Veromuutokset 2011

Verotuksen muutokset vuodelle 2011 keskittyvät välillisen verotuksen puolelle. Tuloverotuksen muutokset ovat vähäisiä, mikä johtunee vaalien läheisyydestä. Nykyinen hallitus on toteuttanut hallitusohjelmassa sovitut muutokset siltä osin, kuin niitä on voitu tai haluttu toteuttaa.

Syksyllä 2010 eduskunnan käsittelyssä olleista verolaeista ehkä tärkein on ns. energiaveropaketti.  Paketti koostuu muutoksista nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin.

Tarkoitus on, että energiaveropaketilla energian verotus muutetaan ympäristölähtökohtiin perustuvaksi, aikaisempaa neutraalimmaksi ja johdonmukaisemmaksi järjestelmäksi.

Energiaveropaketilla on kaksi erillistä tavoitetta. Sillä on tarkoitus luoda yhtenäinen verotusmalli eri energiatuotteille. Toinen tarkoitus on kerätä veroja aikaisempaan verrattuna lisää 750 miljoonaa euroa. Sen suuruinen lovi valtion tuloihin syntyi, kun työnantajilta poistettiin Kela-maksu.

Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä sähkön valmisteveroja korotetaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi.

Veronkorotusten arvioidaan tuottavan noin 735 miljoonaa euroa. Tästä tosin melkein puolet, 335 miljoonaa euroa kohdistuu kansalaisten maksettavaksi ja vain noin 400 miljoonaa euroa jää yritysten kustannukseksi.

Veronkorotukset kohdistuvat lämmityspolttoaineisiin ja sähköön. Öljy- tai sähkölämmitteisen pientalon maksettavaksi arvioidaan tulevan lisää noin 250 euroa vuodessa ja kerrostaloasukkaalle euro asuinneliötä kohden. Varsinkin kaukolämmöllä lämmitettävien talojen osalta korotuksen määrä vaihtelee lämmön tuotantotavan perusteella.

Verotuksen perusteeksi energiasisältö ja hiilidioksidipäästöt

Polttoaineiden verotus perustuu jatkossa pääosin polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön.

Nykyisin valmisteverona kannettava vero muuttuu nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Polttoaineista kerättävä huoltovarmuusmaksu säilyy entisellään. Valmisteverolakeihin tehtävät muutokset edellyttävät muutettavaksi myös maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia.

Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden hiilidioksidiveroa alennetaan 50 prosentilla päällekkäisen hiilidioksidiohjauksen vähentämiseksi ja yhdistetyn tuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Paljon energiaa kuluttava teollisuus saa osan energiaveroista takaisin veronpalautuksena. Palautuksen myöntämisessä sovellettaviin raja-arvoihin ei ole säädetty muutoksia.

Fossiilisilta ja bioperäisiltä polttoaineilta kannetaan energiasisältöön suhteutettua energiasisältöveroa, mikä alentaa erityisesti etanolin veroa. Hiilidioksidiveron laskentaperustetta nostetaan nykyisestä.

Hiilidioksidiverossa on tarkoitus ottaa huomioon biopolttoaineilla saavutettavat hiilidioksidin vähenemät suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, mikä antaisi etua hiilidioksiditehokkaille biopolttoaineille. Verorakenteen muutos koskee myös aikaisemmin verotonta biopolttoöljyä. Biokaasu säilyy verottomana.

Energiasisältöveroon sisältyy laatuporrastus, jonka avulla terveydelle haitallisia lähipäästöjä vähentäville polttoaineille määrätään muita alempi vero. Laatuporrastus koskee liikennepolttoaineista parafiinistä dieseliä. Maa- ja biokaasun osalta lähipäästöhyöty otetaan huomioon henkilöautojen käyttövoimaveron tasoa alentavana tekijänä.

Myös rikittömän kevyen polttoöljyn veroa alennetaan laatuporrastusta käyttäen. Pienmoottoribensiinin laatuporrastuksella pyritään vähentämään moottorisahojen, ruohonleikkureiden ja muiden pientyökoneiden pakokaasupäästöistä aiheutuvia terveyshaittoja.

Liikennepolttoaineiden veromuutos

Ajoneuvoja koskeva, energiasisältöön sekä hiilidioksidi- ja lähipäästöihin perustuva rakenneuudistus toteutetaan polttoaineiden verotuksella tai polttoaineverotuksen ja ajoneuvojen käyttövoimaveron yhdistelmällä. Dieselautojen sekä kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero muuttuu.

Liikennepolttoaineiden polttoaineverotuksen rakennemuutos toteutetaan mahdollisimman tuottoneutraalisti. Bensiinin verotasoon ei tässä yhteydessä tule muutoksia ja dieselöljyn veronkorotus otetaan huomioon henkilö- ja kuorma-autojen käyttövoimaveron yleistä tasoa alentamalla.

Polttoturve ja maakaasu saivat helpotuksia

Maakaasun veronkorotusta on arvosteltu julkisuudessa. Maakaasun veronkorotuksesta ei kuitenkaan luovuttu, mutta veron kiristykset toteutetaan portaittain.

Polttoturpeelle säädetään vaiheittain nousevaa, matalaa energiaveroa. Polttoturpeen vero ei perustu energiasisältöön eikä hiilidioksidin ominaispäästöön.

Mökkivoimalat vapautetaan kokonaan sähköverosta

Kesämökeillä ja omakotitalojen yhteydessä olevat niin sanotut mikrovoimalaitokset vapautetaan kokonaan sähköveron maksuvelvollisuudesta. Sen jälkeen mökkivoimalan ylijäämäsähköä voi turvallisin mielin ja ilman kohtuutonta veronmaksuvelvollisuutta myydä vaikka valtakunnanverkkoon. Aikaisemmin sähkön myyminen merkitsi veronmaksuvelvollisuutta myös omaan käyttöön tuotetusta sähköstä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta edellyttäen, että komissio myöntää ehdotetuille muutoksille tarvittavat valtiontukiluvat.

Fossiilisen dieselöljyn veronkorotusta sovelletaan kuitenkin vasta vuoden 2012 alusta, koska ajoneuvoveroa muutettaessa siirtymäaika on aina vähintään vuosi. Henkilö- ja kuorma-autojen käyttövoimaveron alennus toteutuu täysimääräisenä vasta vuonna 2012. Kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaveron muutokset toteutetaan vasta vuonna 2013.

Sokeriveron sijasta makeisvero

Terveydelle haitallisen sokerin kulutusta on haluttu vähentää verotusta hyväksi käyttäen. Sokerin määrän selvittäminen tuontitavaroista on kuitenkin niin vaikeaa, että sokerin kulutusta yritetään vähentää määräämällä makeisille ja jäätelölle vero ja korottamalla virvoitusjuomien valmisteveroja.

Suomessa on kerätty makeisveroa vuoteen 2000 saakka. Silloin veron määrä oli 3,50 markkaa eli noin 59 senttiä kilolta.

Makeisveron käyttö sokerin vähentämiseksi ei ole ongelmatonta. Kun vero kohdistuu tiettyihin tuoteryhmiin, syntyy käytännössä vaikeasti perusteltavia rajanvetoja. Tuoteryhmät määritellään tullitariffin nimikkeiden mukaisesti. Esimerkiksi suklaavohveli on verotuksen ulkopuolella myös patukkoina myytäessä. Veron piirissä ovat myös täysin sokerittomat pullovedet.

Muutoksen yhteydessä virvoitusjuomavero ja makeisvero yhdistettiin yhdeksi laiksi. Makeisten ja jäätelön vero on jatkossa 75 senttiä kilolta ja virvoitusjuomavero 7,5 senttiä litralta valmista juomaa. Aikaisemmin virvoitusjuomavero oli 4,5 senttiä litralta.

Valtio rahastaa jätteillä

Jäteveroa korotetaan ja verotuksen alaa laajennetaan myös yksityisiin kaatopaikkoihin.

Jätevero kohdistetaan sellaiseen kaatopaikalle toimitettuun jätteeseen, jonka hyötykäyttö olisi teknisesti ja ympäristötaloudellisesti mahdollista. Tärkeimpiä tällaisia jätteitä ovat yhdyskuntajäte, voimalaitosten sekä rauta- ja terästeollisuuden tuhkat ja kuonat, jätehuoltolaitosten jäte, metsäteollisuuden jätteet sekä rakentamisen jäte.

Vero ei koske maa-aineksia, kiviä eikä ruoppausmassoja. Veron piiriin tulisivat myös muun muassa orgaanisen kemian prosessijätteet, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkajäte sekä terveydenhoidon ja maa- ja metsätalouden jätteet.

Jäteveroa korotetaan 30 eurosta 40 euroon jätetonnilta vuoden 2011 alusta. Vuoden 2013 alusta veroa korotetaan 40 eurosta 50 euroon. Muutokset jäteveron veropohjaan ja verotasoon lisäävät vuositasolla valtion verotuloja keskipitkällä aikavälillä noin 40 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee jäteveron kertymän kaksinkertaistumista.

Tuloverot vuoden 2010 tasolla

Valtion tuloveroasteikkoon ja viran puolesta tehtäviin vähennyksiin kuten työtulovähennys ja eläketulovähennykset, tehdään vuodelle 2011 muutoksia, joiden avulla palkansaajan ja eläkeläisen veroprosentti pidetään edellisen vuoden tasolla, jos verotettavien tulojen nousu vastaa yleistä ansiotason nousua.

Eläketulovähennyksen tarkistamisen avulla varmistetaan, että eläketuloa saavan verotus ei millään tulotasolla ylitä palkansaajan verotasoa. Perusvähennyksen määrä nostetaan 2 200 eurosta 2 250 euroon. Perusvähennys myönnetään muiden vähennysten jälkeen. Vähennyksen määrä pienenee tulojen ylittäessä 2 250 euroa.  Kun tulot muiden vähennysten tekemisen jälkeen ovat enemmän kuin 13 400 euroa, ei vähennystä enää saa.

Tuloveroasteikko 2011

 
Luovutustappion vähennysaika 5 vuoteen

Luovutustappio on ollut vähennettävissä luovutusvoitoista tappiovuonna ja kolmena seuraavana vuonna. Nyt myyntitappion vähennysaika pitenee viideksi vuodeksi.

Muutos koskee jo vuonna 2010 saatua tappiota. Vuonna 2010 esimerkiksi arvopaperikaupassa syntynyt tappio vähennetään samana vuonna saaduista luovutusvoitoista. Jos sellaisia ei ole, siirtyy tappio vähennettäväksi vuosina 2011–2015.

Vuonna 2011 saaduista luovutusvoitoista voidaan vähentää vuosina 2008–2011 syntyneitä luovutustappioita. Tappiot vähennetään ikäjärjestyksessä sitä mukaan, kuin voittoja syntyy.

Tuloverolakiin on säädetty tarkennus menettelyyn, kun joku on saanut sukupolvenvaihdoskaupalla omaisuutta ja myy sen ennen kuin 5 vuotta on kulunut. Tällöin myyjää verotetaan myös siitä voitosta jonka edellinen omistaja sai verovapaasti sukupolvenvaihdoskauppaa koskevien sääntöjen mukaan. Lain tarkennus liittyy siihen harvinaiseen tilanteeseen, että jälkimmäisessä kaupassa luovutusvoiton määrä lasketaan hankintameno-olettamaa käyttäen.

Yksityishenkilön lahjoitukset yliopistolle tai korkeakoululle ovat olleet vähennyskelpoisia luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tuloverotuksessa vuosina 2009 ja 2010. Tätä lakia on jatkettu vuodelle 2011. Lahjoittaja voi vähentää lahjoittamansa määrän verotettavasta ansiotulostaan, jos lahjoitus on 850–250 000 euroa.

Postipalvelut arvonlisäverosta vapaaksi

Postin yleiset palvelut eli yleensä kansalaisten tavalliset postipalvelut säädetään arvonlisäverosta vapaaksi. Muutos alentaa jossakin määrin kuluttajilta postipalveluista veloitettavia maksuja.

Alennus ei vastaa arvonlisäveron määrää (23 %), koska samalla Itella Oy:n arvonlisäverolliset menot peruspalveluiden suorittamisesta muuttuvat arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa uuden postilain kanssa maaliskuun alusta 2011.

EU:ssa on ollut kokeiluluontoisesti mahdollista alentaa eräiden pienpalveluiden arvonlisäverotusta työllisyyden edistämiseksi. Suomessa on sovellettu alennettua arvonlisäveroa parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin vuodesta 2007.

Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Alennetun veron määrä on 9 %, kun normaali verokanta on 23 %. Väliaikaista alennusta jatkettaan vuoden 2011 loppuun.

Asunto-osakeyhtiöt ja muut ei-arvonlisäverovelvolliset kiinteistönomistajat joutuvat maksamaan omalle kiinteistönhuoltohenkilökunnalleen maksamistaan palkoista arvonlisäveroa, jos palkat sivukuluineen ovat vuodessa enemmän kuin 35 000 euroa. Tämä ns. kiinteistönhoitopalvelun omankäytön arvonlisäverotuksen alaraja nousee vuodesta 2011 lukien 50 000 euroon.

Harmaa talous esillä

Suomi on solminut kuluneen vuoden aikana lukuisia sopimuksia erilaisten veroparatiisivaltioiden kanssa. Sopimukset koskevat viranomaisten välistä tietojen vaihtoa. Nyt Verohallinto voi saada verotusta varten tietoja sellaisistakin paikoista kuin Vanuatusta ja Belizestä.

Rakennusalan harmaata taloutta aiotaan panna ahtaalle käännetyn arvonlisäveron avulla. Rakennusalalla ovat ongelmana pienet, aliurakointiketjun hännillä olevat yritykset, jotka kirjoittavat arvonlisäverollisia laskuja, mutta katoavat ennen kuin veroja ehditään perimään niiltä. Valtio menettää verotuloja, koska ostajat voivat vähentää laskulle merkityn arvonlisäveron, vaikka kukaan ei ole sitä maksanut.

Rakennusalalla aletaan noudattaa huhtikuun alusta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Käytännössä se merkitsee sitä, että aliurakoitsijat eivät jatkossa enää maksa arvonlisäveroa, vaan arvonlisäveron maksaa pääurakoitsija.

Harmaan talouden torjuntaan liittyy myös Verohallinnon saama oikeus suorittaa rahoituslaitoksissa ns. vertailutietotarkastuksia. Tähän saakka verottaja on saanut pankilta tilitiedot, kun on tiennyt kysyä nimellä tai tilinumerolla. Jatkossa verotarkastajat voivat poimia pankkien tilitapahtumista esimerkiksi yli miljoonan euron siirrot ulkomaille.

Verohallintoon on perustettu erillinen Harmaan talouden selvitysyksikkö. Se aloittaa vuoden 2011 alusta ja sijoitetaan Verohallinnon yhteyteen.

Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Selvitysyksikkö laatii selvityksiä talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta eri viranomaisten käyttöön. Selvitysyksiköllä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada tietoja toisten viranomaisten rekistereistä.

Vesa Korpela
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja