Henkilöyhtiön veroilmoitus
Vinkkejä henkilöyhtiön veroilmoituksen täyttöön
Henkilöyhtiön (Ay tai Ky) veroilmoituksen mukana on lähetetty Verohallinnon julkaisu 57.11 ”Veroilmoituksen täyttöopas - elinkeinoyhtymä”, jossa on kerrottu tietyt perusasiat veroilmoituksen antamiseksi. Verohallinnon veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet löytyvät heidän internetsivuilla osoitteessa www.vero.fi/lomakkeet/6A ja lomakkeiden yhteydestä.
Tämä artikkeli on tarkoitettu lisäavuksi selventämään ja syventämään tiettyjä veroilmoituksen kohtia. Käsiteltävinä ovat erityisesti kohdat, joista verohallinnon täyttöoppaassa ei ole mainintoja tai joiden käsittely on jäänyt hyvin pintapuoliseksi. Artikkelissa käytetyt numeroidut väliotsikot viittaavat veroilmoitukseen ja asiat on käsitelty samassa järjestyksessä kuin ne ovat veroilmoituksella.
I Tuloverolaskelma
Osingot ja osuuspääoman korot
Osinkojen verotusta ei voida toimittaa kokonaan henkilöyhtiössä, koska sen yhtiömiehiä verotetaan eri periaatteilla sen mukaan, onko yhtiömiehenä esimerkiksi yksityishenkilö, toinen henkilöyhtiö tai vaikka osakeyhtiö.
Henkilöyhtiön saamat osingot verotetaan tulolähteittäin. Osinko verotetaan siinä tulolähteessä, mihin osakkeetkin käyttötarkoituksen perusteella nettovarallisuuslaskennassa luetaan. Henkilöyhtiön elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa laskettaessa yhtiön saamat osingot sisällytetään kokonaan tähän tulokseen. Tulo jaetaan täysimääräisesti verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Jaetuista tulo-osuuksista vähennetään se osa osuuksiin sisältyvästä osinkotulosta, joka yhtiömiehen verotusta koskevien sääntöjen mukaan on verovapaata tuloa. Luonnollisella henkilöllä vähennys on 2011 vuonna 30 prosenttia ja osakkaana olevilla yhteisöillä joko 100 prosenttia, 25 prosenttia tai ei mitään.
Henkilöyhtiön elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liittyvän osingon verovapaa osa vähennetään osakkaana olevan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuudesta elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloon ennen pääomatulo-osuuden laskemista. Näin ollen käytännössä verovapaa osuus siis usein pienentää ansiotulo-osuutta.
Siltä osin kuin verovapaata osaa ei voida vähentää tulo-osuudesta, vähennys tehdään verovelvollisen saman henkilöyhtiön saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana verovuotena sitä mukaa kuin tuloa kertyy.
Silloin kun henkilöyhtiö on saanut henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkoja, niiden verotuksessa sovelletaan niin sanottua läpivirtausjärjestelmää. Osingot jaetaan suoraan verotettavaksi yhtiömiesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon, eivätkä ne lisää henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Osingoista verotetaan yhtiömiehiä samalla tavalla kuin yhtiömiehet olisivat saaneet osingot suoraan osakeyhtiöstä.
Yritysmuotoa muuttaneet voivat jakaa poistoja
Avoin- ja kommandiittiyhtiö, joka on muutettu osakeyhtiöksi vuonna 2011, jättää veroilmoituksen, vaikka osakeyhtiön tilikausi jatkuisi vuoden 2012 puolelle.
Henkilöyhtiön verovuosi päättyy osakeyhtiön merkintähetkeen kaupparekisteriin. Näin ollen henkilöyhtiön pitää laatia tilinpäätös ja antaa veroilmoitus ajalta, joka päättyy osakeyhtiön kaupparekisterimerkintää edeltävään päivään.
Mikäli osakeyhtiön ensimmäinen tilikausi päättyy muodonmuutosvuonna, yhtiö voi tehdä verovuoden maksimipoistot vain kertaalleen, mutta ne voi jakaa osakeyhtiön ja henkilöyhtiön kesken.
Jos henkilöyhtiön tulos muodostuu sellaiseksi, että kokonaisverorasitus yhtiömiehille on enemmän kuin 26 prosenttia, kannattaa poistot vaatia tehtäväksi henkilöyhtiön tuloksesta. Tällöin verohyöty poistoista on suurempi kuin jos ne olisi tehty osakeyhtiön tulosta. Henkilöyhtiön viimeisen tilikauden tuloksen muodostumisessa pitää erityisesti huomioida, että yritysmuodon muutoksesta osakeyhtiöksi seuraa toimintavarauksen tuloutuminen henkilöyhtiön tuloksi.
Poistot
Yrityksen verotettavaa tuloa voidaan pienentää tekemällä käyttöomaisuudesta poistoja. Tosin myöskään henkilöyhtiöt eivät voi tehdä osakkeista arvonalentumispoistoja.
Aiemmin poistojen tekemisellä oli vaikutusta isompien yritysten sotu-maksujen suuruuteen, koska osa maksusta muodostui työnantajan kansaneläkemaksusta ja tämä nousi suuremmaksi tietynsuuruisten poistojen ja palkkojen seurauksena. Koska työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin vuoden 2010 alusta lähtien, ei poistoilla ole enää vaikutusta sotu-maksujen suuruuteen. Sotu-maksu oli vuonna 2011 kaikilla työnantajilla 2,12 prosenttia palkasta, ja se pysyy samana myös vuonna 2012.
Varauksista
Verotuksessa henkilöyhtiöille vähennyskelpoiset varaukset ovat toimintavaraus, takuuvaraus, jälleenhankintavaraus ja hinnanlaskuvaraus.
Toimintavarauksen voi tehdä henkilöyhtiö, jossa on yhtiömiehinä ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä. Toimintavarauksen vähentämisen edellytyksenä on, että vastaava varaus on tehty myös kirjanpidossa. Tämän tarkoituksena on estää sellaisen tilanteen syntyminen varauksen vuoksi, että kirjanpidollinen voitto olisi suurempi kuin verotettava tulo.
Toimintavarauksen maksimi on 30 prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Myös aiempina vuosina tehdyt toimintavaraukset täytyy tällöin ottaa huomioon. Työvaltaiset alat, joissa maksettujen palkkojen määrä on suurempi verrattuna ”konevaltaisiin aloihin”, voivat tästä syystä tehdä suuremman toimintavarauksen.
Varausten käyttämisessä on usein kyse veronmaksun lykkääntymisestä. Varauksen tekeminen voi olla suotavaa esimerkiksi, jos yrityksellä on takanaan poikkeuksellisen hyvä vuosi eikä ole odotettavissa, että sama tahti jatkuisi. Tällöin tekemällä varaus hyvänä vuonna ja tulouttamalla se vastaavasti heikompana vuonna voidaan tasata verotettavaa tulosta eri vuosien välillä. Tämä taas voi keventää yhtiömiesten ansiotulo-osuuksistaan maksamaa veroa. Tällöin onnistutaan lopullisesti maksamaan vähemmän veroa kuin ilman varauksen tekemistä.
Takuuvarauksen voi tehdä esimerkiksi yhtiö, joka harjoittaa rakennustoimintaa ja on takuusitoumuksen tai muun vastaavan velvoitteen perusteella vastuussa valmistamastaan rakennuksessa ilmenevästä virheellisyydestä. Tällöin varauksena saa vähentää verovuonna luovutetun hyödykkeen takuukorjauksista odotettavissa olevia menoja vastaavan määrän.
Toimitilan jälleenhankintavaraus voidaan muodostaa verovelvollisen toimitiloinaan käyttämän rakennuksen tai toimitilaosakkeiden luovutushinnan perusteella ja näin menettelemällä lykätä myyntivoiton tuloutuminen.
Kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus voidaan tehdä silloin, kun käyttöomaisuus tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun vahinkotapahtuman johdosta ja yritys saa vakuutuskorvauksen tai muun vastikkeen. Nämä ovat elinkeinoverotuksessa veronalaista tuloa. Tällöin varauksen tekemisellä voidaan välttää tämä korvausten johdosta seuraava verojenmaksu.
Oikeus hinnanlaskuvarauksen tekemiseen on silloin, kun yhtiö on sitovalla kirjallisella sopimuksella tilannut kiinteään hintaan vaihto-omaisuudeksi tarkoitettua omaisuutta, joka on tilinpäätöspäivänä vielä toimittamatta ja tämän vaihto-omaisuuden hinta on tilinpäätöshetkellä vähintään kymmenen prosenttia alempi kuin sopimuksissa on sovittu. Tällöin hinnanlaskua vastaava osuus voidaan vähentää verovuoden kuluna.
Yrityksen tulolähteet jaetaan kolmeen
Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin. Yrityksen tulos jaetaan lomakkeella 6A verotuksessa käytettäviin kolmeen eri tulolähteeseen: elinkeinotoiminnan tuloon, henkilökohtaiseen tuloon ja maatalouden tuloon.
Vaikka elinkeinotoiminta olisi ollut tappiollista, yhtiömiehille saattaa syntyä verotettavaa tuloa henkilökohtaisesta tulolähteestä. Sellaiseksi luetaan yleensä esimerkiksi yhtiön omistaman kiinteistön vuokratulo sekä yhtiömiehen yhtiöstään nostaman lainan korot, jos niitä on maksettu yhtiölle.
Jos yhtiö vuokraa omistamiaan tiloja, se yleensä merkitsee, että elinkeinotoiminnan varallisuus alenee. Tämä johtaa siihen, että yhtiön tuloksesta pääomatuloina verotettava osuus pienenee. Tämä 20 prosentin pääomatulo-osuus kun lasketaan vain elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta.
II Selvitys ajoneuvojen yksityiskäytöstä
Kirjanpitoon on kirjattava osakkaan yksityiskäyttöönsä ottama vaihto- ja käyttöomaisuus. Yhtiön varoihin kuuluva auto on vaihto- ja käyttöomaisuuden kirjaamisessa tärkeä poikkeus: verottaja hyväksyy sen, että kaikki auton kulut kirjataan tulosvaikutteisesti ja sen yksityiskäyttö oikaistaan veroilmoituksella.
Auton yksityiskäytön selvittämisessä ratkaisee yleensä näyttö, joten yhtiömiehen kannattaa pitää sekä työ- että yksityisajoista ajopäiväkirjaa. Näin erityisesti silloin, kun yhtiömiehellä ei ole toista autoa käytettävissään yksityisajoihin.
III Selvitys suorituksista yhtiömiehille
Vuokrat
Tässä veroilmoituksen kohdassa tarkkaillaan hyväksyttävän hinnoittelun toteutumista yhtiömiehen ja yhtiön välisissä toimissa. Tällä kontrolloidaan sitä, ettei yhtiön tulos muodostu liian pieneksi.
Yhtiömies voi vuokrata henkilöyhtiölleen esimerkiksi omistamastaan kodista tietyn huoneen toimitiloiksi ja periä tästä vuokraa. Yhtiön tulosta vähennyskelpoisen vuokran yläraja on käypä markkinavuokra kyseisestä tilasta.
Jos yhtiön maksama vuokra ylittää käyvän vuokran, pidetään ylimenevää osuutta yhtiölle vähennyskelvottomana voitonjakona. Oikaisun seurauksena henkilöyhtiön verotettava tulo kasvaa. Lisäksi – varsinkin jos peritty vuokra ylittää olennaisesti käyvän vuokratason – on riskinä veronkorotus.
Kaupat
Yhtiömies voi myydä omaisuuttaan yhtiölle ja päinvastoin. Toisin kuin osakeyhtiössä, henkilöyhtiön myydessä omaisuuttaan yhtiömiehelle ei vaadita aina käyvän markkinahinnan käyttämistä. Yksityisottoja koskevan säännöksen mukaan kiinteistön, rakennuksen, rakennelman, arvopaperin tai oikeuden luovutushinnaksi yhtiölle katsotaan käypä markkinahinta. Sen sijaan muun omaisuuden osalta arvona käytetään alkuperäistä hankintamenoa tai tätä alempaa omaisuuden käypää arvoa.
Jos yhtiömies ei ole maksanut yhtiöltä ostamastaan omaisuudesta vähintään yllä mainittua hintaa eikä tehnyt kirjausta yksityisotoksi, yhtiön tulokseen lisätään määrä, joka kaupasta olisi kertynyt, jos kyseisiä hintoja olisi käytetty. Hinnoitteluvirheestä voi seurata myös veronkorotus.
IV Erittely yhtiömiesten käytössä olleista huoneistoista ja kiinteistöistä
Tässä veroilmoituksen kohdassa pyritään selvittämään, onko yhtiön elinkeinotoiminnan varoina sellainen asunto, jota yhtiömies on käyttänyt omana tai perheensä asuntona. Asunto voi olla yhtä hyvin vakituinen asunto kuin vapaa-ajan asuntokin.
Oikaisun edellytyksenä on katsottu olevan, että asunto on henkilöyhtiössä työskentelevän yhtiömiehen käytössä luontoisetuna. Jos näin on, tilinpäätöksessä oleva asunnon arvo vähennetään sen yhtiömiehen osuuden arvosta, jonka käytössä asunto on ollut.
Tästä taas seuraa, että kyseisen yhtiömiehen saamaa tulo-osuutta verotetaan yhä suuremmilta osin ansiotuloina, koska pääomatulo-osuuden laskentapohjana olevat elinkeinotoiminnan varat pienenevät. Mikäli asunto kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin, tähän asuntoon kohdistuvat velat ovat elinkeinotoiminnan velkoja siitäkin huolimatta, että asunnon arvo vähennetään yhtiömiestasolla.
Jos taas yhtiön asunto on sellaisen yhtiömiehen käytössä, joka ei työskentele yhtiössä eikä asunto ole luontoisetuna, asunto ei yleensä kuulu elinkeinotoiminnan varoihin. Mikäli tällaiseen asuntoon kohdistuu velkoja, eivät velat ole elinkeinotoiminnan velkoja, joten myöskään ne eivät ole vähentämässä elinkeinotoiminnan varoja.
V Negatiivisen oman pääoman vaikutus korkokuluihin
Kaikki korot eivät ole vähennyskelpoisia
Jos yhtiön oma pääoma on tehtyjen yksityisottojen vuoksi negatiivinen eikä varoja ole käytetty elinkeinotoimintaa varten, yritys ei voi vähentää verotuksessaan kaikkia velan korkoja. Tämä johtuu siitä, että korkojen katsotaan tällöin kohdistuvan osittain yksityisottojen rahoittamiseen.
Tavallisesti oman pääoman negatiivisuus syntyy silloin, kun yhtiömiesten yksityisottojen määrä ylittää yhtiöön tehtyjen pääomasijoitusten ja nostamatta jätettyjen voittovarojen yhteismäärän.
Vähennyskelvottomien korkojen määrä lasketaan siten, että oikaistu oma pääoma kerrotaan tilinpäätöshetkellä voimassa olleella peruskorolla, johon on lisätty yksi prosenttiyksikkö. Tosin oikeuskirjallisuudessa on puollettu myös laskutapaa, jossa korkoprosenttina käytettäisiin tilinpäätöshetken peruskoron sijasta verovuoden aikana voimassa olleiden peruskorkojen keskiarvoa.
Vuonna 2011 peruskorko on ollut 1.1.-30.6.2011 ajanjaksolla 1,5 prosenttia ja 1.7.-31.12.2010 välisenä aikana 2 prosenttia.
Tulokseen lisättävä määrä ei voi kuitenkaan olla enempää kuin korkoja on maksettu. Lisäksi on hyvä muistaa, että oikaisu kohdistuu sekä lyhytaikaisten velkojen että tilivelkojen korkoihin.
Toinen muistamisen arvoinen sääntö vähennyksissä on se, että lainanhoitokulut ja kurssitappiot voi vaatia vähennettäväksi täysimääräisinä. Näiden vähentämisen edellytyksenä on ainoastaan, että kyseinen laina liittyy yhtiön harjoittamaan elinkeinotoimintaan.
Läpilainaustilanteessa yhtiö voi vähentää koron yhtiömiehen yksityistalouteen siirretystä lainasta yrityksen elinkeinotoiminnan kuluna, jos tilinpäätöshetken voittovarat riittävät kattamaan yksityistalouteen siirretyn velan määrän.
VI Varallisuuslaskelma
Nettovarallisuuden laskennassa käytettävät arvot
Henkilöyhtiön nettovarallisuus lasketaan tulolähteittäin, ja ainoastaan elinkeinotoiminnan nettovarallisuus vaikuttaa elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulo-osuuksien määräytymiseen.
Jos yhtiöllä on päättynyt tilikausi vuoden 2010 aikana, määräytyy vuoden 2011 pääomatulo-osuus vuoden 2010 taseen pohjalta. Uuden yhtiömiehen pääomatulo-osuuden taas määrää vuoden 2011 nettovarallisuus.
Esimerkki: Masan verotus tulo-osuuksista
Masa omistaa Mirkun kanssa puoliksi avoimen yhtiön, jonka elinkeinotoiminnan nettovarallisuus vuoden 2010 taseen mukaan oli 120 000 euroa ja elinkeinotoiminnan verotettava tulo vuonna 2011 päättyneeltä tilikaudelta on 80 000 euroa. Yhtiösopimuksen perusteella tulot jaetaan puoliksi Masan ja Mirkun kesken. Yhtiö ei ole myynyt käyttöomaisuusarvopapereita tai -kiinteistöjä.
Masaa verotetaan 40 000 euron tulosta, josta pääomatuloa on 20 % x 60 000 = 12 000 euroa. Ansiotulona Masalla verotetaan 40 000 - 12 000 = 28 000 euroa.
VIII Käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitot
Nettovarallisuudesta riippumatta henkilöyhtiön saama luovutusvoitto käyttöomaisuuskiinteistöistä ja -arvopapereista on aina yhtiömiesten pääomatuloa. Luovutusvoitto sisältyy kuitenkin nettovarallisuuden perusteella määräytyvään pääomatuloon.
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksesta syntynyt luovutustappio on vähennyskelpoinen henkilöyhtiölle, toisin kuin osakeyhtiöille, joille kyseiset luovutustappiot ovat vain poikkeuksellisesti vähennyskelpoisia. Silloinkin niiden vähennysaikaa ja soveltamisalaa on rajoitettu enemmän kuin henkilöyhtiöllä.
Esimerkki: Ky myi kiinteistön
Kommandiittiyhtiö myi vuonna 2011 käyttöomaisuuskiinteistön, josta sille syntyi 40 000 euron voitto. Yhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuus laskettuna vuoden 2010 tilinpäätöksestä oli 100 000 euroa ja elinkeinotoiminnan verotettava tulo vuodelta 2011 on 120 000 euroa.
Nettovarojen mukaan pääomatulo-osuus olisi 20 % x 100 000 euroa eli 20 000 euroa. Toimitilan jälleenhankintavarausta ei tehty. Koska verotettavaan tuloon sisältyy käyttöomaisuuskiinteistön myyntivoitto 40 000 euroa, yhtiömiehen pääomatulona verotetaan voiton määrä eli 40 000 euroa. Yhtiömiehen ansiotuloina verotetaan loppuosa verotettavasta tuloksesta eli 80 000 euroa.
IX Maksetut palkat
Yhtiön nettovaroihin lisätään 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Veroilmoituksella pitää kuitenkin kohdassa IX ilmoittaa kaikki, ei siis ainoastaan 30 prosenttia, elinkeinotoiminnan ennakonpidätyksenalaisista palkoista, jotka on maksettu verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.
Esimerkki: Palkka lisää nettovarallisuutta
Vuonna 2011 avoimen yhtiön verotettava tulo oli 50 000 euroa, ja se maksoi palkkoja 60 000 euroa. Vuodelta 2010 laaditun tilinpäätöksen mukaan yhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuus oli 30 000 euroa. Yhtiön nettovaroihin lisätään 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista, eli 18 000 euroa. Yhtiömiesten pääomatulojen määrä on 20 % x 48 000 = 9 600 euroa. Yhtiömiesten ansiotuloina verotetaan 40 400 euroa.
XI Tappioiden vähentäminen
Henkilöyhtiön tappioita ei jaeta yhtiömiehille, vaan ne vähennetään tulolähteittäin seuraavina verovuosina yhtiön tuloksesta. Elinkeinotoiminnan tappion vähentämisaika on kymmenen vuotta. Tappioita ei voida siirtää yhtiömiehelle edes vaatimuksesta – toisin kuin toiminimissä.
Tappioiden vähentämisen edellytyksenä on kuitenkin, että veroilmoituksen kohdassa XI on ilmoitettu, onko yhtiön osuuksista yli puolet vaihtunut. On tärkeää huomata, että kyse on nimenomaan yhtiöosuuksien vaihtumisesta, ei yhtiömiesten lukumäärän vaihdoksista. Yhtiön tappioita ei menetetä, jos vähintään puolet yhtiöosuuksista omistava vastuunalainen yhtiömies on säilyttänyt koko ajan omistuksensa, vaikka sitten vähemmän omistavien yhtiömiesten yhtiöosuudet olisivat vaihtuneet useammankin kerran.
Mikäli yhtiöosuuksista on vaihtunut yli puolet ja tappiot on lähtökohtaisesti näin ollen menetetty, voi verovirasto kuitenkin erityisestä syystä myöntää hakemuksesta poikkeusluvan tappioiden hyödyntämiselle.
Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi sukupolvenvaihdosta, yhtiön myyntiä työntekijöille tai toiminnan laajentamiseksi tehtyä yritysostoa. Poikkeuslupahakemus kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Verohallinto perii tappioiden hyödyntämistä koskevasta poikkeuslupapäätöksestä 400 euron maksun.
Muuta huomioitavaa
Työmatkakulut esitäytetyllä veroilmoituksella
Yhtiö voi maksaa yhtiömiehelle tilapäisestä työmatkasta verovapaita päivärahoja ja matkakustannusten korvauksia samaan tapaan kuin vieraallekin työntekijälle, vaikka se ei maksaisi yhtiömiehelle rahapalkkaa. Maksamatonta päivärahaa ei voi kuitenkaan laskennallisesti vähentää yhtiön veroilmoituksella, jos yhtiömiehelle ei ole erikseen maksettu työmatkasta syntyneitä kustannuksia eikä maksamattomia päivärahoja ole yhtiön kirjanpidossa.
Yhtiömies voi kuitenkin vähentää nämä työmatkakulut tulonhankkimismenoina omalla esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Yli kymmenen tuntia kestäneistä kotimaan työmatkoista voi vähentää 24 euroa ja yli kuusi tuntia kestäneestä 12 euroa. Myös kodin ja työpaikan väliset matkakulut yhtiömies vähentää omassa eikä yhtiön veroilmoituksessa.
Tulo-osuudet yhtiömiehille
Henkilöyhtiön tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona yhtymäselvityksen eli lomakkeen 35 tietojen perusteella.
Tuloksen jakautuminen yhtiömiesten kesken perustuu taas yhtiösopimukseen, joka voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Mikäli kuitenkin tuloksen jakautumista yhtiömiesten kesken muutellaan vuosittain, saattaa verottajan puolelta esiintyä tiettyä ”nihkeyttä” voitonjakosäännösten toistuville muutoksille. Erityisesti näin voi olla perheyhtiöissä, joissa voidaan näin menettelemällä pyrkiä tasaamaan progressiivisesti verotettavia ansiotuloja perheenjäsenten kesken ja saavuttamaan tätä kautta verosäästöä.
Juha-Pekka Huovinen, lakimies
Veronmaksajain Keskusliitto