Tilastoja kotitalousvähennyksen käytöstä
Kotitalousvähennyksen tavoitteena on korvata tavanomaista kotona tapahtuvaa kotitalous- ja hoivatyötä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä markkinaehtoiseen työhön ja kasvattaa tätä kautta kotitalouspalveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Vähennyksen tavoitteena on myös karsia kotitalouspalveluiden tuottamisessa esiintyvää harmaata taloutta ja edistää asuntojen omaehtoista ylläpitotoimintaa.
Kotitalousvähennys (verotukimalli) oli kokeiluluontoisesti käytössä vuoden 1997 lokakuusta lähtien Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa ns. yritystukimalli, jonka mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle.
Nykymuotoisena kotitalousvähennys on ollut voimassa vuodesta 2001 lähtien. Voimaantulon jälkeen vähennystä on kuitenkin muutettu useaan otteeseen. Vähennystä laajennettiin aina vuoteen 2009 asti, jolloin vähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 000 euroon ja vähennys ulotettiin myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Vuoden 2012 alussa vähennyksen enimmäismäärä laski 2 000 euroon ja vähennyksen kertymäprosentti putosi 45 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen osuutta palkkakustannuksista supistettiin vastaavasti, kun verovelvollinen palkkaa työntekijän suoraan itse.
Myönnettyjen kotitalousvähennysten määrä verotuksessa, milj. euroa
| |
Kaikki yhteensä |
Palkansaajat |
Eläkeläiset |
| 1997* |
0,667 |
0,464 |
0,133 |
|
1998
|
7,975 |
5,463 |
1,686 |
|
1999
|
10,173 |
6,929 |
2,209 |
|
2000
|
13,552 |
9,125 |
3,029 |
|
2001**
|
32,408 |
20,818 |
6,940 |
|
2002
|
42,514 |
26,826 |
9,423 |
|
2003
|
90,462 |
56,348 |
20,662 |
|
2004
|
110,513 |
68,615 |
25,438 |
|
2005
|
139,267 |
91,394 |
28,113 |
|
2006
|
164,728 |
103,421 |
34,885 |
| 2007 |
181,707 |
112,961 |
38,968 |
| 2008 |
219,186 |
135,086 |
47,555 |
| 2009 |
390,578 |
239,469 |
83,121 |
| 2010 |
408,134 |
251,514 |
100,152 |
| 2011 |
476,436 |
291,266 |
102,940 |
Kotitalousvähennyksen saajien lukumäärä
|
|
Kaikki yhteensä |
Palkansaajat |
Eläkeläiset |
|
1997*
|
4 610 |
3 085 |
1 053 |
|
1998
|
19 299 |
12 693 |
4 627 |
|
1999
|
24 216 |
15 648 |
6 162 |
|
2000
|
31 529 |
20 000 |
8 299 |
|
2001**
|
72 420 |
44 137 |
18 193 |
|
2002
|
89 516 |
53 808 |
23 214 |
|
2003
|
143 953 |
84 606 |
38 345 |
|
2004
|
177 698 |
104 163 |
47 747 |
|
2005
|
218 967 |
135 880 |
52 320 |
|
2006
|
243 213 |
144 354 |
60 481 |
| 2007 |
260 959 |
152 636 |
65 766 |
| 2008 |
310 942 |
180 632 |
78 844 |
| 2009 |
360 800 |
202 875 |
97 382 |
| 2010 |
369 437 |
207 516 |
100 152 |
| 2011 |
401 613 |
225 671 |
108 472 |
* järjestelmä astui voimaan lokakuussa 1997
** järjestelmä tuli voimaan koko maassa
Pdf-kuva keskimääräisestä kotitalousvähennyksestä
(Lähde: Verohallitus, maksuunpanotilasto)
Mihin kotitalousvähennystä käytetään?
Kotitalousvähennystä hyödynnetään eniten remonteissa. Vuonna 2009 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista
- 81 liittyi remonttipalveluihin,
- 16 prosenttia kotitaloustyöhön sekä
- 3 prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.
Ketkä käyttävät kotitalousvähennystä?
Kotitalousvähennyksen käyttö lisääntyy ansiotulojen kasvun myötä, eli hyvätuloiset käyttävät kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja pienituloisia enemmän. Kuitenkin myös pienituloisissa on vähennyksen hyödyntäjiä.
Kotitalousvähennyksen euromäärissä ei juuri ole eroja pieni- ja suurituloisten välillä.
Iäkkäät henkilöt käyttävät vähennystä eniten ja nuoret vähiten.
(Lähde: VATT, Kotitalouspalveluiden verovähennykset Suomessa ja Ruotsissa.)
Tutustu VATT:n raporttiin kotitalousvähennyksestä (pdf-julkaisu)
Päivitetty 14.12.2012