Veromuutokset 2012

Veromuutokset vuodelle 2012 tuntuvat kuluttajan ja sijoittajan kukkarossa. Palkka- ja eläketulojen verotus sen sijaan säilyy jotakuinkin ennallaan.

Vuoden 2012 budjetin verolait nostavat energian, alkoholin ja makeisten kulutusveroja, leikkaavat asuntovelallisten korkovähennystä ja kiristävät pääomatulojen ja perintöjen verotusta.

Pitkäksi venyneet hallitusneuvottelut siirsivät valtion talousarvion tekemistä ja myös talousarvioon liittyvien verolakien antamista eduskunnalle. Budjettilakien etenemistä eduskunnassa hidasti lisäksi tulopoliittinen kokonaisratkaisu.

Valtion panos maltillisen tulosovun saamiseksi oli pieni tuloverotuksen tarkistus ja yhteisöveroprosentin alennus puolella prosenttiyksiköllä. Lisäksi teollisuuden mahdollisuuksia saada palautuksina tuotannossa käyttämänsä sähkön ja öljyn valmisteveroa parannettiin

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan veroratkaisut merkitsevät sitä, että palkansaajan ja eläkeläisen verotuksen taso säilyy samalla tasolla, kuin se oli 2011 ja 2010. Jos veronmaksajan ansiotaso nousee enemmän kuin yleinen palkkakehitys tai kotikunta nostaa kunnallisveroa, kiristyy hänen verotuksensa.

Tuloverotus edellisten vuosien tasolla

Inflaation ja ansiotason yleisen nousun vaikutuksen kompensoimiseksi valtion tuloveroasteikon tulorajoja nostetaan noin 3 %. Pienten palkkatulojen verotusta lievennetään korottamalla työtulovähennystä.

Eläketulo verotetaan ansiotulona, joten valtion tuloveroasteikon alennus koskee myös eläkeläisiä.

Pienituloisia koskee kunnallisverotuksen perusvähennys. Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 600 eurolla, jolloin se on vuoden 2012 verotuksessa 2 850 euroa. Se tehdään kaikkien muiden vähennysten jälkeen.

Jos henkilöllä ei ole mitään muita vähennyksiä, perusvähennyksen avulla hän saa käytännössä verovapaasti 2 850 euroa. Palkkatuloista on kuitenkin maksettava aina palkansaajan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu, yhteensä noin 6,5 prosenttia palkan määrästä. Nämä maksut ovat toisaalta tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Noin 8 300 euroa pienemmistä palkkatuloista ei peritä veroa, vain mahdolliset työntekijän pakolliset maksut.

Perusvähennys pienenee tulojen kasvaessa. Vähennys on 20 % tulojen perusvähennyksen enimmäismäärän ylittävästä osasta. Jos ansiotulot ovat muiden vähennysten jälkeen 17 100 euroa tai enemmän, vähennyksellä ei ole vaikutusta verotukseen.

Pääomatulojen verotus kiristyy

Pääomatuloista maksettava veroprosentti nousee 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi 50 000 euroa ylittävien pääomatulojen veroprosentti on 32.

Kotitalousvähennys pienenee

Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 3 000 eurosta 2 000 euroon. 100 euron omavastuuosuus säilyy ennallaan. Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Vuonna 2011 vähennysprosentti oli 60. Jos toimit itse työnantajana, voit vähentää 15 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut. Vuonna 2011 vähennysprosentti oli tässä tapauksessa 30.

Asuntolainan korkovähennystä nipistetään

Asuntolainan korkokulu on jatkossa vain osittain vähennyskelpoinen. Asuntolainan korkokuluista on vähennyskelpoiseksi säädetty 75 %, kun nykyisin ne ovat kokonaan vähennyskelpoisia.

Muutokseen liittyy siirtymäaika, jonka mukaan vähennyskelpoista vuonna 2012 on 85 % maksetuista koroista. Vuonna 2013 vähennyskelpoista on 80 % maksetuista koroista ja vuodesta 2014 lukien 75 %.

Opintolainan ja tulonhankkimislainan korko on jatkossakin kokonaan vähennettävissä.

Korko vähennetään aina pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole, saa velallinen saman euromääräisen pienennyksen maksettaviin veroihin alijäämähyvityksen avulla. Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin suuruinen osa pääomatuloista vähentämättä jääneistä koroista. Alijäämähyvitys vähennetään ansiotuloista menevistä veroista.

Pääomatulojen veroprosentin korotus 30 prosenttiin parantaisi korkovähennyksestä saatavaa hyötyä, ellei samalla pienennetä koron vähennyskelpoista osuutta. Nyt tehty leikkaus koron vähennysoikeuteen on suurempi, kuin pääomatulojen tuloveroprosentin korotuksen aiheuttama etu.

Jos asuntovelallisella on pääomatuloja yli 50 000 euroa, on veroetu hieman suurempi, koska vähennys tehdään 32 prosentilla verotettavasta pääomatulo-osuudesta. Alijäämähyvitys tehdään 30 prosentin mukaan, joten runsaasti pääomatuloja saavan hyöty vähennyksistä on hiukan suurempi kuin ilman pääomatuloja olevan.

Ensiasunnon hankintaan otetusta lainasta maksetut korot oikeuttavat tekemään alijäämähyvityksen kaksi prosenttiyksikköä tavallista suurempana. Siten ensiasunnon lainaa maksava saa koroista 32 prosentin verohyödyn, jos hänellä ei ole pääomatuloja. Jos ensiasunnon ostajalla on pääomatuloja alle 50 000 euroa, mutta vähintään asuntolainan korkojen verran, saa hän vain tavanomaisen vähennysedun.

Lahjoitusvähennys sai lisäaikaa

Yksityishenkilö on voinut vähentää rahalahjoituksen, jonka hän on antanut tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen yliopistolle tai korkeakoululle. Lahjoituksen on oltava vähintään 850 euroa ja enintään 250 000 euroa.

Vähennys tehdään ansiotuloista, joten verohyöty voi olla jopa puolet lahjoitetusta määrästä. Vähennys on ollut voimassa väliaikaisena lakina. Nytkin se on voimassa vain vuoden 2012 loppuun.

Perintöveroon uusi porras

Perintö- ja lahjaveroasteikkoja muutetaan niin, että lähisukulaiset maksavat kolme prosenttiyksikköä korkeampaa veroa perintöosan tai lahjan 200 000 euroa ylittävästä osasta.

Vuonna 2011 korkein perintövero ensimmäisessä luokassa oli 13 % ja sitä maksettiin perintöosan 60 000 euroa ylittävästä osasta. Vuonna 2012 perintöosan 200 000 euroa ylittävästä osasta maksetaan perintöveroa 16 %.

Vastaavasti lahjaveroa maksetaan 13 % 50 000 euroa ylittävästä lahjasta. Vuodesta 2012 lukien lahjan 200 000 euroa ylittävästä osasta maksetaan veroa 16 %.

Korotukset eivät koske lainkaan II-veroluokkaa. Siitä huolimatta jatkossakin II-veroluokassa perintö- ja lahjavero on yli kaksinkertainen verrattuna lähisukulaisten I-veroluokkaan.

Vuoden 2009 alussa perintö- ja lahjaverolain ylin veroprosentti laskettiin 16 prosentista 13 prosenttiin. Suurimpien perintöjen ja lahjojen veronhuojennus jäi siten kovin lyhytaikaiseksi.

Esimerkiksi 500 000 euron perinnöstä maksoi rintaperillinen vuonna 2008 perintöveroa 75 100 euroa, vuonna 2011 veroa meni 60 700 euroa ja vuonna 2012 maksettavaksi tulee 69 700 euroa. Mainittakoon, että veljenpoika on maksanut vastaavasta perinnöstä perintöveroa vuodesta 2009 lukien 150 100 euroa ja sitä ennen satasen enemmän.

Uudet asteikot koskevat lahjaa, joka annetaan vuonna 2012 tai perintöä, kun perittävä on kuollut vuonna 2012. Lahjaveroilmoituksen tekeminen, perunkirjoitus tai verotuspäätöksen tekopäivä eivät siis ratkaise sovellettavaa veroasteikkoa.

Osakeyhtiön verotus alenee

Osakeyhtiön verotus alenee vuonna 2012 aikaisemmasta 26 prosentista 24,5 prosenttiin.

Alkuperäisessä hallituksen budjettiehdotuksessa oli mukana vain yhden prosenttiyksikön alennus. Syksyn työmarkkinakierroksen ns. raamisopimuksen kannustimeksi hallitus lupasi alentaa yhteisöveroa puolella prosenttiyksiköllä.

Yhteisöveron suuruudella on luonnollisesti merkitystä kilpailtaessa suurten kansainvälisten yhtiöiden sijoittumisesta maahan. Yhteisöveron alentaminen tiukassa taloudellisessa tilanteessa on selkeä viesti siitä, että nykyinen hallitus haluaa tukea suomalaista yritystoimintaa.

Yhteisöveron alentaminen ja pääomatuloveron korottaminen tekevät yhdessä sen, että omasta yhtiöstä nostetun voiton verotus alenee kun taas muun sijoitustoiminnan verotus kiristyy.

Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön jakamasta osingosta osa on saajalleen verovapaata tuloa. Se merkitsee, että siihen osaan jaettua voittoa kohdistuu vain yhtiön maksama vero, 24,5 %. Siten osakeyhtiön kautta sijoittamalla sijoituksen tuotto voidaan saada osakkaan henkilökohtaiseen kulutukseen 24,5 % verolla kun suoraan sijoitettaessa veroa menee 30 % tai jopa 32 %.

Vaikka oma sijoitusyhtiö kuulostaa houkuttelevalta, on asia hyvä punnita monelta kantilta ennen sellaisen perustamista. Sijoitusyhtiön etuja ja haittoja on käsitelty laajasti Taloustaidon numerossa 10/2011.

Omaisuuden siirtäminen osakeyhtiöön ja sieltä pois realisoi aina arvonnousun verotettavaksi. Siten perintömaiden siirtäminen osakeyhtiöön voi tulla kalliiksi. Jos taas sijoitukset ovat rahaa tai nopeasti vaihtuvia pörssiosakkeita, omaisuuden siirtäminen yhtiöön ei aiheuta mainittavia lisäkustannuksia.

Osakeyhtiön pyörittäminen vaatii tiettyä byrokratiaa, joten aivan vähäistä sijoitussalkkua ei yleensä kannata osakeyhtiöön siirtää.

Sijoitusyhtiö sopii parhaiten sellaisille, jotka eivät aio koskea pääomaan ja voivat odottaa tuottojakin useita vuosia.

Henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotus kiristyy

Henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotus kiristyy suhteellisesti ja absoluuttisesti. Henkilöyhtiöitä ovat kommandiittiyhtiöt (ky) ja avoimet yhtiöt (ay). Toiminimi on elinkeinotoimintaa harjoittavan henkilön yritystoiminta. Kaikissa näissä yrityksissä verotus kiristyy pääomatuloveroprosentin kasvaessa.

Henkilöyhtiöt ja toiminimet ovat verotuksen kannalta laskentayksikköjä. Varsinaisen tuloveron maksaa aina yrityksen omistaja. Yrityksen vuotuinen tuotto jaetaan ansio- ja pääomatulona verotettavaksi. Pääomatulo-osuuden verotus nousi ja ansiotulojen verotus säilyi edellisen vuoden tasolla, joten muissa yritysmuodoissa, kuin osakeyhtiössä, verotus kiristyi vuodelle 2012 tai parhaimmillaankin säilyi samana kuin vuonna 2011.

Henkilöyhtiö on joustava ja hyvä yritysmuoto pienimuotoiseen yritystoimintaan. Valitettavasti verotus voi nyt saada aikaan siirtymistä osakeyhtiömuotoon. Yritystoiminta osakeyhtiönä vaatii yrittäjältä parempaa itsekuria ja tarkempaa taloushallintoa kuin henkilöyhtiö tai toiminimi, joten ennen yhtiömuodon muuttamista asiaa kannattaa miettiä muutoinkin, kuin vain vuotuisen verotuksen kannalta.

Kehitysalueinvestoinneille jatkoaikaa

Kehitysalueelle tehty tuotantolaitoksen tai matkailualan yrityksen uusinvestointi oikeuttaa tekemään kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana poistot puolitoistakertaisena.

Säännös koskee vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu eräitä tuotannonaloja, kuten teräsputkien ja autonosien valmistus ja maataloustuotteiden jalostus.

Laki on määräaikainen ja sen voimassaoloa on jatkettu niin, että korotettu poisto on mahdollinen investoinneista, jotka on otettu käyttöön viimeistään vuoden 2013 aikana.

Yhteismetsille oma veroprosentti

Vuoteen 2004 saakka yhteisövero ja pääomatulojen verokanta olivat samoja. Kun pääomatulojen verokanta eriytettiin yhteisöverokannasta, jäivät yhteisetuudet yhteisöverokannan piiriin. Tärkein yhteisetuus ovat yhteismetsät. Muita yhteisetuuksia ovat esimerkiksi tiekunnat, kalastuskunnat ja jakokunnat.

Yhteismetsän osakas on saanut metsätulonsa 26 prosentin verolla kun taas yksittäisen metsänomistajan on pitänyt maksaa puun myyntitulosta pääomatulon veroa 28 %. Yhteisöveron aleneminen ja pääomaveron nouseminen olisi saanut erilaiset metsänomistajat eriarvoiseen asemaan. Koska yhteismetsiä pidetään kansantalouden kannalta hyvinä, halutaan niiden suhteellinen asema säilyttää.

Vuoden 2012 verotuksessa yhteismetsän verotus on edelleen kaksi prosenttiyksikköä kevyempää kuin yksittäisen puunmyyjän. Jotta kahden prosenttiyksikön ero saadaan säilymään, määrätään yhteismetsille ja saman tien kaikille muillekin yhteisetuuksille oma 28 %:n verokanta. On huomattava, että se ei nouse, vaikka yksittäisen yhteismetsän osakkaan osuus puun myyntituloista ylittäisi 50 000 euroa.

Yleistä pääomatuloveroprosenttia pienemmän veroprosentin soveltaminen yhteismetsän kautta metsää omistaville merkitsee EU-oikeuden mukaan valtiontukea. Valtio voi tukea yrityksiä, kunhan tuki on vähäistä. Kaksi prosenttiyksikköä pienempi vero on vähämerkityksellistä eli de minimis -tukea. Sama henkilö ei voi saada tällaisia tukia enempää kuin 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Maatalouden harjoittajille tällaisten tukien enimmäismäärä olisi 192 500 euroa kolmen vuoden aikana.

Metsänomistajien verotusta kiristetään poistamalla kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten ns. kemera-tukien verovapaus. Yritystuet ovat yleensäkin verollista tuloa ja toisaalta niiden hankkimiseen liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia kuluja.

Alkutuottajan arvonlisäveroilmoitukselle jatkoaikaa

Verotililakia on muutettu niin, että vuosimenettelyssä oleva arvonlisäveroilmoitus on oltava Verohallinnolla viimeistään helmikuun viimeisenä päivänä. Aikaisemmin määräpäiväksi oli lakiin kirjattu helmikuun 28. päivä.

Suurin helpotus on kuitenkin se, että paperi-ilmoitus katsotaan oikeaan aikaan saapuneeksi, jos se on tullut Verohallinnolle 7 päivän kuluessa helmikuun päättymisestä. Aikaisemmin sen piti olla perillä helmikuun viimeisenä päivänä.

Muutoksen jälkeen moni maa- ja metsätalouden harjoittaja voi palauttaa arvonlisäveroilmoituksen yhdessä varsinaisen veroilmoituksen kanssa, mikä on järkevää, koske niitä käsitellään Verohallinnossakin yhdessä.

Lähdeveroon tarkistuksia

Kun ulkomaalainen henkilö tai yhtiö saa tuloja Suomesta, peritään niistä lähdeveroa. Lähdevero on säädetty yleensä samansuuruiseksi, kuin vastaavasta tulosta Suomessa yleisesti verovelvolliselta perittävä vero. Siten pääomatuloveroprosentin korottaminen ja yhteisöveron alentaminen on otettava huomioon myös lähdeverolaissa.

Suomella on lukuisia tuloverosopimuksia, joissa on usein asetettu lähdeverolle alhaisempi enimmäismäärä. Esimerkiksi osingosta saa lähdevaltio yleensä periä enintään 15 % veroa.

Kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemiseksi Suomeen heille tarjotaan mahdollisuutta maksaa palkasta lähdeverona 35 %. Edellytyksenä on, että ulkomaan kansalainen muuttaa Suomeen erityistä asiantuntemusta edellyttävään tehtävään opettajaksi korkeakouluun tai tehtävään, josta hänelle maksetaan vähintään 5 800 euroa kuukaudessa.

Jotta tarjous kannattaa, pitäisi tällaisen henkilön saada palkkaa enemmän kuin 5 800 euroa kuukaudessa. Laki on määräaikainen ja sen voimassaoloa on jatkettu neljällä vuodella. Nyt laki koskee työskentelyä, joka on alkanut viimeistään vuonna 2015.

Rakennusala kuriin

Rakennusalan verovalvonnan tarpeisiin on kehitetty erityinen veronumero. Veronumero on yksilöllinen tunnistenumero, jollainen pitää olla jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä. Numeron pitää olla näkyvillä kulkuluvassa.Verohallinto antaa veronumeron kaikille ja rakennusalalla toimivat rekisteröidään erityiseen rekisteriin. Veronumeroa käytetään hyväksi, kun myöhemmin rakennusalalle tulee pakolliseksi kuukausittaiset ilmoitukset työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja aliurakoitsijoista. Tarkoituksena on, että Verohallinto tietää mahdollisimman reaaliaikaisesti keitä rakennustyömailla liikkuu.

Lehdille arvonlisävero

Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut ovat olleet arvonlisäverottomia. Vuoden 2012 alusta niille on säädetty alennettu arvonlisävero 9 %.

Lehdet ovat siten tilausmaksujen osalta samassa veroluokassa kuin mm. kirjat, lääkkeet ja elokuvaliput. Irtonumerosta ja sähköisestä lehdestä arvonlisäveroa maksetaan yleisen verokannan mukaisesti 23 %.

Veroprosentin muutos koskee vuoden 2012 tilausmaksuja. Jos tilaus on kuitenkin maksettu jo vuoden 2011 puolella, ei siitä tarvitse tilittää arvonlisäveroa. Toisaalta vuoden 2011 tilausmaksusta ei tarvitse arvonlisäveroa maksaa, vaikka se maksettaisiin vasta vuoden 2012 puolella.

Kampaamopalveluiden alv nousee

Parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut) sovellettiin väliaikaisesti alennettua 9 prosentin arvonlisäverokantaa vuosina 2007 - 2011. Kokeilua ei jatketa, joten parturi- ja kampaamopalveluista sekä pienistä korjauspalveluista maksetaan vuoden 2012 alusta 23 prosenttia arvonlisäveroa.

Autoveroon korotuksia

Autoveron suuruus riippuu uuden auton hiilidioksidipäästöjen määrästä. Uusien autojen muuttuessa vähäpäästöisiksi, on veron tuotto laskenut. Asteikkoja on korotettu verotulojen säilyttämiseksi.

Autovero peritään autoa ensi kertaan Suomessa rekisteröitäessä, joten se kohdistuu uusiin ja käytettyinä Suomeen tuotuihin autoihin.

Vuosittain autosta maksettava ajoneuvovero jakautuu kaikilta autoilta perittävään perusveroon ja vain dieselautoilta perittävään käyttövoimaveroon. Perusveroa korotetaan 2013 lukien, mutta korotus näkyy jo vuonna 2012 verolipuilla, koska ajoneuvovero pannaan maksuun 12 kuukaudelta etukäteen.

Aikaisempien päätösten mukaisesti dieselautojen käyttövoimaveroa alennetaan, mutta samalla korotetaan polttoaineveroa. Bensiinin veronkorotus vuodelle 2012 on 2,34 senttiä litralta. Diesel-polttoaineen veronkorotus on kaikkiaan yli 10 senttiä litralta, joten bensiinin ja dieselin litrahintojen ero jatkanee pienenemistä.

Hallitus on korottanut myös muiden energia-tuotteiden valmisteveroa. Esimerkiksi turpeen veronkorotus vuoden 2013 alusta on nelinkertainen verrattuna edellisen hallituksen päättämään veronkorotukseen.

Hallitus palauttaa teollisuudelle energiaveroja EU:n kilpailulainsäädännön salliman enimmäismäärän, ns. raamiratkaisun tultua hyväksytyksi työmarkkinoilla. Maatalouden energiaverojen palautuksia on sen sijaan leikattu.

Nautintoaineiden veronkiristykset jatkuvat

Alkoholijuomien, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien veroja korotetaan jälleen vuodelle 2012. Samalla valtiovarainministeriössä jatketaan sokeriveron valmistelua.

Veron korotuksen arvellaan nostavan makeisten ja jäätelön hintaa noin 23 senttiä kilolta ja virvoitusjuomien hintaa 4 senttiä litralta.

Vesa Korpela,
lakiasiain johtaja, Veronmaksajain Keskusliitto

Esimerkkejä vuoden 2012 veromuutosten vaikutuksista (pdf)
Palkansaajan tuloveroprosentit 1991 - 2012 (pdf)