Julkisten menojen kansainvälinen vertailu
Julkisten menojen taso ja sisältö vaihtelevat eri maissa. Erojen taustalla ovat maiden historia sekä poliittiset päätökset, joilla on vaikutettu siihen, mitä palveluja julkinen sektori tarjoaa ja miten esimerkiksi tuloja ja kulutusta verotetaan.
Maiden välille luo eroja myös niiden erilaiset tavat jakaa julkista tukea yhteiskunnalle. Tuki voidaan myöntää esimerkiksi verovähennyksenä tai suorana tulonsiirtona, kuten esimerkiksi lapsilisät. Jälkimmäisessä tapauksessa julkisen menot ovat suuremmat kuin ensimmäisesä vaihtoehdossa.
Julkisten menojen bruttokansantuoteosuus on kasvanut Euroopassa ja monissa muissakin teollisuusmaissa trendinomaisesti lähes koko 1900-luvun. Voimakkain kasvu ajoittui 1960‒1980-luvuille. Vuosituhannen loppupuolella julkisten menojen kasvu alkoi kuitenkin taittua eri puolella Eurooppaa, mutta viime vuosina talouslama on jälleen kasvattanut julkisten menojen BKT-osuutta. Korkeimmat meno-osuudet löytyvät Pohjoismaista. Suomen osuus ylittää EU:n keskiarvon, mutta ei yllä kuitenkaan aivan kärkijoukkoon.
Oheisessa taulukossa on julkisten menojen BKT-osuus tehtävittäin eräissä Euroopan maissa vuonna 2010. Sosiaaliturva on kaikissa tarkastelluissa maissa suurin yksittäin julkisten menojen käyttökohde.
Kuvio julkisten menojen BKT-osuudesta EU-maissa
Julkiset
kokonais-
menot
2010
% BKT:sta |
Yleinen
julkis-
hallinto |
Puo-lustus |
Yleinen järjestys |
Elin-keinot |
Ympä-ristön-
suojelu |
Asu-minen |
Tervey-den-
huolto |
Vir-kistys |
Kou-lutus |
Sosi-aali-
turva |
| EU-27 |
6,5 |
1,6 |
1,9 |
4,7 |
0,9 |
1,0 |
7,5 |
1,2 |
5,5 |
19,9 |
| EU-15 |
6,6 |
1,6 |
1,9 |
4,6 |
0,9 |
1,0 |
7,6 |
1,2 |
5,5 |
20,3 |
| Alankomaat |
5,9 |
1,4 |
2,1 |
6,0 |
1,8 |
0,7 |
8,3 |
1,8 |
5,9 |
17,3 |
| Belgia |
8,4 |
1,0 |
1,8 |
6,1 |
0,6 |
0,4 |
7,9 |
1,2 |
6,3 |
19,3 |
| Britannia |
5,3 |
2,7 |
2,6 |
3,1 |
1,0 |
1,3 |
8,2 |
1,1 |
7,0 |
17,9 |
| Espanja |
5,2 |
1,1 |
2,1 |
5,2 |
0,9 |
1,2 |
6,5 |
1,6 |
4,9 |
16,9 |
| Irlanti |
3,9 |
0,5 |
1,9 |
25,0 |
1,1 |
1,8 |
8,5 |
0,7 |
6,0 |
17,1 |
| Italia |
8,3 |
1,4 |
1,9 |
3,8 |
0,8 |
0,7 |
7,6 |
0,8 |
4,5 |
20,4 |
| Itävalta |
6,8 |
0,7 |
1,5 |
5,7 |
0,5 |
0,7 |
8,1 |
1,0 |
5,7 |
21,7 |
| Kreikka |
11,1 |
2,2 |
1,7 |
4,4 |
0,6 |
0,4 |
7,5 |
0,6 |
3,8 |
18,0 |
| Luxemburg |
4,5 |
0,5 |
1,0 |
4,3 |
1,2 |
0,7 |
4,9 |
1,8 |
5,1 |
18,3 |
| Norja |
4,7 |
1,5 |
1,0 |
4,4 |
0,7 |
0,7 |
7,5 |
1,3 |
5,9 |
17,8 |
| Portugali |
7,0 |
1,7 |
2,4 |
5,6 |
0,7 |
0,6 |
7,0 |
1,3 |
6,5 |
18,7 |
| Puola |
5,9 |
1,4 |
1,9 |
5,6 |
0,7 |
1,0 |
5,0 |
1,3 |
5,7 |
16,9 |
| Ranska |
6,9 |
2,1 |
1,7 |
3,4 |
1,0 |
1,9 |
8,0 |
1,5 |
6,0 |
24,2 |
| Ruotsi |
7,0 |
1,6 |
1,4 |
4,6 |
0,3 |
0,7 |
7,1 |
1,2 |
7,0 |
21,6 |
| Saksa |
6,1 |
1,1 |
1,6 |
4,8 |
0,7 |
0,7 |
7,2 |
0,8 |
4,3 |
20,6 |
| Suomi |
7,2 |
1,6 |
1,5 |
4,9 |
0,3 |
0,5 |
7,9 |
1,2 |
6,5 |
23,9 |
| Tanska |
7,5 |
1,4 |
1,1 |
3,4 |
0,5 |
0,4 |
8,5 |
1,6 |
8,1 |
25,4 |
| Unkari |
9,3 |
1,2 |
1,9 |
5,8 |
0,6 |
0,4 |
5,1 |
1,8 |
5,6 |
17,8 |
| Viro |
3,2 |
1,8 |
2,2 |
4,4 |
-0,3 |
0,6 |
5,3 |
2,1 |
6,8 |
14,6 |
Lähde: Eurostat
Päivitetty 20.4.2012
|