Julkiset kokonaismenot

Julkisten kokonaismenojen taso suhteessa bruttokansantuotteeseen kuvastaa maan julkisen sektorin laajuutta. Suomessa julkiset menot kattoivat 49,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2008, kun EU-maissa vastaava luku on noin 47 prosentin tuntumassa. Vuonna 2009 osuus nousi Suomessa 55,6 prosenttiin. Maiden välillä on suuria eroja. Julkisten menojen osuus oli vuonna 2008 EU-maista korkein Ruotsissa, Ranskassa ja Tanskassa, kun taas suhdeluku on pienimmillään  Slovakiassa, Bulgariassa ja Liettuassa.

Julkisten menojen taso eli suhde bruttokansantuotteeseen on muuttunut vuosien varrella eri maissa. Suomessa suhdeluku kasvoi 1980-luvun 40 prosentin tasosta lähes 65 prosentin tasolle 1990-luvun lamavuosina. Sen jälkeen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on hyvän taloustilanteen myötä laskenut vähitellen aina vuoteen 2008 asti. Myös EU-maissa (EU15) julkisten menojen keskimääräinen taso on laskenut 1990-luvun puolivälistä reilulla 5 prosenttiyksiköllä. Maiden välillä on kuitenkin eroavaisuuksia. Esimerkiksi Ranskassa julkisten menojen taso on pysynyt varsin lähellä nykyistä tasoaan jo 1980-luvun alusta lähtien.  

Kansainvälinen talouskriisi on kasvattanut vuonna 2008 julkisia menoja lähes kaikissa maissa. Euroopassa voimakkainta kasvua on nähty Islannissa, Irlannissa ja Virossa. Suomessa julkiset menot kasvoivat 1,1 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2008. Euroopasta löytyy kuitenkin maita, kuten Bulgaria ja Norja, joissa julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta supistui vuonna 2008.

Pääosa julkisista menoista muodostuu julkisista kulutusmenoista (mm. julkisen sektorin palkkakustannukset, palvelutuotantoon käytettyjen tavaroiden ja palveluiden ostot) ja tulonsiirroista (mm. etuudet, tuet, julkisen velan korkomenot). 

Päivitetty 14.4.2010