokattavia alueita: j�rvi�, lampia, mets�aukeita jne. Asiantuntevia, vastuuntuntoisia kouluttajia on tarjolla mm. Autoliitossa, autokouluissa, Liikenneturvassa, autoalan harrastekerhoissa jne. Mik� sitten m�tt��?

Jostain syyst� v��ristynyt k�sitys siit�, ett� nykyaikainen auto saastuttaa maat ja mannut sek� j�rvet selkineen el�� sitke�sti. J�rjett�mimpi� kuulemiani ajoharjoittelun vastustuksen perusteluja on v�ite, jonka mukaan auton k�yt�ksen tunteminen johtaa taidon ulosmittaamiseen ja onnettomuuksien syntymiseen.

Vaikka auton kehittyneist� turvaj�rjestelmist� on pelk�st��n hyv�� sanottavaa, kuljettajan osuus �kkitilanteessa on sittenkin ratkaisevin. T�rm�ys jarrut pohjassa ja hartiat "lukossa" on turhaakin turhempaa, kun jo pikku harjoittelu auttaa v�ltt�m��n vaaran. Sit� paitsi ajoharjoittelu asianmukaisella radalla on hauskaa ja palkitsevaa, koska jokainen n�kee taitojensa kehittymisen heti.

Puolisokeita liikenteess�

Tue, 01 Sep 2009 09:38:44 GMT

Jokainen ymm�rt��, ett� kunnollinen n�k�kyky on autoilijalle kaikki kaikessa. Vai ymm�rt��k� sittenk��n?

Autoilijoiden joukossa on nimitt�in runsaasti heit�, joiden n�k�kyky ei t�yt� vaatimuksia. Optisen Alan Tiedotuskeskuksen tekem�n tutkimuksen mukaan kolme nelj�st� kuljettajasta n�kee hyvin, mutta joka nelj�nnen n�k�kyvyss� on kohentamisen varaa.

Huolestuttavinta on se, ett� joka 200. autoilijan n�k� on l�hell� n�k�vammaisrekisteriin oikeuttavaa raja-arvoa!!!

Nelj� kuljettajaa sadasta t�ytt�� niukin naukin EU-direktiivin autoilijan n�k�kyvylle asettamat minimivaatimukset. Ajoneuvon kuljettamiseen liian huono n�k� on jopa yleisemp�� kuin rattijuoppous. Pelottavia tietoja.

Havainnollistetaanpa asiaa hieman.

Tutussa 80 km/h vauhdissa kuljettajan havaintoet�isyys on noin 125 metri�, mik� antaa h�nelle viitisen sekuntia aikaa reagoida. Lain kirjaimen vaatimukset t�ytt�� kuitenkin viel� autoilija, joka em. tilanteessa pystyy havainnoimaan ainoastaan 63 metrin p��h�n. Se on todella v�h�n. Niinp� kuljettajalla on tuolloin reagointiaikaa ainoastaan vajaat kolme sekuntia. Se on �kkitilanteessa aivan liian v�h�n.

Asiantuntijoiden mukaan tutussa liikenneymp�rist�ss� on mahdollista selvit� osin puutteellisenkin n�k�kyvyn turvin. Esimerkiksi liikkuvien polkupy�rien ja jalankulkijoiden havaitsemiseen ei vaadita huippuluokan n��ntarkkuutta.

Mutta vaikeuksia tulee, kun huonon�k�inen kuljettaja yritt�� selvit� liikennemerkkien ja opasteiden kuva- ja tekstiviidakossa. Niinp� h�n saattaa oudossa liikenneymp�rist�ss� olla todellisessa pulassa.

Meid�n autoilijoiden on syyt� tiedostaa my�s ik��ntymisen vaikutukset n�k�kykyymme. H�m�r�ss� ja pime�ss� ajo k�y i�n karttuessa vaativammaksi, vaikka vuosikymmenten autoilukokemus auttaakin selviytym��n kunnialla useimmista tilanteista. Esimerkiksi h�ik�istymisest� toipuminen ei kuitenkaan k�y yht� nopeasti kuin nuoruusvuosina.

Ik��ntymisen my�t� silm�sairauksien riski kasvaa v��j��m�tt�. Sama koskee my�s muita ajokykyyn vaikuttavia sairauksia.

Jokaisen autoilijan tulee ehdottomasti huolehtia n�k�kyvyst��n s��nn�llisin tarkastuksin. Suomessa on erinomainen silm�l��k�ri- ja optikkoverkosto, joiden palvelut ovat kaikkien ulottuvilla.

Kyse on ainoastaan viitseli�isyydest�. N��ntarkastuksen yhteydess� selvi�v�t my�s mahdolliset silm�sairaudet, jotka saattaisivat muuten j��d� ajoissa huomaamatta.

Silmist� kannattaa huolehtia. N��n vuoksi.

Talvirenkaita helteen keskelle?

Tue, 25 Aug 2009 08:41:38 GMT

Vilkaisin t�t� kirjoittaessani ulos toimituksen ikkunasta. Aurinko paistaa sinitaivaalta, leppe� tuuli heiluttelee koivun lehti� ja l�mp�mittarin pylv�s hivuttautuu kohti +20 asteen lukemaa. T�ysi kes� siis.

Vaikka minua voidaan syytt�� ilonpilaajaksi, niin rohkenen muistuttaa kes�s�iden t�n� vuonna vet�v�n viimeisi��n. Niinp� juuri nyt on oikea aika tarkastaa perusteellisesti talvirenkaiden kunto ja hankkia tarvittaessa uudet - ajoissa, ennen ensimm�isi� liukkaita ja loskia. My�s rankat syyssateet edellytt�v�t hyv�kuntoisia renkaita, jotta vaarallinen vesiliirto ei p��se yll�tt�m��n. Renkaan ja tien v�linen kosketuspinta on parhaimmillaankin ainoastaan miehen k�mmenen kokoinen.

M��r�ysten mukaan henkil�- ja pakettiautossa on joulu-, tammi- ja helmikuussa k�ytett�v� talvirenkaita. Sama s��nn�s koskee my�s erikoisautoja, joiden kokonaismassa on alle 3500 kg sek� per�vaunuja, joiden kokonaismassa on 750-3500 kg.

Talvirenkaat tunnistaa kyljen M+S-merkinn�st�. Tarjolla on sek� nastarenkaita ett� nastattomia ns. kitkarenkaita. Nastoitettuja talvirenkaita saa k�ytt�� 1.11.-31.3. v�lisen� aikana tai toista p��si�isp�iv�� ensinn� seuraavaan maanantaihin, my�hemm�n ajankohdan ollessa m��r��v�. Nastarenkaita saa k�ytt�� my�s muina aikoina kelin niin edellytt�ess�.

Ilmeisesti pyk�l�nikkarit ovat aikoinaan pyrkineet joustavuuteen nastarenkaiden k�ytt�aikam��r�yksi� luodessaan. Lopputulos kuitenkin miltei vesitt�� tarkoituksen. Nastarenkaiden k�ytt�ajan sitominen p��si�isajankohdan vaihteluihin on turhanaikaista. Selke�n yksiselitteinen, tarpeeksi pitk�lle kev��seen "vedetty" p�iv�m��r� olisi ilman muuta nykyk�yt�nt�� parempi.

On hyv�, ett� nastarenkaita saa k�ytt�� "kelin niin vaatiessa" my�s em. p�iv�m��rien ulkopuolella. K�yt�nn�ss� moinen helpotus ei kuitenkaan toimi. Vai kuuluuko tuttavapiiriinne henkil�it�, jotka liukkaiden ja pit�vien kelien vuorotellessa veivaavat t�ihin l�htiess��n harva se aamu talvirenkaita kiinni ja auki, kiinni ja auki?

Suomalaisiin iskostettu lainkuuliaisuus ja rangaistuksen pelko saa useimmat pit�ytym��n kes�renkaissa, vaikka nastarenkaiden k�ytt� olisikin varsin usein syysliukkailla perusteltua. Moni autoilija odottaa varmuuden vuoksi virallisia p�iv�m��ri�, ettei vain saisi sakkoja. Eih�n sit� koskaan tied�. Vaarallista, vaarallista.

Omalaatuiset nastarenkaiden k�ytt�aikam��r�ykset voi tietenkin kiert�� k�ytt�m�ll� nastattomia talvirenkaita. Kitkarenkaitahan eiv�t koske nastarengasrajoitukset. On kuitenkin muistettava, ett� hyv�tk��n kitkarenkaat eiv�t ole tositilanteessa j�isell� pinnalla nastarenkaiden veroiset. Kitkarenkailla selvi�� toki Suomen talvessa, mutta niiden k�ytt� vaatii liukkaalla pinnalla korostetun huolellista ennakointia.

Lopuksi viel� ikuisen v�ittelyn aiheuttava nyrkkis��nt�: Nastarenkaat ovat parhaimmillaan Etel�-Suomen talvessa tienpinnan jatkuvan j��tymisen ja sulamisen takia. Kitkarenkaat taas ovat parhaimmillaan kunnon lumisessa talvessa.

Kuka uskaltaa, autoliikkeeseen.

Tue, 18 Aug 2009 11:57:33 GMT

Autokauppa on j�lleen tutussa tilanteessa, siis huuli py�re�n�. Vuosien varrella henkil�autojen myyntiluvut ovat heilahdelleet tuon tuosta rajustikin. Syyn� moiseen ovat olleet milloin lama, milloin verotuksen muutokset. Jokainen autontarvitsija muistaa my�s raaka�ljyn taannoisten maailmanmarkkinahintojen rajun nousun ja sen vaikutukset polttonesteiden hintoihin.

T�ll� kertaa on vuorossa jo pitk��n jatkunut, talousel�m�� kuristava taantuma, joka on kouraissut kansainv�list� autoteollisuutta ja autokauppaa poikkeuksellisen syv�lt�.

Kovat ajat n�kyv�t my�s supisuomalaisessa autokaupassa. Henkil�autojen ensirekister�intitilastot kertovat asiantilan koruttoman selke�sti. Hein�kuussa ensirekister�itiin 6 860 henkil�autoa. Vuoden takainen lukema oli 11 180. Kuluvan vuoden tammi-hein�kuussa ensirekister�itiin 58 940 henkil�autoa, vuosi sitten 99 235. T�m�n vuoden seitsem�n ensimm�isen kuukauden aikana uusien autojen rekister�innit v�heniv�t per�ti 40,6 prosenttia. Muutos on todella suuri.

Luonnollisesti taantuma heijastuu selke�sti kansalaisten k�ytt�ytymiseen. My�s yritysten autohankinnoissa ollaan varpaillaan. Lomautukset ja irtisanomiset tai niiden uhka eiv�t ensimm�iseksi houkuttele uuden auton ostoon tai muihinkaan isoihin hankintoihin. Vaikka Tilastokeskuksen kuluttajabarometri kertookin kuluttajien luottamuksen talouteen kohentuneen, taloustilanne saa heid�t siirt�m��n ostop��t�ksi��n - varmuuden vuoksi.

On tyypillist�, ett� my�s vakavaraisissa kotitalouksissa emmit��n ja siirret��n autonhankintap��t�ksi� tulevaisuuteen, vaikka nyt jos koskaan ovat ostajan markkinat. Uuden auton hankintaa harkitsevalle on autoliikkeess� luvassa todellinen el�mys. Milt� tuntuisi kelpo hyvitys vaihtoautosta ja kiireet�n, ensiluokkainen palvelu?

K�ytettyjen autojen kauppa on t�ll� hetkell� hieman omalaatuisessa vaiheessa. Kauppa k�y ja kysynt�� riitt��. Mutta, mutta. Hyv�tasoisista, v�h�n ajetuista vaihtoautoista alkaa olla pula. Kelpo vaihdokkien m��r� v�henee nopeasti uusien autojen myynnin hiipumisen my�t�.

Vanhaa lastenlorua mukaillen: "Kuka uskaltaa, kuka uskaltaa autoliikkeeseen astahtaa?" Kannattaisikohan kokeilla?

Koululaiset tulevat - oletko valmis?

Wed, 12 Aug 2009 06:33:44 GMT

Koulujen kes�lomien p��ttyminen on j�lleen muuttanut liikenteen kuvan perusteellisesti. Tuhannet pikkuihmiset ja isommatkin ovat kuin taikaiskusta t�ytt�neet kevyen liikenteen v�yl�t ja maanteiden pientareet. Mit� sitten? Niinh�n on aina ollut. Kyseess� ei kuitenkaan ole mik��n l�pihuutojuttu, vaan liikenteen vuosittain toistuvista muutoksista merkitt�vimpi�.

Tarkennetaanpa n�k�kulmaa hieman. Ensi kertaa oman lapsensa koulutielle saattavat vanhemmat ymm�rt�v�t asian parhaiten. He ovat kes�n aikana k�yneet ekaluokkalaisensa kanssa koulutien ongelmakohdat moneen kertaan l�pi. On opittu k�ytt�m��n suojatiet� ja katsomaan vasemmalle ja oikealle ja sitten taas vasemmalle. On opeteltu painamaan jalankulkijavalot vihreiksi vaihtavaa nappulaa ja katsomaan viel� kerran vasemmalle ja oikealle, taaksekin ennen suojatielle astumista. On samalla opittu, ett� meihin autoilijoihin ja liikenneopasteisiin ei voi luottaa sokeasti. Pikkuv�en mieliin on pyritty iskostamaan, ett� turvallisuus on viime k�dess� heist� itsest��n kiinni.

Pienimm�t koululaiset saapuvat kouluun useimmiten jalkaisin tai koulukyydill�. Lapsen tuominen aamulla kouluun ja noutaminen koulup�iv�n p��tytty� autolla ei ole yksiselitteisen turvallista. Koulutaksien ja lasten vanhempien autojen sekamelskassa piilee monta vaaran paikkaa. Lis�ksi jo alle kymmenvuotiaasta l�htien koululaiset alkavat k�ytt�� koulumatkoillaan polkupy�ri�, mik� korostaa kaaosta. Samalla py�r�ilev�t koululaiset moninkertaistavat autoilijoiden tarkkaavaisuusvaatimuksen.

Huolimatta neuvoista ja opastuksesta moni koululainen noudattaa liikennes��nt�j� silloin kuin moinen h�nelle sopii. Py�r�tiet, ajoradat ja suojatiet ovat juniorien mielest� heid�n vapaassa k�yt�ss��n. Katu ylitet��n usein mielijohteesta, arvaamatta. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitt��. Useimmiten nuori py�r�ilij� ei edes huomaa sit�, ett� vain autoilijan nopea reagointi on est�nyt onnettomuuden syntymisen.

Siit� huolimatta ett� koululaisten liikennek�ytt�ytymisess� on paljon parannettavaa, meid�n autolla liikkuvien on muistettava vastuumme. Onnettomuudet on pyritt�v� est�m��n kaikin keinoin. Meill� aikuisilla on p��vastuu liikenteen turvallisuudesta, vaikka lain kirjain olisikin puolellamme. Jokaisen lapsen henki ja terveys ovat korvaamattoman arvokkaat.

Mittarivirhe vaarantaa turvallisuuden

Tue, 04 Aug 2009 09:29:19 GMT

Kirjoitin viime kev��n� (4.5.2009) muutoksen kourissa olevasta nopeusvalvonnasta. Kuuma puheenaihe oli tuolloin keskinopeusvalvonnan kokeilun aloittaminen. Tulevana syksyn� keskustelu nopeusrajoituksista saa lis�� puhtia, kun sis�asiainministeri�n poliisiosastolla valmisteltavat uudet ohjeet julkistetaan. Sin�ns� ymm�rrett�v� tavoite on yhdenmukaistaa k�yt�nn�n nopeusvalvontaa. T�t� nyky� poliisin puuttumiskynnys vaihtelee suuresti maan eri puolilla.

Vastaisuudessa poliisi puuttuu valvonnassaan j�rjestelm�llisesti aiempaa pienempiin ylinopeuksiin. Maan tavaksi tullut "sallittu ylinopeus" pyrit��n em. toimenpitein kitkem��n pois. Julkisuudessa on vilauteltu puuttumisrajan olevan syksyst� alkaen 3 km/h luokkaa. Sen ylitt�minen ei viel� tuntuisi autoilijan kukkarossa, mutta olisi jo huomautuksen paikka. Rikesakko rapsahtaisi n�ill� n�kymin jo alle 10 km/h ylinopeudesta. Suurista ylinopeuksista seuraa tuttuun tapaan sakkorangaistus.

Vaikka poliisi pyrkii kohtelemaan autoilijoita oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti k�ytt�m�ll� nopeuden mittaustilanteessa pelivaraa, ilmaan j�� ep�varmuustekij�it�. Niist� merkitt�vimpi� ovat autojen h�mm�stytt�v�n suuret nopeusmittarivirheet. Ei ole tavatonta, ett� tavallisissa maantienopeuksissa mittarin�ytt�m�n ja todellisen nopeuden ero on liki 10 km/h! Se on ehdottomasti liian suuri.

Tasaisesti soljuva liikennevirta on t�rkeimpi� turvallisuustekij�it�. Liikenteen tukkeena junnaavien autoilijoiden joukossa on varmasti runsaasti heit�, jotka vilpitt�min mielin uskovat ajavansa t�sm�lleen suurinta sallittua nopeutta, vaikka heid�n todellinen vauhtinsa on reilusti alle sallitun. Vaikka suurinta sallittua nopeutta hitaammin ajaminen ei tietenk��n ole kielletty�, usein tahaton hidastelu �rsytt�� monia autoilijoita ja aiheuttaa vaarallisten ohitusten suman.

Viimeist��n nyt jokaisen autoilijan on syyt� tarkistaa autonsa nopeusmittarivirheen suuruus. Se k�y helposti maanteiden varsille pystytettyjen mittaustaulujen avulla. Niit� tosin on valitettavan harvassa. Helpoin tapa on hankkia navigaattori, jonka nopeuslukemiin esim. kes�- ja talvirenkaiden kokoero ei vaikuta.

Ruotsistako mallia?

Mon, 29 Jun 2009 10:16:31 GMT

Vaikka meit� suomalaisia harmittaakin viet�v�sti l�nsinaapurimme nostaminen malliesimerkiksi milloin mist�kin, niin en kerta kaikkiaan voi olla sohaisematta muurahaispes�� - j�lleen kerran. Olen viime aikoina autoillut Ruotsissa muutamaan otteeseen ja verrannut suomalaista liikennek�ytt�ytymist� Ruotsin autoilutapoihin. Vaikka kyseess� ei ole edes peruskriteereit� t�ytt�v� tutkimus, ero on mielest�ni selke�.

T�rkeint� on se, ett� ruotsalaisautoilijat ovat omaksuneet kohteliaisuuden. Niinp� joskus hieman oudosti, ep�varmastikin, k�ytt�ytyv� suomalaisautoilija kotiutuu naapurimaamme liikenteeseen varsin nopeasti. Tiet� annetaan ja liikennes��nt�j� noudatetaan. Silmiinpist�v� seikka Ruotsissa on nopeusrajoitusten noudattaminen.

Totta kai my�s ruotsalaisautoilijat tekev�t jatkuvasti virheit�, jopa tahallaan. Ei kai kukaan voi kuvitella, ett� edes kansankodissa kaikki olisi valmista, liikennekin t�ysin virheet�nt�. Onhan kysymys ihmisten k�ytt�ytymisest�.

Olen vuosien saatossa ajanut l�nsinaapurimme teill� ja turuilla tuhansia kilometrej� eri vuodenaikoina. Kokemukseni perusteella pysyn tiukasti kannassani. Meill� suomalaisilla on viel� paljon oppimista.

V�kisin nousee mieleen viime aikoina paljon toistettu, suomalaisia moottoriurheilijoita kuvaava ja arvostava tunnuslause "maailman nopein kansa". Valitettavasti liikenteess�mme on turhan paljon ratinv��nt�ji�, jotka ovat sis�ist�neet em. sloganin ja luulevat olevansa etuoikeutettuja maanteiden virtuooseja, joita s��nn�kset eiv�t koske. Samalla he liikenneturvallisuuden vaarantamisen lis�ksi tekev�t karhunpalveluksen ansiokkaiden autourheilijoidemme maineelle. Kilparadat kun tunnetusti ovat ihan toisaalla kuin maanteill�.

Olen n�hnyt suomalaisliikenteess� runsaasti puistattavia "l�helt�pititilanteita" - kuten varmasti useimmat meist�. Liikennevirtojen jatkuvasti kasvaessa tavallinen autoilija saa olla vastaisuudessa yh� valppaampi. Surullisimpia kes�kauteen kuuluvia onnettomuuksia ovat lukuisat nuorten autoilijoiden kovavauhtiset ulosajot, jotka vain jatkuvat vuodesta toiseen.

Suomalainen liikennekulttuuri on toki kehittynyt viime vuosina paljon. Kuolonkolarit ovat v�hentyneet muutamassa vuosikymmeness� murto-osaan. Onnettomuuksien joukossa on kuitenkin edelleen paljon sellaisia, jotka olisi voitu helposti v�ltt��. Ty�t� siis riitt�� edelleen.

Ent� ovatko ruotsalaiset meit� parempia autoilijoita? Mielest�ni eiv�t. He vain ovat suomalaisia paremmin oivaltaneet liikennepelin hengen. Sama onnistuu meilt�kin, mutta se vaatii ensin asennemuutoksen. Ei muuta kuin toimeksi.

Maailmassa monta on ihmeellist� asiaa...

Tue, 16 Jun 2009 04:48:10 GMT

"Maailmassa monta on ihmeellist� asiaa, se h�mm�stytt��, kummastuttaa pient� kulkijaa", sanotaan osuvasti tunnetussa lastenlaulussa. S�keet nousivat mieleeni pohtiessani tuon tuosta esiin nousseita autoverotukseen liittyvi� erikoisuuksia.

Autoverotuksen taannoinen muuttaminen hiilidioksidip��st�perusteiseksi oli ilman muuta n�ytt�v� veto - my�s kansainv�lisesti katsottuna. Suomi lopetti kerralla venkoilun ja siirtyi nykyaikaan.

Viime huhtikuun alussa autoverotusta rukattiin edelleen. Elvin� tunnetusta autoverolle kannetusta arvonlis�verosta luovuttiin ja samassa yhteydess� autoveron m��r�� korotettiin vastaavasti. Tavanomaisessa auton myynniss� kuluttajalle autovero muuttui arvonlis�verottomaksi l�pikulkuer�ksi. Autonostajan kannalta t�rkeint� oli, ett� autojen kuluttajahinnat s�ilyiv�t p��osin ennallaan.

Tuorein autoverolain korjaus muutti henkil�autojen verotuksen tavoin my�s pakettiautojen autoverotuksen kuluttajahinta- ja hiilidioksidip��st�perusteiseksi. Uudistuksen tavoite on kannustaa pakettiautojen tarvitsijoita hankkiman j�rkevi� ja taloudellisia, siis v�h�p��st�isi� ajoneuvoja.

Kev�inen veromuutos toi auton hintojen ilmoittamiseen avoimutta, joka sai osin hieman koomisiakin piirteit�. Nyt autonostaja n�kee kertavilkaisulla autoverottoman hinnan lis�ksi my�s arvioidun autoveron sek� auton kokonaishinnan - kaksi viimemainittua sentin tarkkuudella.

Vaikka kokonaisuus vaikuttaakin j�rkeenk�yv�lt�, mukana on my�s erikoisia piirteit�. Autoverottomina ilmoitettuihin varusteiden hintoihin vaikuttaa sama veroprosentti kuin auton hinnanmuodostuksessa k�ytetty. Niinp� auton hiilidioksidipohjainen autoveron m��r� on laskettavissa vasta, kun auto valittuine varusteineen on selvill�.

Em. laskentatapa vaikuttaa my�s lis�varusteiden hintaan. Esimerkiksi metalliv�rin hinta saattaa vaihdella auton eri versioiden v�lill� suuresti, vaikka ulkoap�in tarkasteltuna kyse on t�ysin samanlaisista autoista, joiden maalauksen hinnoissa ei tehtaalla ole ole ollut lainkaan eroa.

Moottorin p��st�taso vaikuttaa siis my�s metalliv�rin ja lis�varusteiden hintaan. Luonnollisesti moisella laskentatavalla pyrit��n korostamaan ymp�rist�yst�v�llisyytt�, mutta identtisten varusteiden erihintaisuus h�mm�stytt�� ja kummastuttaa pient� kulkijaa. Suotakoon se h�nelle.

Bensiinin hinnannousu on varma kes�n merkki

Thu, 11 Jun 2009 04:45:06 GMT

Moni autoilija oli ehtinyt toivoa, uskoakin, ett� taloustaantuma pit�isi t�n� vuonna aisoissa perinteisen bensiinin kes�isen hinnannousun. Mutta kuinkas onkaan k�ynyt?

Kes�n korvalla moiset luulot ja uskomukset ovat saaneet huutia. Bensan hinta alkoi nousta miltei sit� mukaa kuin lumet sulivat. Viel� kes�kuun alussa bensiinin korkeimmat litrahinnat j�iv�t riippumattoman www.polttoaine.net-nettisivuston kokoamien tietojen mukaan alle 1,40 euron. Nyt ko. raja on rikottu. Toki edullisimmillaan bensiini� voi viel� tankata alle 1,30 euron litra. Suuntaus on kuitenkin selv�. Kes� on tullut ja bensiinin hinta nousee.

�ljy- ja Kaasualan Keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen n�kee bensiinin hintatason nousussa merkkej� mahdollisesta taloudellisen tilanteen kohentumisesta.

H�nen mukaansa raaka�ljyn hinta on noussut maailmanmarkkinoilla alimmasta noin 35 dollarin barrelihinnasta jo yli 70 dollariin. Bensiinin hinta reagoi herkimmin kysynn�n lis��ntymiseen Yhdysvalloissa.

Toimitusjohtaja Nupponen sanoo, ett� dieselpolttoaineen kysynn�n tasoittuminen taas n�kyy aiempaa rauhallisempana hintakehityksen�. "Nimenomaan kes�ll� bensiinin hintamuutokset ovat selvempi� kuin dieselpolttonesteen", Nupponen tiivist��.

Taannoisen autoveromuutoksen my�t� dieselk�ytt�isten henkil�autojen suosio kasvoi nopeasti, mik� puolestaan tasoitti bensiinin ja dieselpolttonesteen hintaeroa. T�ll� hetkell� taas ero n�ytt�� kasvavan dieselin hyv�ksi. Hinnat siis el�v�t jatkuvasti kysynn�n mukaan. Niinh�n markkinat toimivat.

Taloudestaan tarkan autoilijan ei tarvitse j��d� kiroamaan asemakohtaisten hintojen nousua, vaan h�n voi halutessaan vaikka p�ivitt�in seurata polttonesteiden hintakehityst� "ajoreviirill��n" internetin v�lityksell� ja tehd� ostop��t�ksens� hankkimiensa tietojen perusteella. Tietenk��n se ei est� hintatason nousua, mutta j�tt�� sent��n kukkaron pohjalle muutaman lis�euron.

Taloustaantumasta huolimatta vanha s��nt� n�ytt�� pit�v�n paikkansa my�s alkaneena kes�n�. Polttonesteiden - ennen muuta bensiinin - hinta nousee. Tarkan kes�lomabudjetin laatineiden on siis syyt� rukata automatkan kustannuslaskelmiaan piirun, pari yl�sp�in. Polttonesteiden kes�inen hinnannousu on osa autoiluperinnett� - tahdoimme tai emme.

Hummerista tuli kiinalainen

Thu, 04 Jun 2009 05:20:45 GMT

Kukapa olisi viel� hetki sitten voinut kuvitella, ett� vuosikymmenet automaailman ikonina patsastellut General Motors joutuu selvitystilaan ja n�yrtyy anomaan h�t�apua valtiolta?

Ent� kuka olisi uskaltanut ennustaa, ett� GM:n osakekannan valtaosa ohjautuisi USA:n valtion omistukseen? Niin vain on k�ynyt. Yhdysvaltain valtio n�et ottaa v�liaikaisesti huostaansa 60 prosenttia osakekannasta. Se on perusamerikkalaiselle ajatusmaailmalle varsin vieras ratkaisu.

Kaunokielinen sana "tervehdytt�minen" merkitsee kymmenien miljardien dollarien suuruisen rahoituksen lis�ksi tuhansien ja taas tuhansien autoty�ntekij�iden siirtymist� kilometritehtaalle ja lukuisien tuotantolaitosten sulkemista. Supistukset heijastuvat koko ketjuun autonvalmistuksesta myyntiin.

J�reiden muutosten my�t� GM:n omistus jakautuu vastaisuudessa aiemmasta poikkeavasti. Kakun jaossa on mukana osakkeenomistajien lis�ksi mm. ty�ntekij�liitto. My�s Kanadan valtiolle varataan n�ill� n�kymin osuus osakepotista.

General Motorsin velkasaneeraus on tarkoitus runnoa l�pi nelj�nnesvuodessa, jonka j�lkeen yhti�n tulee olla valmis normaaliin, aiempaa hallitumpaan toimintaan.

GM:n eurooppalaismerkit, Opel ja Saab, jatkavat kohti valoisampaa tulevaisuutta, ainakin Opel. Saksan ja USA:n korkeimman poliittisen johdon ohjailemana Opel siirtyy kanadalaisen Magnan leiriin. Kiintoisaa asiassa on se, ett� Magnan osuus osakkeista on 20 prosenttia ja ven�l�ist� autoteollisuutta l�hell� olevan Sberbankin 35 prosenttia. My�s GM on mukana 35 prosentin osuudella. Opelin ty�ntekij�t (laajasti tulkiten) hankkivat kymmenyksen osakekannasta.

Ent� miten Saabin k�y? Se n�hd��n vasta elokuun lopulla. Saneeraukselle on n�et my�nnetty kolmen kuukauden lis�aika. Neuvotteluissa on mukana viel� kolme ostohalukasta ehdokasta.

Suomalaisautoilijoita v�hiten kiinnostanee GM:n Hummer-jytymaasturin kohtalo. Sekin on nyt selvill�. Ostaja on kiinalainen Tengzhong. Hummerit valmistetaan my�s vastaisuudessa USA:ssa.

N�ytt�� silt�, ett� p�ly alkaa hiljalleen laskeutua amerikkalaisen autoteollisuuden myllerryksen j�lkeen. Vaikka moni yksityiskohta vaatiikin viel� hiomista, rauhallisemmat ajat h��m�tt�v�t. Viime kuukausien meno on kuitenkin j�tt�nyt pysyv�t j�ljet autoalaan. Siit� huolimatta on v�hitellen aika palata p�iv�j�rjestykseen.

Autoilun hintavertailu maksaa vaivan

Wed, 27 May 2009 12:50:15 GMT

Huolimatta taloustaantumasta ja taannoisista autoveromuutoksista autoilun kustannukset kasvavat v��j��m�tt�. Niin on ollut ja niin n�ytt�� aina olevan. Autonk�ytt�jien on hankala pysy� perill� todellisista kustannuksista, koska kokonaisuus on pirstaloitunut monenmoniin osa-alueisiin.

Jo yksin autoiluun liittyv�n verotuksen vivahteiden hallitseminen on asiaan vihkiytym�tt�m�lle ty�l�st�, vaikka tietoa on kyll� varsin hyvin saatavissa mm. verohallinnon ja Ajoneuvohallintokeskus AKE:n nettisivuilta.

Vaikka me autontarvitsijat emme voi vaikuttaa suoraan itse lakis��teiseen verotukseen, jotain - oikeastaan paljonkin - on teht�viss�. Voimme esimerkiksi valita k�ytt�tarkoituksiimme sopivan, mahdollisimman ymp�rist�yst�v�llisen ajokin, mik� n�kyy n�in� CO2-p��st�m��riin perustuvan veron m��r�ss�.

My�s tarkoituksenmukaisen moottorityypin valinta on t�rke��. Tuleehan esimerkiksi dieselhenkil�autosta maksaa dieselverona tunnettua, auton kokonaispainosta riippuvaa k�ytt�voimaveroa.. Lis�ksi henkil�-, paketti- ja erikoisautosta perit��n k�ytt�maksunakin tunnettua ajoneuvoveroa, perusveroa. Niinp� eri k�ytt�voimavaihtoehtoja harkitsevan kannattaa tarttua hetkeksi laskimeen ja peilata k�ytt�voimaveroa auton kokonaishintaan. Luonnollisesti my�s polttonesteen hinta ja auton kulutus ovat puntaroinnissa keskeisi� tekij�it�.

T�h�n useimpien auton hankintaa pohtivien kustannustietoisuus lopahtaakin. Autoiluun liittyy kuitenkin viel� kosolti rahareiki�. H�n, joka viitsii vaivautua kustannustutkimuksissaan pintaa syvemm�lle s��st�� euron poikineen.

Viime aikojen kuumiin keskustelunaiheisiin ovat kuuluneet autovakuutusmaksujen suuret hintaerot. Vertailua ovat sekoittaneet mm. vakuutuskokonaisuuksien erilaiset "valmiiksi mietityt" sis�ll�t. My�s pakettien nimikirjo on h�mment�nyt monia autoilijoita.

Autovakuutusten kilpailuttaminen on mahdollista mm. Energy Brokers Finlandin verkkosivuilla. My�s www.vertaa.fi ja www.vakuutuskone.com ovat tutustumisen arvoiset.

Autoilun merkitt�viin kustannustekij�ihin kuuluvat lis�ksi huolto- ja korjauskustannukset. M��r�aikaishuoltojen hinnat n�et kipuavat helposti pitk�lti yli tuhanteen euroon korjausten hinnoista puhumattakaan. Harkitseva autoilija pyyt�� tarjoukset useasta huoltokorjaamosta - ja taas s��styy satasia.

My�s auton varusteiden ja tarvikkeiden valinnassa voi s��st�� sit� tunnettua selv�� rahaa. Renkaiden ja vanteiden hinnoissa saattaa olla kymmenien prosenttien suuruisia eroja. Sama koskee vaikkapa vetokoukkujen ja moottorinl�mmittimien hintoja. Huom! Kannattaa muistaa kysy� my�s varusteen asennusty�n hinta.

V�hitellen suomalaiset ovat omaksumassa tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisen. N�kyvimpi� esimerkkej� uudesta ajattelusta on kotitalouksien s�hk�ntoimittajien lis��ntynyt kilpailuttaminen. Valveutunut kuluttaja voi vaikuttaa arkiel�m�n kustannuksiin - my�s autoilun - varsin hyvin.