Prosentinkin heitto verokortin pidätysprosentissa voi merkitä keskituloisen veroissa satoja euroja vuodessa. Alkusyksystä on hyvä katsastaa, onko tuloja kertynyt odotettuun tahtiin ja onko ennakonpidätys kohdallaan.
Lähes kaikista verotettavista tuloista peritään vuoden aikana verot joko ennakonpidätyksenä tai ennakkoverona.
Ennakonpidätyksen toimittavat tulon maksajat, kuten palkasta työnantaja, joka myös tilittää ennakonpidätyksen eteenpäin Verohallinnolle.
Ennakonpidätyksen toimittamista varten työnantaja tarvitsee verokortin. Ilman verokorttia ennakonpidätys voi sääntöjen mukaan olla 60 prosenttia.
Ennakkoveroa taas peritään ennakonkantona sellaiselta verovelvolliselta, jolla on esimerkiksi yritystuloa.
Syksyllä yleensä tarkistuksen paikka
Jos veroprosenttisi eli ennakonpidätysprosenttisi on pielessä, maksat esimerkiksi palkastasi vuoden aikana joko liian vähän tai liikaa veroja.
Yhdenkin prosentin heitto verokortin pidätysprosentissa voi merkitä keskituloisella palkansaajalla vuodessa satoja euroja veroja suuntaan tai toiseen. Sama koskee tietysti muitakin tulonsaajia kuin palkansaajia.
Syksyllä lomien jälkeen jokainen voi miettiä omaa tilannettaan ja verrata sitä esimerkiksi verokortin mukana saamaansa selvitykseen ennakonpidätyksen perusteista.
Muutos verokorttiinvaikka sähköisesti
Verokortin pidätysprosentin voi muuttaa sähköisesti Verohallinnon verkkopalvelun avulla. Pääset palveluun pankkitunnusten tai sirullisen henkilökortin avulla.
Muutoksen voi tehdä myös puhelimitse, postitse tai käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa. Muutosta varten tarvitset tiedot koko vuoden tuloista ja vähennyksistä sekä tiedot alkuvuonna saamistasi tuloista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä.
Liian korkea pidätysprosentti voi johtua esimerkiksi liian pieniksi arvioiduista vähennyksistä tai liian suuriksi arvioiduista tuloista.
Tulonsaaja voi myös pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen verokorttiinsa merkittyä suurempana. Sen sijaan pidätysprosentin alentamista on haettava aina Verohallinnolta.
Asuntovelallisen syytä huomioida korkotaso
Korkotason muutos vaikuttaa yleensä asuntovelallisen verovähennysoikeuteen. Tämä vaikuttaa suoraan maksettaviin veroihin. Sama tilanne on niillä henkilöillä, joilla on vähennyskelpoisia tulonhankkimisvelan tai opintolainan korkoja.
Yleinen korkotaso laski voimakkaasti vuoden 2008 lopulla. Palkkatulon tämän vuoden pidätysprosentin laskennassa korkoja onkin Verohallinnon päätöksellä alennettu. Asunto-, opinto-, tulonhankkimisvelan ja yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintavelan korot on otettu huomioon vuodelta 2008 toimitetun verotuksen perusteella siten, että niitä on alennettu 40 prosentilla.
Nyt siis kannattaa tarkistaa, vastaako verottajan ennakkokäsitys koroistasi omaa, todellista tilannettasi.
Korkovähennys ja alijäämähyvitys
Korkovähennys on useimmiten sama asia kuin alijäämähyvitys.
Jos luonnollisen henkilön vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korkojen sekä pääomatuloista vähennettävien tulolähteiden tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämää. Sen perusteella verovelvollisella on oikeus saada verosta alijäämähyvitys.
Ennakonpidätysprosentin laskennassa syntyy alijäämää, jos pääomatulon tulonhankkimismenot ja korkomenot yhteensä ovat suuremmat kuin pääomatulot.
Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (28 %) samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä. Enimmäismäärä on kuitenkin 1 400 euroa.
Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %.
Alijäämähyvityksen enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi. Korotus on 800 euroa, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia. Summat ovat olleet ennallaan jo vuodesta 2005 alkaen.
Jos perheessä ei ole pääomatuloja eikä niiden hankkimiseen liittyviä kuluja, muut kuin ensiasunnon hankkineet saavuttavat täydet korkovähennykset tänä vuonna seuraavilla vähennyskelpoisilla asuntolainakorkomäärillä:
1) yksinäinen henkilö: enimmäisvähennys 1 400 e saadaan, jos korkoja maksetaan 5 000 e,
2) puolisot: enimmäisvähennys 2 800 e saadaan, jos korkoja maksetaan 10 000 e,
3) puolisot + 1 verotuksessa alaikäinen lapsi: enimmäisvähennys 3 200 e saadaan, jos korkoja maksetaan 11 430 e,
4) puolisot + 2 verotuksessa alaikäistä lasta: enimmäisvähennys 3 600 e saadaan, jos korkoja maksetaan 12 860 e.
Jotta verotuksen korkovähennyskatto paukahtaisi rikki asuntovelallisella (jolla ei ole pääomatuloja ja niihin kohdistuvia kuluja) esimerkiksi kohdan 4. mukaisessa tapauksessa, pitäisi asuntolainan olla tällä hetkellä todella suuri, lähes 430 000 euroa. Summa on laskettu 3 prosentin lainakorolla.
Eläkkeelle jäävän haettava uusi pidätysprosentti
Eläkkeensaajille ei yleensä lähetetä verokorttia eläkettä varten, koska useimmat eläkkeen maksajat saavat ennakonpidätystiedot suoraan Verohallinnosta.
Niitä eläkkeitä varten, joista maksajat eivät saa tietoja suoraan Verohallinnolta, valmistetaan verokortti. Tämä verokortti annetaan eläkkeen maksajan säilytettäväksi.
Eläkettä varten annettua verokorttia ei saa käyttää muihin tuloihin, koska eläkkeen verotus poikkeaa muiden tulojen verotuksesta.
Kun palkansaaja siirtyy kesken vuoden eläkkeelle, hänen on itse haettava uusi pidätysprosentti verotoimistosta. Muussa tapauksessa Suomessa asuvan eläkkeensaajan ennakonpidätys toimitetaan yleensä palkkaa varten lasketun pää- tai sivutuloverokortin tietojen mukaan tai näiden puuttuessa 60 prosentin mukaan, ellei Verohallinnon ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevassa päätöksessä ole muuta määrätty.
Elämäntilanteen muutokset huomioon
Muutkin muutokset omassa elämäntilanteessa, kuten työelämään siirtyminen, työttömyys, lomautus, avioero, vuorotteluvapaa, äitiys-, hoito- ja vanhempainvapaa, opiskelijan työssäkäynti, pidemmät sairaslomat, maahan- tai maastamuutto yms. vaikuttavat yleensä henkilökohtaiseen verotukseen siinä määrin, että omaa veroprosenttia voi olla syytä tarkistaa.
Myös pääomatuloja voidaan toisinaan huomioida ennakonpidätysprosenttien laskennassa.
Samoin on syytä tarkistaa, että omat työmatkakulut ovat kohdallaan. Työmatkakulut ovat aina tapauskohtaisesti ratkaistava asia. Niitä kannattaa verrata verokortin mukana tulleeseen selvitysosaan kuten muitakin vähennyksiä.
Laina verokarhulta tai verokarhulle
Jollekin liian pieni pidätysprosentti voi olla harkittu päätös lainata rahaa verokarhulta. Vastaavasti liian suuri pidätysprosentti voi olla harkittu päätös lainata rahaa verokarhulle.
Tosin verokarhulta rahaa lainatessa jäännösvero tulee maksuun joulukuussa, mikä ei välttämättä tunnu mukavalta joulun alla.
Esimerkiksi verovuodelta 2009 ”lainattua verorahaa” rasittaa joko 0,5 tai 3,0 prosentin korko, joka on verotuksessa vähennyskelvoton. Noin 4 780 euroa on voinut lainata verokarhulta kokonaan ilman korkoa. Se on paljon halvempaa rahaa kuin esimerkiksi ”pikavipit”.
Verovuodelta 2009 jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2010 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään 1.12.2010 saakka. Jäännösveron korko on 0,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroa.
Jäännösveron 10 000 euron ylittävältä osuudelta korko on 3,0 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa.
Tästä johtuen verovuoden 2009 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösvero on suurempi kuin noin 4 780 euroa. Jäännösveron tilisiirtolomakkeet on lähetetty keväällä esitäytetyn veroilmoituksen mukana.
Ennakonpalautukselle verovuodelta 2009 lasketaan korkoa 1.2.2010 alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden eli marraskuun loppuun. Verovapaa palautuskorko esimerkiksi viime vuodelta on 0,5 % eli suuria voittoja sillä korolla ei tehdä.
Veron- eli ennakonpalautukset vuodelta 2009 maksetaan pankkitileille 3.12.2010, samoin veronpalautusten maksu Nordean konttorien kautta alkaa.
Täydennysmaksulla voit välttää jäännösverot
Voit maksaa ennakon täydennysmaksua oma-aloitteisesti välttyäksesi jäännösveron korolta. Täydennysmaksua voit maksaa aina verovuotta seuraavan tammikuun loppuun saakka, jos näyttää siltä, että ennakkoon maksamasi verot eivät riitä kattamaan lopullisia verojasi.
Mitään pakkoa ennakon täydennysmaksun maksamiseen ei kuitenkaan ole.
Tammikuussa 2011 voit siis maksaa vuodelta 2010 tulevia lisäverojasi, jos haluat varmasti välttää jäännösveron koron.
Mikäli taas olet maksanut ennakon täydennysmaksua tai jäännösveroa helmikuun ja syyskuun välisenä aikana, saat viimeistään syksyllä uuden verotuspäätöksen ja tilisiirtolomakkeet, jossa suoritus on otettu huomioon veron ja mahdollisen koron määrässä.
Jos jäljelle jäänyt vero on alle 170 euroa, maksetaan vero yhdessä erässä joulukuussa. Jos jäljelle jäänyt vero on vähintään 170 euroa, se jaetaan kahteen maksuerään. Verovuoden 2009 jäännösveron eräpäivät ovat 1.12.2010 ja 1.2.2011.
Tuomo Lindholm
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakimies
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kotitalousvähennyksen voi saada jo verokorttiin
Voit saada kotitalousvähennyksen hyväksesi verokorttiin jo kustannusten maksuvuoden aikana. Lopullisessa verotuksessa vähennys myönnetään sille vuodelle, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu.
Kotitalousvähennys voidaan ottaa huomioon verokortin pidätysprosentissa, kun työ on tehty ja lasku maksettu. Jos työ perustuu toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, esimerkiksi pitempiaikaiseen siivoussopimukseen, vähennys voidaan myöntää ennakkoperinnässä jo alkuvuodesta koko vuodelle.
Tositteet kuluista tai muu selvitys vähennyksen perusteista on esitettävä vain sitä erikseen pyydettäessä.
Vuonna 2010 täyteen 3 000 euron vähennykseen oikeuttavat noin 5 166 euron suuruiset kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä (5 166 x 60 % - 100 = noin 3 000 euroa).
Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 5 962 euron suuruisesta palkasta (30 % x 5 962 + 22 % x 5 962 - 100 = noin 3 000 euroa).
Kumpikin puoliso voi saada täyden vähennyksen. Vähennys jaetaan puolisoille siten kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä tai osaa siitä ei pystytä vähentämään vähennystä vaatineen puolison veroista, loppuosa vähennetään toisen puolison veroista.