Veronmaksajain Keskusliiton vuosikokous pitää tulevan verotuksen rakenneuudistuksen tärkeimpänä tavoitteena työllistävän talouskasvun edistämistä. Vuosikokous varoittaa kiristämästä uudistuksen yhteydessä verotuksen kokonaistasoa.
Liiton vuosikokous pidettiin 3.5.2010 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 162 paikallisyhdistyksen virallista edustajaa.
Veropolitiikan ytimessä rakenneuudistus
Veronmaksajien vuosikokous toteaa julkilausumassaan, että verotuksen rakenteita uudistettaessa jotkin verot kevenevät, toiset voivat myös kiristyä. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä verotuksen kokonaistason yleistä kiristämistä.
”Kokonaisveroaste eli verojen osuus kansantuotteesta on ollut Suomessa viime vuosina varsin vakaa. Sen sijaan kansantuotteen määrä on vaihdellut suuresti. Taantuma pienensi viime vuonna kansantuotetta lähes kahdeksan prosenttia. Siksi verotuloja kertyi selvästi aiempaa vähemmän, vaikka kokonaisveroaste pysyikin ennallaan. Vastaavasti uudelleen käynnistyvä talouskasvu tulee elvyttämään myös yhteiskunnan verotuottoja.”
Julkilausumassa korostetaan, että verotuksen tason yleinen kiristäminen ja kokonaisveroasteen nostaminen uhkaisivat hyydyttää yksityisen kulutuksen ja investoinnit.
”Tämä leikkaisi orastavalta talouskasvulta siivet. Seurauksena voisi pahimmillaan olla edellisestä lamakaudesta tuttu supistuvan talouden ja kiristyvän verotuksen kierre, joka viime kädessä uhkaisi koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa.”
”Olennaista on nyt varmistaa ripeä paluu kestävän talouskasvun tielle. Tässä kannustavalla veropolitiikalla on oma tärkeä osansa. Veropolitiikan ydin on tämän taantuman jälkeen rakenneuudistus, jonka tavoitteena on kannustaa ja edistää talouskasvua, ei kahlita ja hillitä sitä.”
Uusia jäseniä valtuuskuntaan
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi varatuomari Olli Iirola. Kokouksen avasi Veronmaksajien puheenjohtaja, professori Seppo Penttilä, joka puheenvuorossaan korosti verouudistuksen roolia talouskasvun tukijana.
”Suomi on maa, jonka veroaste on selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella ja jossa työn verotus edelleen on OECD-maiden kireimpiä. Tämän vuoksi on syytä toivoa, että talouskasvua heikentävät veronkorotukset nähtäisiin vasta viimesijaisena keinona julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamisessa. Sen sijaan tulevien verouudistusten tulisi olla kasvua tukevia, jolloin ainakaan yleisenä linjana ei voi olla verotuksen kiristyminen kauttaaltaan”, Penttilä painotti.
Finanssioikeuden professori Jaakko Ossa käsitteli vuosikokousesitelmässä eläkesäästämisen verokohtelua. Hän arvioi uudistuksen etuja, haittoja ja jatkokehitystarpeita.
Uusina jäseninä Veronmaksajien valtuuskuntaan valittiin kolmivuotiskaudelle 2010–2013 Riitta Jantunen, Jukka Kytölä, Torsti Lakari, Pentti Pääjärvi, Tomi Rimpi, Ari Salomaa sekä Aimo Siitonen.
Erovuoroisista valtuuskunnan jäsenistä uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin Juhani Erkintalo, Eero Ipatti, Heikki Malinen, Raimo Pallonen, Jari Rantala, Risto Rouhiainen, Pertti Sarkomaa sekä Anitta Siponen.
Erovuoroisista hallituksen jäsenistä uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin Reija Lilja, Salla Luomanmäki, Pauli K. Mattila ja Timo Sipilä.
Vaalivaliokuntaan seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin uudelleen Ukko Laurila ja Mirjami Pipatti. Uutena jäsenenä vaalivaliokuntaan valittiin Esa Lunnevuori.
Vuosikokouksen julkilausuma 3.5.2010 (pdf)
Professori Seppo Penttilän puheenvuoro 3.5.2010 (pdf)