Puun myyntitulot

Puun myyntitulot voivat olla osittain verovapaita – tietyistä kuluistakin vain osan saa vähentää.

Vuonna 2011 saaduista puunmyyntituloista osa on 25-prosenttisesti verovapaata ja osa kokonaan veronalaista. Jos kaupat on tehty 1.4.2008-31.12.2010 ja rahat saatu 2011, saatu puun myyntitulo on 25-prosenttisesti verovapaa. Jos taas rahat on saatu 2011 ja kauppa on tehty vuonna 2011 tai ennen 1.4.2008, koko kauppahinta on veronalaista.

Ratkaisevaa veronalaisuuden kannalta on puiden myyntiajankohta ja rahojen saantihetki. Pysty- ja hankintakaupoissa myyntiajankohtana pidetään kauppakirjan allekirjoitushetkeä. Metsänhoitoyhdistysten avustamissa hankintakaupoissa ei yleensä tehdä kauppakirjaa puun myyjän ja ostajan välillä. Verovelvollisen kannattaa pyytää metsänhoitoyhdistykseltä todistus, jossa kaupantekohetki todetaan. Verotus toimitetaan muun selvityksen puuttuessa tämän todistuksen perusteella. Muutoin aikaisin hetki, jolloin puukaupan voidaan katsoa syntyneen, on hakkuiden alkaminen. Viime kädessä ratkaisevana voidaan pitää puutavaran luovutuksesta tai loppumittauksesta laadittua asiakirjaa. Käteiskaupoissa kaupantekohetki on ajankohta, jolloin puuerä luovutetaan ostajalle ja tehdään luovutusasiakirja.

Puun myyntitulojen verotus perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin. Metsänomistajaa verotetaan 28 prosentin verokannalla siitä puun myyntitulosta, josta on ensin vähennetty tulojen hankkimisesta aiheutuneet menot.

Metsänomistaja saa vähentää kaikki metsätalouden harjoittamisesta syntyneet menot silloin, kun myyntitulot ovat kokonaan veronalaisia. Jos puunmyyntitulot ovat osittain verovapaita, saa tällaisiin puukauppoihin välittömästi kuuluvista menoistakin vähentää vain veronalaisuutta koskevan osan.

Tulot ilmoitetaan bruttomääräisinä ilman arvonlisäveroa. Summasta ei pidä vähentää suoritettuja ennakonpidätyksiä eikä hankintatyön arvoa.

Verotettavaan määrään vaikuttaa myös kaupantekotapa

Puukaupat tehdään tyypillisesti joko pysty-, hankinta- tai käteiskauppana.

Pystykaupasta saatu tulo on kokonaan puunmyyntituloa. Hankinta- ja käteiskaupassa ostajan maksamaan hintaan sisältyy myös korvaus puun kaadosta ja kuljetuksesta. Myyntihinta ilmoitetaan tällöinkin kokonaisuudessaan, mutta lomakkeella vähennetään joko oman tai perheenjäsenen hankintatyön arvo tai ulkopuoliselle maksetut työpalkat tai -korvaukset silloin, jos kyse ei ole osittain verovapaasta kaupasta.

Ulkopuolinen voi olla esimerkiksi metsäkoneurakoitsija tai paikallinen metsänhoitoyhdistys, joka on hoitanut korjuupalvelun. Puunmyyntituloksi saadaan tällöin myyntihinnan ja hankintatyön arvon erotus. Jos taas kyse on osittain verovapaasta kaupasta, tähän kohdistuvaa osuutta hankintatyön arvosta ei saa vähentää eli 25 prosenttia hankintatyön arvosta jää tällöin vähentämättä.

Puun myyntituloilla osittainen määräaikainen verovapaus

Verovuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin puukaupoista saadut rahat voivat olla määräaikaisten veronhuojennussäännöstöjen mukaan osittain verovapaita. Jotta puunmyyntitulot olisivat 25-prosenttisesti verovapaita, kauppojen pitää olla tehty 1.4.2008-31.12.2010 ja rahojen saatu 2011 aikana.

Jos kaupat on tehty 2011, ei osittaista verovapaussääntöä sovelleta, vaan koko puunmyyntitulo on veronalaista. Aikanaan kokonaan verovapaat myyntitulot ensiharvennushakkuusäännösten perusteella eivät ole enää voimassa.

Puun oma käyttö verollista tuloa

Puutavaran ottamisesta omaan käyttöön yleensä verotetaan. Esimerkiksi omasta metsästä otetusta puutavarasta valmistettujen pilkkeiden arvon mukainen osuus katsotaan metsätalouden tuloksi. Valmistuksen ja kuljetuksen osuus on hankintatyön arvoa.

Oman asunnon tai kesämökin lämmityspuista tai muusta omasta kulutuskäytöstä ei kuitenkaan veroteta.

Sen sijaan oman asunnon tai kesämökin rakentamiseen käytetystä puutavarasta tulee metsätuloa. Puutavaran arvona käytetään kantoraha-arvoa eli puun pystyhintaa, johon ei sisälly korjuu- ja kuljetuskustannuksia.

Esimerkiksi rakennuspuiden lahjoittaminen lapselle asuinrakennusta tai kesämökkiä varten on omaa käyttöä, joka on tuloutettava 2C-lomakkeen kohdassa 3.3.

Puutavaran käyttäminen maatalousrakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käsitellään niin sanottuna hiljaisena kuittauksena.

Tällöin puutavaran käytöstä ei synny metsätalouden tuloa, mutta rakennuksen hankintahintaan ei myöskään lisätä puutavaran arvoa. Puutavaran käytöllä omasta metsästä rakentamiseen tai korjaamiseen ei siis ole poistopohjaa lisäävää vaikutusta. Muuhun maatalouskäyttöön, esimerkiksi maatalousrakennusten lämmitykseen, otetun puutavaran arvo on metsätalouden tuloa. Arvona käytetään kantoraha-arvoa.

Metsätalouden tuloa on myös oman jatkojalostuksen käyttöön otetun puutavaran arvo.

Muita veronalaisia tuloja

Metsätalouden pääomatuloa ovat myös metsästä saadut vakuutus- ja vahingonkorvaukset.

Verovapaussäännöksiä ei sovelleta vakuutus- ja vahingonkorvauksiin, koska verovapaussäännösten soveltamisalueeseen kuuluvat vain kaupat. Metsänomistajan saamat tuet ja avustukset ovat vielä vuonna 2011 verottomia, jos ne on maksettu kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (Kemera) nojalla.

Muut metsätalouteen saadut tuet ja avustukset ovat verollisia. Tuen kohdistuminen kannattaa kuitenkin tarkistaa: esimerkiksi pellon metsityksestä maksettava tulonmenetyskorvaus on maatalouden tuloa.

Jos verovapaa tuki korvaa metsätalouden menoja, ei tukea vastaavaa menoa saa enää erikseen vähentää. Tuen ylimenevä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoista. Mikäli hankkeen menot ovat olleet vuoden 2010 metsätalouden menoissa ja avustus on saatu vuonna 2011, on hankkeen menoista avustusta vastaava määrä tuloutettava lomakkeen 2C kohdassa 5.2. Tukien laissa säädetyllä verottomuudella ei ole merkitystä tältä osin.
 

Juha-Pekka Huovinen
lakimies, Veronmaksajat