Näin lasket vuoden 2011 verosi

Osaatko arvioida, miten ilmoittamasi tiedot muuttavat lopullista verotustasi?

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana on verolaskelma, joka vastaa useimmilla lopullista verotuspäätöstä. Yhä useammin myös arvopapereiden luovutusvoitot on laskettu lomakkeelle oikein. Maksettava tai palautettava määrä muuttuu, jos laskelmalta puuttuu tuloja tai vähennyksiä tai jos siinä on muita virheitä. Ammatin- ja liikkeenharjoittajien sekä heidän puolisoittensa esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei ole päätösosaa, koska siitä joka tapauksessa puuttuisivat yritystulot.

Veroilmoituksen täydentämisen ja korjaamisen jälkeen on aina mielenkiintoista laskea lopputulos. Onko vajaan vuoden kuluttua tulossa veron palautusta eli ennakonpalautusta vai tuleeko lisää maksettavaa eli jäännösveroa? Lopullisen verotuksen tuloksen laskeminen käsin ei ole helppoa, mutta hyvinkin mahdollista.

Verot lasketaan sentin tarkkuudella. Oikean lopputuloksen ehdoton edellytys on, että olet muistanut ottaa huomioon kaikki tulot ja vähennykset. Esitäytetyn veroilmoituslomakkeen erittelyosassa on eritelty tulot ja vähennykset. Verotuspäätös-osassa on verolaskelma. Lomakkeelta löytyvät myös viran puolesta laskettavat vähennykset ja maksettavat verot.

Karkeasti laskien ansiotulon lisäys lisää maksettavaksesi tulevia veroja vuoden 2011 lopussa voimassa olleen verokortin lisäprosentin verran. Vastaavasti vähennyskelpoisten, tulosta vähennettävien kulujen lisääminen pienentää maksettavia veroja lisäprosentin verran. Tarkemman lopputuloksen saat vain tekemällä koko verolaskelman uudelleen korjatuilla luvuilla. Omassa laskelmassa on syytä noudattaa veroilmoituksen verotuspäätösosan jaottelua.

Aloita pääomatuloista

Pääomatulot ovat samanarvoisia, joten ne voi ensin laskea yhteen ja vasta sitten vähentää niistä tulonhankkimiskulut. Koska eri pääomatulot ilmoitetaan eri apulomakkeilla, on kuitenkin luontevampaa laskea esimerkiksi vuokratulojen ja vuokratuloista tehtävien vähennysten erotus lomakkeella 7 ja siirtää se sitten nettomääräisenä laskelmaan.

Vuonna 2011 pörssiyhtiöstä nostetusta osingosta on 70 % veronalaista pääomatuloa, 30 % pörssiosingosta on verovapaata tuloa.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä nostettu osinko voi olla verovapaata, osittain pääomatuloa tai osittain ansiotuloa. Jako perustuu nostetun osingon määrään, yrityksen varallisuuteen ja osakaskohtaisiin oikaisuihin. Ansio- ja pääomatulona verotettava osuus pienyhtiön jakamista osingoista kannattaa selvittää kirjanpitäjältä.

Katso lisää: Osingonjaon verotus (Artikkeli on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).

Luovutusvoiton veronalainen määrä lasketaan joko hankintameno-olettamaa käyttäen tai vähentäen luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja kulut. Veronalaisesta luovutusvoitosta vähennetään ensin vanhat luovutustappiot ja sitten verovuoden aikana syntyneet luovutustappiot. Vuonna 2011 syntynyt luovutustappio on vähennettävissä saman ja viiden seuraavan vuoden aikana eli vuosina 2011 - 2016 aikana saaduista luovutusvoitoista. Aikaisemmin voimassa oli kolmen vuoden määräaika. Vuonna 2011 saaduista luovutusvoitoista vähennetään vuosina 2008 - 2011 syntyneitä luovutustappioita ikäjärjestyksessä.

Katso lisää: Sijoitusten verotus - Tappiot (Artikkeli on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista)

Tulolähteiden eli maatalouden tai ammatin tappiot voi siirtää pääomatuloista vähennettäväksi. Ellei siirtoa vaadi veroilmoituksella, jäävät tappiot kyseiseen tulolähteeseen. Seuraaville vuosille siirtyvät tappiot on syytä merkitä itselle muistiin, jotta voi ottaa ne huomioon laskelmilla ja tarkistaa, että ne on otettu seuraavien vuosien verotuksissa oikeamääräisinä huomioon.

Ammatin- ja liikkeenharjoittajan veroilmoitusohjeet
Maataloudenharjoittajan veroilmoitusohjeet

Pääomatuloja:

• vuokratulot (lomakkeelta 7)
• luovutusvoitot (lomakkeilta 9 ja 9A, vähennä luovutustappio)
• 70 % pörssiosingoista
• 70 % listaamattoman yhtiön pääomatulo-osingosta
• pääomatulo-osuus elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloksesta
• henkilöyhtiön (ay tai ky) tulo-osuuden pääomatulo-osuus
• osakaslainan lisäys vuonna 2011
• valuuttakurssivoitto (vain 500 euroa ylittävä osa)
• korkotulot (ei lähdeverotettavia korkoja)
• sijoitusrahaston voitto-osuus
• maa-ainesten myyntitulot
• puun myyntitulo
• säästövakuutuksen nostettu tuotto
• korvaus patentista tai tekijänoikeudesta, kun oikeus on peritty tai ostettu
• nostettu vapaaehtoinen eläke
• nostettu ps-säästö

Korot vähennetään aina pääomatuloista

Pääomatulojen ja niiden hankkimisesta johtuneiden menojen laskemisen jälkeen vähennetään pääomatuloista korot sekä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ja sijoitukset ps-tilille. Korkojen vähennysoikeus on selvitetty toisaalla tässä lehdessä. Jos vähennysten jälkeen pääomatuloista jäi jotakin jäljelle, jäljelle jääneestä summasta maksetaan 28 prosenttia veroa. Jos pääomatuloja oli vähemmän kuin vähennyksiä, on syntynyt pääomatulolajin alijäämä, joka tässä vaiheessa merkitään muistiin.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu ja sijoitukset ps-tilille vähennetään pääomatuloista viimeiseksi. Elleivät pääomatulot riitä, muodostetaan maksuista erityinen alijäämähyvitys.

Katso lisää: Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Muista laskea kaikki ansiotulot

Useimmat ansiotulot, kuten palkat, eläkkeet ja muut etuudet ovat esitäytetyllä veroilmoituksella valmiina. Tulojen määrään voi vaikuttaa vielä veroilmoitusta täyttäessään. Luontoisetujen arvoihin voi saada alennusta. Luontoisedun arvo on verotuksessa enintään sen käypä arvo. Autoetuun voi saada alennusta ajopäiväkirjaa pitämällä.

Tuloista puuttuvat ainakin yritystoiminnan jaettava yritystulo, henkilöyhtiön voitto-osuus ja ulkomaantulot. Niistä pitää ilmoittaa verotuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot, ei verotettavan tulon määrää.  Omaan verolaskelmaan ne pitää osata ottaa oikean suuruisina mukaan, jos haluaa selvittää veron määrän.

Katso lisää: Yrityksen verotietopaketti - Toiminimien verotus (Artikkeli on Veronmaksajien yrityksille suunnatulla jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Yrityksen verotietopaketti - Henkilöyhtiöiden verotus (Artikkeli on Veronmaksajien yrityksille suunnatulla jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).

Ansiotuloja ovat esimerkiksi:

• palkat
• kokouspalkkiot
• tekijänoikeuskorvaukset (tekijälle maksetut)
• urheilijan palkkiot
• eläkkeet
• sairausvakuutuskorvaukset
• hoitotuet
• vakuutuskorvaukset (verotettavan ansiotulon sijaan saadut)
• vahingonkorvaukset (verotettavan ansiotulon sijaan saadut)
• merityötulo
• maatalouden ansiotulo-osuus
• elinkeinon ansiotulo-osuus
• henkilöyhtiön tulo-osuuden ansiotulo-osuus
• 70 % ansiotulona verotettavasta osingosta

Puhtaiden ansiotulojen määrä

Ansiotuloista vähennetään ensin luonnolliset vähennykset eli tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Niitä ovat tulonhankkimisvähennys, työmatkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. Matkakulujen vähentämisessä on omat sääntönsä, jotka on esitelty toisaalla tässä lehdessä.

Katso lisää: Asunnon ja työpaikan väliset työmatkat -ohje

Tulonhankkimiskuluna voi vähentää myös osan työskentelypaikkakunnalta vuokratusta asunnosta johtuvista kuluista (työasuntovähennys).

Katso lisää: Työasuntovähennys kaukana kotoa työskenteleville

Palkkatulon hankkimisesta johtuneita menoja ei tarvitse laskea, jos muiden menojen kuin ammattiyhdistys- ja työttömyyskassamaksujen sekä matkakulujen määrä on vähemmän kuin 620 euroa. Palkkatuloista vähennetään automaattisesti tulonhankkimisvähennyksenä 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä.

Muun ansiotulon kuin palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia siitä riippumatta, ylittävätkö ne tulonhankkimisvähennyksen.

Esimerkiksi kirjoituspalkkio on yleensä ansiotulona verotettava käyttökorvaus, johon kohdistuvat menot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Muihin ansiotuloihin kohdistuvien menojen tallennuksessa tapahtuu verovalmistelussa usein virheitä, joten muista tarkistaa ne.

Luonnollisten vähennysten vähentämisen jälkeen meillä on tiedossa puhtaat ansiotulot. Sitä lukua tarvitaan eräiden vähennysten laskennassa.

Puhtaista ansiotuloista vähennetään pakolliset eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä ansiotuloista vähennettävät vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut.

Vakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen lasketaanverotettava tulo erikseen kunnallisverotusta ja erikseen valtionverotusta varten.

Ansiotulosta tehtävät vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa

Luonnolliset vähennykset

• tulon hankkimisesta johtuneet menot tai tulonhankkimisvähennys
• kulut päivittäisistä kodin ja työpaikan välisistä matkoista
• ammattiyhdistysjäsenmaksut
• työttömyyskassamaksut
• työasuntovähennys

Puhtaista ansiotuloista tehtävät vähennykset

• pakolliset eläkevakuutusmaksut
• pakollinen työttömyysvakuutusmaksu
• työnantajan ottamasta ryhmäeläkevakuutuksesta maksetut maksut
• merityötulovähennys
• veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Vain valtionverotuksessa tehtävä vähennys

• valtionverotuksen eläketulovähennys

Vain kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

• eläketulovähennys
• invalidivähennys
• opintorahavähennys
• ansiotulovähennys
• perusvähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys on vuonna 2011 enintään 11 150 euroa. Jos puhtaat ansiotulot ylittävät 11 150 euroa, pienenee vähennys 44 % määrästä, jolla ansiotulot ylittävät 11 150 euroa. Kun puhtaat ansiotulot ovat 36 491 euroa tai enemmän, vähennystä ei saa. Eläketulovähennyksen määrä on enintään eläketulojen määrä.

Kunnallisverotuksessa on vaikeita vähennyksiä

Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ovat kaikki viran puolesta tehtäviä ja ehkä hankalia laskea käsipelillä. Kun esitäytetyllä veroilmoituksella olevia ansiotuloja tai niistä tehtyjä vähennyksiä muutetaan, on laskelmassa tarpeen ottaa huomioon vain ne vähennykset, joilla on vaikutusta.

Useimmat palkansaajat saavat näistä vähennyksistä vain kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen. Vähennyksen määrä on 51 prosenttia työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta 7 230 euron tuloihin asti ja sen ylittävistä tuloista 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa.

Tässä tarkoitettuja työtuloja ovat palkka, muusta toiselle tehdystä työstä maksettu, ansiotulona verotettava palkkio, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus, yhtymän osakkaan ansiotulo-osuus, ansiotulona verotettava osinko ja ansiotulona verotettavat käyttökorvaukset.

Vähennys alkaa pienentyä puhtaiden ansiotulojen määrän ylittäessä 14 000 euroa. Pienennys on 4,5 prosenttia puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävästä osuudesta. Vähennystä ei saa, jos puhtaat ansiotulot ovat yli 93 333 euroa. Laskelmissa on huomioitava, että vähennyksen kasvu lasketaan työtuloista, mutta vähennyksen alenemaan vaikuttavat kaikki ansiotulot, mutta vasta luonnollisten vähennysten jälkeen.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on samansuuruinen kaikille eläkeläisille aviosuhteesta riippumatta. Eläketulovähennyksen täysi määrä kunnallisverotuksessa on 8 170 euroa. Eläketulovähennys pienenee 55 prosentilla siitä määrästä, jolla eläkeläisen puhtaat ansiotulot ylittävät eläketulovähennyksen täyden määrän. Vähennystä ei enää saa, kun eläkeläisen puhtaiden ansiotulojen määrä ylittää 23 025 euroa. Eläketulovähennys ei voi milloinkaan ylittää eläketulon määrää.

Kunnallisverotuksen invalidivähennys myönnetään vain muista ansiotuloista kuin eläkkeestä. Sen suuruus on haitta-asteen suuruinen osa 440 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys on opintorahan suuruinen, enintään 2 600 euroa vuodessa. Opintorahavähennys pienenee opiskelijan saadessa muitakin verotettavia ansiotuloja. Vähennys pienenee puolella siitä määrästä, jolla puhtaat ansiotulot ylittävät 2 600 euroa. Vähennys poistuu, jos opiskelijan puhtaiden ansiotulojen määrä ylittää 7 800 euroa.

Perusvähennys lasketaan viimeiseksi. Sen enimmäismäärä on 2 250 euroa. Jos muiden vähennysten jälkeen verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava tulo on sitä vähemmän, ei kunnallisveroa määrätä. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ennen perusvähennystä ylittää 2 250 euroa, pienennetään vähennystä 20 prosenttia 2 250 euroa ylimenevästä tulojen osasta. Perusvähennystä ei siten saa, jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ylittää muiden vähennysten jälkeen 13 500 euroa.

Laske kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu

Kun kunnallisverotuksessa verotettava tulo on saatu selville, siitä lasketaan kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu. Sairausvakuutusmaksu jakautuu päivärahamaksuun ja sairaanhoitomaksuun.

Sinun verotuksessasi käytetyt veroprosentit selviävät esitäytetyn veroilmoituksen Verotuspäätös-osasta. Kunnallisveroprosentit vuodelle 2011 voit tarkistaa myös Veronmaksajien verkkopalvelun kunnat-sivulta.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on vuonna 2011 saaduista kunnallisverotuksessa verotettavista ansiotuloista 1,19 %. Eläketuloista, joista ei peritä päivärahamaksua, sairaanhoitomaksu on 1,36 %.

Sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu on 0,82 prosenttia tulosta, joka yleensä vastaa eläkevakuutusmaksun perusteena olevaa palkkatuloa. Sitä ei peritä lainkaan eläketuloista eikä etuustuloista. YEL -vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on 0,92 % YEL:n mukaisesta työtulosta. MYEL-vakuutetun maa- ja metsätalousyrittäjän päivärahamaksu on 0,82 % MYEL:n mukaisesta työtulosta.

Valtion tulovero lasketaan asteikolta

Valtionverotuksessa verotettavasta tulosta lasketaan valtionvero tuloveroasteikkoa käyttäen. Asteikkoa käytetään siten, että asteikolta etsitään lähinnä valtionverotuksessa verottavien tulojen alapuolella oleva tuloraja. Verotettavien tulojen ja tulorajan erotus kerrotaan asteikon samalta riviltä löytyvällä prosentilla ja lisätään tulorajan kohdalla olevaan veron määrään.

Esimerkki:

Jos verotettava tulo on 24 000 euroa, ollaan asteikon portaalla 23 200–37 800. Veron määrä lasketaan kertomalla ensin 24 000 euron ja 23 200 euron erotus 17,5 prosentilla: 17,5 % x (24 000 – 23 200) = 140 Vero 140 euroa lisätään asteikolla alarajalle määrättyyn veroon 502 euroa. Valtionveron määräksi saadaan 642 euroa.

Valtion tuloveroasteikko 2011

Laske vähennykset verosta

Kun ansiotulojen verot on laskettu, niistä vähennetään työtulovähennys, valtionverotuksen invalidivähennys, opintolainavähennys, alijäämähyvitys, erityinen alijäämähyvitys, elatusvelvollisuusvähennys ja kotitalousvähennys.

Työtulovähennys lasketaan samoista työtuloista kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys. Työtulovähennyksen määrä vuoden 2011 verotuksessa on 5,9 % työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta, enintään 740 euroa. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennys pienenee 1,2 % puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Vähennys on 740 euroa, jos työtulot ovat vuodessa välillä 15 042,37 - 33 000 euroa. Vähennystä ei saa, jos puhtaita ansiotuloja on yli 94 667 euroa.

Alijäämähyvitys on 28 prosenttia pääomatulolajin alijäämästä. Ensiasunnon hankkimiseksi otetun lainan koron perusteella alijäämähyvitys on 30 %. Useimmiten alijäämä johtuu pääomatuloja suuremmista vähennyskelpoisista korkokuluista. Erityinen alijäämähyvitys syntyy vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai ps-tilille tehtyjen maksujen perusteella. Erityinen alijäämähyvitys on enintään 5 000 euroa vuodessa.

Katso lisää: Miten ps-säästäjä saa hyödyn veroedusta? (Artikkeli on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista)

Valtionverotuksen invalidivähennys on haitta-astetta vastaava osuus 115 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Elatusvelvollisuusvähennys on 1/8 maksetuista elatusavuista, korkeintaan 80 euroa alaikäistä lasta kohden.

Invalidi- ja elatusvelvollisuusvähennykset voidaan tehdä vain ansiotulojen perusteella määrättävästä valtionverosta. Kotitalousvähennys voidaan tehdä muistakin veroista.

Kotitalousvähennys ja invalidivähennys siirretään viran puolesta toiselle puolisolle, jos vähennystä vaatineen verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Katso lisää: kotitalousvähennys

Alijäämähyvitys voidaan vähentää myös kunnallisverosta, jos valtionvero ei siihen riitä. Käyttämättä jäänyt alijäämähyvitys voidaan siirtää toiselle puolisolle, jos sitä on vaadittu veroilmoituksella. Erityinen alijäämävähennys siirretään puolisolle viran puolesta.

Laske kaikki verot yhteen

Kun olet laskenut yhteen valtion tuloveron ansiotuloista ja pääomatuloista, kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutusmaksun, saat selville jäännösveron tai veronpalautuksen määrän vertaamalla maksettavia veroja ennakonpidätyksinä, ennakoina ja ennakon täydennysmaksuna hyväksesi laskettaviin jo maksettuihin veroihin.

Veronpalautukselle maksetaan 0,5 %:n korkoa. Korko lasketaan palautukselle ajalta 1.2. -30.11.2012.

Jäännösveron korko on 0,5 % vuotuista korkoa 10 000 euron määrään saakka. Sen ylittävälle jäännösveron osalle peritään 3,5 %:n vuotuista korkoa. Korko lasketaan helmikuun alusta jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään, joka on 3.12.2012. Jäännösveron korosta annetaan 20 euron alennus luonnollisille henkilöille, joten korkoa vuoden 2011 jäännösverolle joutuu maksamaan vasta, kun jäännösvero on noin 4 750 euroa.  Yli 10 000 euron jäännösverolle vuotuista korkoa on maksettava 3,5 %.

Jos laskelma osoittaa jäännösveroa, voi koron kertymisen keskeyttää maksamalla ennakontäydennysmaksua tai maksamalla jäännösveron ennen syyskuun loppua. Koska syyskuun viimeinen päivä on vuonna 2012 sunnuntai, voi ennakontäydennysmaksua vuoden 2011 verotukseen maksaa vielä 1.10.2012.  Silloin korkoa peritään vain maksua edeltävän kuukauden loppuun. Yleensä on järkevä maksaa jäännösveron korollinen osuus tai ainakin 10 000 euroa ylittävä osa.

Tulot ja menot on ilmoitettava sentin tarkkuudella. Alle 10 euron jäännösveroa ei peritä eikä alle 5 euron määrää palauteta.

Vesa Korpela, lakiasiain johtaja
Veronmaksajat