Tilastoja kotitalousvähennyksen käytöstä

Kotitalousvähennyksen tavoitteena on korvata tavanomaista kotona tapahtuvaa kotitalous- ja hoivatyötä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä markkinaehtoiseen työhön ja kasvattaa tätä kautta kotitalouspalveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Vähennyksen tavoitteena on myös karsia kotitalouspalveluiden tuottamisessa esiintyvää harmaata taloutta ja edistää asuntojen omaehtoista ylläpitotoimintaa. 

Kotitalousvähennys (verotukimalli) oli kokeiluluontoisesti käytössä vuoden 1997 lokakuusta lähtien Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa ns. yritystukimalli, jonka mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle.

Nykymuotoisena kotitalousvähennys on ollut voimassa vuodesta 2001 lähtien. Voimaantulon jälkeen vähennystä on kuitenkin muutettu useaan otteeseen. Vähennystä laajennettiin aina vuoteen 2009 asti, jolloin vähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 000 euroon ja vähennys ulotettiin myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Vuoden 2012 alussa vähennyksen enimmäismäärä alennettiin 2 000 euroon ja vähennyksen kertymäprosentti pudotettiin 45 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen osuutta palkkakustannuksista supistettiin vastaavasti, kun verovelvollinen palkkaa työntekijän suoraan itse.

Myönnettyjen kotitalousvähennysten määrä verotuksessa, milj. euroa

Kotitalousvähennyksen saajien lukumäärä

*   järjestelmä astui voimaan lokakuussa 1997
** järjestelmä tuli voimaan koko maassa

Pdf-kuva keskimääräisestä kotitalousvähennyksestä 

(Lähde: Verohallitus, maksuunpanotilasto)

Mihin kotitalousvähennystä käytetään?

Kotitalousvähennystä hyödynnetään eniten remonteissa. Vuonna 2009 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista

• 81 liittyi remonttipalveluihin,
• 16 prosenttia kotitaloustyöhön sekä
• 3 prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.

Ketkä käyttävät kotitalousvähennystä?

Kotitalousvähennyksen käyttö lisääntyy ansiotulojen kasvun myötä, eli hyvätuloiset käyttävät kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja pienituloisia enemmän. Kuitenkin myös pienituloisissa on vähennyksen hyödyntäjiä.

Kotitalousvähennyksen euromäärissä ei juuri ole eroja pieni- ja suurituloisten välillä. 
Iäkkäät henkilöt käyttävät vähennystä eniten ja nuoret vähiten.

(Lähde: VATT, Kotitalouspalveluiden verovähennykset Suomessa ja Ruotsissa.)

Tutustu VATT:n raporttiin kotitalousvähennyksestä (pdf-julkaisu)

Päivitetty 25.1.2012