Veroilmoitus ja osinkotulot
Noteerattujen ja noteeraamattomien yhtiöiden osingot sekä osuuspääoman korot ilmoitetaan bruttomääräisinä.
Verovelvollisen tulee tarkistaa esitäytetyltä veroilmoitukselta, löytyvätkö maksetut osingot ilmoitukselta. Jos eivät löydy, on hänen ilmoitettava osinkotulo, joka on ollut nostettavissa vuonna 2011. Puuttuvat osinkotulot tulee ilmoittaa siitä huolimatta, että osingon maksajalla on velvollisuus ilmoittaa verottajalle vuonna 2011 maksetut ja vuoden 2011 päättyessä nostettavissa olleet osingot.
Katso lisää: Osinkotulon verotusvuosi (Verojuristivastaus 24.11.2009. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Minkä vuoden tuloa osinko on? (Verojuristivastaus 9.5.2007. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Kotimaisten noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot
Kotimaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot ilmoitetaan kohdassa 5.1 bruttomääräisinä. Niistä ei vähennetä jo ennakolta pidätettyä veron määrää tai verovapaata osuutta.
Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta on kyse, kun yhtiön osake tai osakesarja on ollut osingonjaosta päätettäessä julkisen kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä tai vastaavalla tavalla ulkomailla. Sama on voimassa myös niiden yhtiöiden kohdalla, joiden osakkeet on otettu yhtiön suostumuksella tai hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi ns. monenkeskisessä kaupankäynnissä.
Julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamista osingoista 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa.
Katso lisää: Kuinka paljon maksan veroa osingoista? (Verojuristivastaus 4.4.2006. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Pääomavero osingonjaossa saaduista osakkeista? (Verojuristivastaus 8.12.2011. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Noteeraamattomien yhtiöiden maksamat osingot
Muut kuin edellä tarkoitetut osakkeet ovat julkisesti noteeraamattomia osakkeita. Niiden maksamat osingot ilmoitetaan kohdassa 5.2, jos ne ilmoitukselta puuttuvat.
Myös nämä osingot ilmoitetaan bruttomääräisinä, eikä jakoa ansio- ja pääomatulo-osuuksiin suoriteta. Myöskään mahdollisesti pidätettyä veron määrää ei ilmoiteta. Noteeraamattoman yhtiön maksamasta osingosta ei maksajan tarvitse tehdä ennakonpidätystä.
Jos osinkoa jakava yhtiö jakaa osinkoa enintään 9 prosentin tuoton, joka lasketaan osakkeen matemaattiselle arvolle, osinko on 90 000 euroon saakka kokonaan verovapaata tuloa. Verovapaa 90 000 euron raja (vuonna 2011) on verovelvolliskohtainen eli siihen luetaan kaikki verovelvollisen eri noteeraamattomista yhtiöistä saamat pääomatulo-osingot.
Rajan 90 000 euroa ylittävästä määrästä 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa.
Jos osinkoa jaetaan vuodessa enemmän kuin määrä, joka on 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, on rajan ylittävästä osasta 70 % ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa.
Osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena on verovuotta edeltävä tilinpäätös.
Katso lisää: Taloustaito Yrityksen artikkeli: Voitonjako osakeyhtiöstä (Artikkeli on Veronmaksajien yritysjäsenille suunnatulla alueella ja edellyttää kirjautumista).
Osakkeen matemaattisen arvon laskeminen? (Verojuristivastaus 15.12.2011. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Miten osakkeen matemaattinen arvo lasketaan? (Verojuristivastaus yrityksille 11.6.2009. Vastaus on Veronmaksajien yritysjäsenille suunnatulla alueella ja edellyttää kirjautumista).
Osakkeen matemaattisen arvon laskeminen? (Verojuristivastaus yrityksille 4.11.2010. Vastaus on Veronmaksajien yritysjäsenille suunnatulla alueella ja edellyttää kirjautumista)
Osingon verovapaan määrän laskeminen? (Verojuristivastaus yrityksille 18.11.2010. Vastaus on Veronmaksajien yritysjäsenille suunnatulla alueella ja edellyttää kirjautumista).
Verohallinto tekee jaon pääoma- ja ansiotuloksi viran puolesta ja laskee osinkojen veronalaisen ja verovapaan määrän. Ne voi tarkastaa verotuspäätöksestä.
Osingon pääomatulo-osuus ja osakaskohtaiset oikaisut
Yrittäjäosakkaan tulee antaa selvitys osingoista erillisellä lomakkeella numero 13 niissä tapauksissa, joissa hänellä on verovuonna 2011 ollut osinkoa jakaneen yhtiön varoihin vuonna 2010 päättyneellä tilikaudella kuulunut asunto omana tai perheensä käytössä ja/tai hänellä (tai hänen perheenjäsenellään) on osakaslainaa yhtiöltä. Omistajayrittäjän tulee antaa lomake 13, jos hän (tai hänen perheenjäsenensä) on ottanut lainan yhtiöltä.
(Osakaskohtaisista oikaisuista lisää ohjeessa Yrittäjä ja esitäytetty veroilmoitus.)
Osakeyhtiöissä osakkaan tai hänen perheensä käytössä oleva asunto ilmoitetaan vain silloin, kun osakasta ei TyEL:in mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana vuonna 2010 päättyneen tilikauden lopussa.
Katso lisää: Taloustaito Yrityksen artikkeli: Yrittäjien eläkevakuutus laajeni (Artikkeli on Veronmaksajien yritysjäsenille suunnatulla alueella ja edellyttää kirjautumista).
Jos tämä kriteeri täyttyy ja vuoden 2010 taseen mukaan yhtiön varoihin kuuluu asunto, joka verovuonna 2011 on ollut osakkaan tai hänen perheensä käytössä, vähennetään asunnon arvo osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa. Asunto voi olla muukin kuin vakituinen asunto.
Omistajayrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka omistaa vuonna 2010 päättyneen tilikauden lopussa yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa vähintään 10 prosenttia muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja alaikäisiä lapsia.
Jos tämä kriteeri täyttyy ja kyse on osakkaan tai hänen perheenjäsenensä ottamasta ja vuonna 2010 päättyneen tilikauden lopussa maksamatta olevasta rahalainasta, vähennetään lainan määrä lainan ottajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta ja mahdollinen ylimenevä osuus perheenjäsenten omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta omistusten suhteessa osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.
Laina vähennetään vain elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeen matemaattisesta arvosta ja sen määräisenä kuin laina oli sen tilikauden taseessa, jonka mukaan osakkeen matemaattinen arvo laskettiin.
Katso lisää: Mistä osakaslaina vähennetään? (Verojuristivastaus 22.12.2011. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Osuuspääoman korot
Osuuspääoman korot ilmoitetaan kohdassa 5.3. Osuuspääoman korot ovat verovapaata tuloa 1 500 euroon saakka. Osuuspääoman koron 1 500 euroa ylittävästä osasta 70 % on veronalaista pääomatuloa. Loppuosa eli 30 prosenttia korosta on verovapaata tuloa.
Katso lisää: Osuuspääoman koron verottaminen? (Verojuristivastaus 1.12.2011. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Ulkomailta saadut osingot ja osuuspääoman korot
Kaikki ulkomailta saadut osingot merkitään kohtaan 10.3, jos tieto maksetuista ulkomaan osingoista puuttuu veroilmoitukselta. Sillä ei ole merkitystä, onko osinkoa jakaneen yhtiön osake noteerattu vai noteeraamaton. Osingot merkitään bruttomääräisinä eikä niistä vähennetä jo ennakolta mahdollisesti pidätettyä lähdeveroa. Myös ulkomailta saadut osuuspääoman korot merkitään kohtaan 10.3.
Ulkomailta saatuja osinkoja ovat esimerkiksi Nordean, Telia Soneran, Daniscon sekä Scottish & Newcastlen maksamat osingot.
Jos korjaat ulkomailta saatujen osinkojen määrää kohtaan 10.3, muista ilmoittaa lisäksi Lisätietoja -kohdassa maksajan nimi, kotivaltio, osakkeiden määrä sekä mahdollinen ulkomaille maksamasi vero. Jos kyseessä on noteeraamaton osake, pitää muistaa ilmoittaa myös osakkeiden käypä arvo euroina.
Katso lisää: Minne ilmoitan ulkomailta saadut osingot? (Verojuristivastaus 23.6.2011. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Saanko takaisin Ruotsin perinnön lähdeveron? (Verojuristivastaus 1.9.2011. Vastaus on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Ulkomaan sijoitusten verotuksen vaaranpaikat (Artikkeli on Veronmaksajien jäsenalueella ja edellyttää kirjautumista).
Juha Salmikivi, lakimies
Veronmaksajat