Veroilmoitus ja luovutusvoitot sekä luovutustappiot
Ilmoita luovutusvoitot ja luovutustappiot esitäytetyllä veroilmoituksella. Erittele laskelmat lomakkeilla 9 ja 9A.
Luovutusvoitto tarkoittaa verotuksessa tyypillisesti sitä, että olet myynyt omaisuuttasi kalliimmalla hinnalla kuin olet siitä maksanut. Luovutusvoittoa voi syntyä myös lahjana tai perintönä saatua omaisuutta myytäessä, kun myyntihinta ylittää perintö- ja lahjaverotusarvon. Luovutusvoitto verotetaan sinä vuonna, jona sitova kauppa on tehty. Rahojen saannin tai omistusoikeuden siirtymisen ajankohdalla ei pääsääntöisesti ole merkitystä.
Luovutusvoitto voi olla veronalaista tai verovapaata. Veronalaisista luovutusvoitoista maksetaan pääomatulovero, joka vuonna 2011 oli 28 prosenttia. Osa tiedoista on valmiina veroilmoituslomakkeella.
|
HUOMAA:
Tarkista kohtiin 4.3. ja 4.4 esitäytetyt tiedot arvopaperien luovutuksista ja sijoitusrahasto-osuuksien lunastuksista. Varmista, että voitot ja tappiot on laskettu oikein ja sinulle edullisimmalla tavalla. Selvitä voitot ja tappiot myös erittelyosassa mainituista arvopaperitapahtumista, joiden voittoja ja tappioita Verohallinto ei ole laskenut valmiiksi.
Jos korjaat tai täydennät tätä kohtaa, ilmoita muuttuvat tiedot lomakkeella 9A tai verkossa.
Jos korjaat paperiselle veroilmoituksella edellä mainittuja kohtia, laske yhteen veroilmoituksella valmiiksi näkyvät tappiot ja voitot oman ilmoituksesi kanssa ja merkitse veroilmoituslomakkeelle näiden yhteismäärät.
Tarkista myös kohtiin 4.5 ja 4.5 esitäytetyt tiedot kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muun omaisuuden luovutuksista syntyneistä voitoista ja tappioista. Varmista, että voitot ja tappiot on laskettu oikein ja sinulle edullisimmalla tavalla. Täydennä puuttuvat tiedot. Ilmoita liitelomakkeella myös mahdolliset verovapaat luovutukset, kuten oman asunnon myyntivoitto.
Jos korjaat tai täydennät tätä kohtaa, ilmoita muuttuvat tiedot lomakkeella 9 tai verkossa.
Merkitse esitäytetylle veroilmoitukselle oikeat voittojen ja tappioiden yhteismäärät.
|
Kaksi tapaa laskea luovutusvoitto
Luovutusvoitto lasketaan niin, että luovutus- eli myyntihinnasta vähennetään joko todellinen hankintahinta mahdollisine lisäyksineen ja vähennyksineen tai omistusajan mukaan määräytyvä ns. hankintameno-olettama. Näistä kahdesta laskutavasta valitaan verovelvolliselle edullisempi.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa luovutushinnasta vähennetään omaisuuden alkuperäinen hankintameno sekä myyntikulut ja mahdolliset perusparannusmenot. Mikäli omaisuus on saatu perintönä tai lahjana, hankintameno on perintö- tai lahjaverotusarvo. Jos luovutetusta omaisuudesta on ennen myyntiä tehty poistoja, esimerkiksi vuokrauksen aikana, hankintameno on pienentynyt poistoja vastaavalla määrällä.
|
HUOMAA:
Jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin lahjan saamisesta on kulunut vuosi, lahjaverotusarvoa ei käytetä luovutusvoittoa laskettaessa. Silloin hankintamenona käytetään lahjaverotusarvon sijasta sitä arvoa, jolla lahjanantaja on omaisuuden hankkinut tai 20 prosenttia myyntihinnasta (ks. ns. hankintameno-olettama jäljempänä).
|
Toisessa vaihtoehdossa luovutushinnasta saa vähentää hankintameno-olettaman, ei muuta. Hankintameno-olettama on useimmiten joko 40 tai 20 prosenttia luovutushinnasta. Suuruus määräytyy omaisuuden omistusajan perusteella. Jos olet omistanut myydyn kohteen vähintään kymmenen vuotta, saat vähentää luovutushinnasta 40 prosenttia. Tätä lyhyemmän omistusajan perusteella vähennys on 20 prosenttia.
Omistusaika on omaisuuden myyntipäivän ja hankintapäivän välinen aika. Lahjana tai perintönä saadun omaisuuden hankinta-aika lasketaan lahjoituspäivästä tai kuolinhetkestä. Kun hankintameno-olettama on vähennetty luovutushinnasta, on jäljelle jäävä osuus luovutusvoittoa.
Kiinteistökauppa, joka tehdään valtion, maakunnan, kunnan tai kuntayhtymän kanssa, mahdollistaa 80 prosentin hankintameno-olettaman käytön. Samaa olettamaa voit myös käyttää, jos kiinteistösi on pakkolunastettu tai se olisi voitu pakkolunastaa.
Lahjanluonteiset kaupat
Kauppa on yleensä lahjanluonteinen, jos kauppahinta on enintään 75 % käyvästä arvosta eli markkinahinnasta. Myyntihinnasta voi siis tinkiä vajaan neljänneksen ilman riskiä, että alennus katsottaisiin lahjaksi ostajalle. Lahjanluonteinen kauppa jaetaan verotuksessa kauppaan ja lahjaan. Myyjän verotuksessa hankintamenoksi katsotaan sama prosentuaalinen osuus alkuperäisestä hankintahinnasta kuin myyntihinta on käyvästä arvosta.
Katso lisää Verohallinnon sivuilta: Omaisuuden luovutusvoiton verotus
Luovutustappion voi vähentää luovutusvoitoista
Omaisuuden myynnistä syntyy luovutustappio, kun myyntihinta ei riitä kattamaan myydyn omaisuuden hankintahintaa, kohteen ostosta ja myynnistä aiheutuneita kuluja sekä perusparannusmenoja.
Tappio voi syntyä myös siitä, että vahvistettu perintö- ja lahjaverotusarvo on korkeampi kuin saatu kauppahinta vähennettynä perusparannusmenoilla ja myyntikuluilla. Luovutustappio voidaan vähentää minkä tahansa omaisuuden myynnistä saaduista luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna. Luovutustappiot eivät ole vähennettävissä muista pääomatuloista, kuten vuokra- tai osinkotuloista.
Pienet luovutusvoitot
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Huomaa, että pääomanpalautuksetlasketaan mukaan yhteenlaskettuihin luovutushintoihin!
Säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaisen omaisuuden luovutuksia, joista saatu voitto on muualla laissa säädetty verovapaaksi, eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden, kuten auton tai veneen, luovutuksia.
Vastaavasti omaisuuden luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa ja hankintamenot enintään 1 000 euroa.
Oman asunnon myynti
Oman vakituisen asunnon myynnistä tai vaihdosta syntyvä luovutusvoitto on veroton, jos asuntoa on omistusaikana käytetty omana tai perheen vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Sillä ei ole merkitystä, missä omistusajan vaiheessa asunnossa on asuttu yhtäjaksoisesti kaksi vuotta. Asumisen ei siis tarvitse kohdistua aikaan juuri ennen kauppaa.
Jos oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellytykset täyttyvät, mutta asunnon myynnistä syntyykin tappiota, ei tappio ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Katso lisää Verohallinnon sivuilta: Oman asunnon myyntivoiton verotus, Oman asunnon myynti ennen kahden vuoden määräajan täyttymistä
Pääomanpalautus
Luovutusvoittoa voi syntyä myös osakeyhtiön maksaessa pääomanpalautusta osakkeenomistajille. Pääomanpalautus pienentää osakkeen hankintamenoa maksua vastaavan määrän; osakkeen hankintahinta siis laskee pääomanpalautuksen verran.
Verotettavaa luovutusvoittoa ei synny niin kauan kuin hankintamenoa voidaan vähentää yhtä paljon kuin pääomanpalautusta maksetaan. Jos pääomanpalautus ylittää käytettävissä olevan hankintamenon, verotetaan ylimenevä osa luovutusvoittona.
Pääomanpalautukset luetaan mukaan verovuoden yhteenlaskettuihin luovutushintoihin. Jos kaikki yhteenlasketut luovutushinnat verovuoden aikana (pääomanpalautus mukaan lukien) eivät ylitä 1 000 euroa, pääomanpalautusta ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella.
Luovutushintoihin ei lasketa mukaan erikseen verovapaaksi säädettyjä luovutuksia tai tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksia.
Pääomanpalautuksen ilmoittaminen lomakkeella 9A
Yksilöi palautusta kerryttäneet arvopaperit (kohta 2.1), palautuksen maksupäivä ja määrä (kohdat 2.2 ja 2.3) sekä arvopaperin alkuperäinen hankintapäivä (kohta 2.4). Merkitse hankintahinnaksi (kohta 2.5) pääomanpalautuksen määrä, kuitenkin enimmillään arvopaperin jäljellä oleva hankintahinta.
Palautuksen määrä, joka ylittää hankintahinnan, ilmoitetaan luovutusvoittona (kohta 2.9). Muista, että aiemmin maksetut pääomanpalautukset ovat pienentäneet hankintahintaa.
Myös hankintameno-olettaman käyttö pääomanpalautuksessa on mahdollista, jollei todellista hankintahintaa enää ole riittävästi jäljellä vähennettäväksi tai et tiedä sen määrää.
Katso lisää Verohallinnon sivuilta: Pääomanpalautusten verotus - ohje henkilöasiakkaalle
Osakkeiden luovutusjärjestys ja myyntivoiton laskenta
Osakemyyntien luovutusvoitot ja -tappiot lasketaan hankintaerä kerrallaan. Myös hankintameno-olettaman käyttö ja sen suuruus ratkaistaan jokaisen erän osalta erikseen.
Samalla arvo-osuustilillä olevat saman yhtiön osakkeet ja saman sijoitusrahaston rahasto-osuudet katsotaan myydyiksi ja niiden hankintahinnat vähennetään siinä järjestyksessä kuin osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on hankittu. Tästä periaatteesta käytetään nimitystä fifo (first in, first out). Periaatteesta voidaan poiketa, jos pystyt osoittamaan toisen myyntijärjestyksen. Käytännössä muuta luovutusjärjestystä ei kuitenkaan ole hyväksytty saman arvo-osuustilin samanlajisten arvopapereiden kesken.
Aikaisemman osakeomistuksen perusteella saadut uudet osakkeet katsotaan omistetuiksi yhtä kauan kuin ne osakkeet, joiden omistuksen perusteella ne on merkitty. Hankintamenon määrittäminen kuitenkin voi olla hankalaa. Tässä joitakin sääntöjä myyntivoiton laskentaan:
Jos osakeantiin liittyvä osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin viimeistään 31.12.2004, ei osakemerkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno vaikuta merkityn osakkeen hankintamenoon.
Vanhojen osakkeiden hankintameno säilyy siis entisellään ja uusien osakkeiden hankintahinnaksi katsotaan niistä maksettu todellinen merkintähinta lisättynä mahdollisten lisämerkintäoikeuksien hankintahinnalla. Jos saat osakkeen maksutta rahastoannissa, on sen merkintähinta nolla, mutta voit käyttää myyntivoiton laskennassa vanhojen osakkeiden hankinta-ajankohdan mukaan määräytyvää hankintameno-olettamaa.
Jos osakeanti on toteutettu 1.1.2005 tai myöhemmin, jaetaan merkinnän perusteena olleen osakkeen ja merkityn osakkeen yhteenlasketut hankintamenot näille kaikille osakkeille.
Hankintamenot siis tavallaan tasataan vanhojen ja uusien osakkeiden kesken, oli kyseessä sitten maksullinen tai maksuton osakeanti.
Jos myyt merkintäoikeuden edelleen, ei vanhan osakkeen hankintamenosta jaeta osaakaan merkintäoikeuden hankintamenoksi. Yhtiöltä maksutta saadulla merkintäoikeudella ei siis ole hankintamenoa, vaan myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettamalla. Tällaisen merkintäoikeuden raukeamisesta ei myöskään synny luovutustappiota. Merkintäoikeus katsotaan omistetun yhtä kauan kuin osakkeet, joiden perusteella se on saatu.
Splitissä osakkeiden lukumäärää lisätään jakamalla osake useammaksi yksiköksi osakepääomaa muuttamatta. Alkuperäisen osakkeen hankintameno jaetaan splitissä muodostuneiden osakkeiden kesken, jos saatavat osakkeet ovat keskenään samanarvoisia.
Splitin vastakohta on osakkeiden yhdistely, reverse split. Yhdistettävien osakkeiden hankintamenot lasketaan yhteen yhdistelyssä saatavalle uudelle osakkeelle.
Bonusosakkeiden hankintameno määräytyy kuin alkuperäinen hankinta olisi käsittänyt tuolloin merkittyjen osakkeiden lisäksi myös bonusosakkeen eli hankintahinta jaetaan osakkeiden kokonaismäärälle.
Verohallinnon ohjeita:
Arvopaperien luovutusvoittojen verotus
TeliaSonera AB:n osakkeiden takaisinosto 2011 - ohje henkilöasiakkaalle
TeliaSonera AB:n osakkeiden takaisinosto henkilöverotuksessa
Kati Malinen, lakimies
Veronmaksajat