Veronmaksajain Keskusliiton vuosikokous korostaa, että kuntien on pystyttävä nykyistä parempaan tuottavuuteen, mikäli tulevaisuuden palvelutarpeista aiotaan selvitä väestön ikääntyessä.
”Tuottavuutta parantamalla on mahdollista varmistaa kuntalaisten maksamille kunnallisveroille riittävä vastike laadukkaina palveluina myös tulevaisuudessa. Elinvoimainen kunta ei voi kestävästi rakentaa toimintaansa jatkuvien verojen korottamisten varaan”, vuosikokouksen julkilausumassa todetaan.
Liiton vuosikokous pidettiin 23.4.2012 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 161 paikallisyhdistysten virallista edustajaa.
Lähtökohtana asiakas ja palvelu
Veronmaksajien vuosikokous muistuttaa, että kunnallisveron korottaminen leikkaa aina kuntalaisten nettoansioita ja samalla vähentää heidän mahdollisuuksiaan ostaa yksityisiä lähipalveluja. Toistuvaan verojen korottamiseen turvautuva kunta ajaa itsensä helposti umpikujaan, jossa kiristyvä verotus yhdistyy heikentyviin palveluihin ja hiipuvaan paikallistalouteen.
”Kunnallisten palvelujen järjestämisen kehittämisessä tärkein lähtökohta on asiakas ja hänen saamansa palvelu. Tuottavuuden parantaminen asiakaslähtöisesti tarkoittaa sitä, että hallintoa, organisaatioita ja palvelujen järjestämistapoja on kehitettävä tarpeen mukaan”, vuosikokouksen julkilausumassa korostetaan.
Vuosikokouksen mukaan hallituksen valmistelemasta kuntauudistuksesta keskusteltaessa on toistaiseksi kiinnitetty huomiota lähinnä kuntien lukumäärään ja kuntaliitosten tarpeeseen eri alueilla. Tulevaisuuden kuntakartta on kuitenkin vain yksi osa kuntien tuottavuustalkoissa. Olennaisempi kysymys on, mitä ja miten kunnat jatkossa tekevät, ovat ne sitten suuria tai pieniä.
”Kuntien välillä on suuria eroja kuntapalvelujen tuottavuudessa ja tuotantokustannuksissa. Parhaita käytäntöjä levittämällä ja tuotantotapoja uudistamalla on pystyttävä parantamaan kuntapalvelujen tuottavuutta ilman, että tingitään kansalaisten tarvitsemien palvelujen laadusta ja saatavuudesta.”
Vuosikokous korostaa, että teknologinen kehitys avaa runsaasti mahdollisuuksia kuntapalvelujen tuottavuuden parantamiselle tulevina vuosikymmeninä. Kuntien henkilöstön laajamittainen eläköityminen lähivuosina on sekä haaste että mahdollisuus, joka on käytettävä täysimääräisesti hyväksi toimintaa uudistamalla.
”Kuntien taloudenpito on ollut jatkuvasti liian lyhytnäköistä ja myötäsyklistä. Verotulojen kasvu hyvinä vuosina on säännönmukaisesti johtanut myös kuntien menojen paisuttamiseen, jolloin puskuria taantumien varalle ei synny. Talouden heikkenemiseen on sitten vastattu veroja korottamalla. Tämä menojen lisäysten ja verojen korottamisen päättymätön kierre on jatkossa katkaistava.”
”Lokakuun kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot päättävät kuntien taloudenpidosta ja kuntalaisten verorasituksesta lähivuosina. Uudet valtuustot ja niihin valittavat valtuutetut myös ratkaisevat kuntauudistukseen liittyvät kuntatasolla päätettävät asiat. Kuntavaalivuonna tärkein kunnallistalouden vaikuttaja on vaaliuurnille suunnistava äänestäjä.”
Hallitukseen Olli Koski ja Annaleena Mäkilä
Uusina jäseninä Veronmaksajien hallitukseen valittiin kolmivuotiskaudelle 2012–2015 SAK:n pääekonomisti, valtiotieteiden maisteri Olli Koski sekä apulaisjohtaja, varatuomari Annaleena Mäkilä EK:sta.
Uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin yrittäjä Taija Härkki ja varatoimitusjohtaja Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä.
Uutena jäsenenä liiton valtuuskuntaan valittiin kolmivuotiskaudelle 2012–2015 Keski-Pohjanmaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, KHT Minna Herlevi.
Erovuoroisista valtuuskunnan jäsenistä uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin kunnanjohtaja Kaj Gustafsson; ekonomi Peter Hamberg; varatuomari Tom Hoffström; kauppatieteen maisteri Jussi Hyvärinen; tilintarkastaja Ilkka Vairimaa; kauppatieteen lisensiaatti Janne Järvinen; tutkimuspäällikkö Matti Koivisto; toimitusjohtaja Kari Kyttälä; tilintarkastaja, KHT Matti Leppänen; varatuomari, ekonomi Jukka Luoma; toimitusjohtaja Esko Viinikainen; johtaja Kai Rissanen; pankinjohtaja Seppo Yli-Antola ja fysioterapeutti Marja-Leena Taavila.
Penttilä: Yritysverotuksessa pyrkimys kasvun tukemiseen
Vuosikokouksen avasi liiton puheenjohtaja, professori Seppo Penttilä. Puheenvuorossaan Penttilä totesi, että yritysverotuksen osalta hallituksen nyt tekemissä linjauksissa on nähtävissä pyrkimys kasvun tukemiseen ja ripaus kansainvälisen verokilpailun realiteettien huomioon ottamista.
”Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi säädetään T&K-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen. Sen määrä riippuu T&K-henkilöstön palkkakustannuksista. Tämä pitkään esillä ollut hanke on siis vihdoin saamassa ratkaisun.”
Samalla Penttilä kuitenkin muistutti, että veropohjan tulee olla tiivis, ja tämä koskee myös yritysverotusta.
”Korkojen vähennyskelpoisuutta yritysverotuksessa tultaneen verovuoden 2013 alusta alkaen rajoittamaan yritysverotuksessa. Siitä, että rajoituksia tarvitaan, ei liene epäselvyyttä. Enemmän keskustelua voi sen sijaan syntyä siitä, miten rajoitukset toteutetaan.”
Vuosikokouksen julkilausuma 23.4.2012 (pdf)
Professori Seppo Penttilän puheenvuoro 23.4.2012 (pdf)