Liiton toimisto järjestäytyy

Veronmaksajain Keskusliiton perustamisen jälkeen hallitus nimitti liiton pääsihteeriksi Boris Taulamon ja vuokrasi pienen kalustetun huoneen Kluuvikatu 8:sta. Toiminnan alkurahoittamista varten lähetettiin anomuskirjeitä useisiin liikelaitoksiin. Hallitus valmisteli myös toimintaohjelmaa ja jäsenhankinnan organisointia.

Liiton toimintaa vaikeutti pääsihteeri Taulamon vaikea sairastuminen, joka lopulta pakotti hänet luopumaan tehtävistään. Taulamon tilalle valittiin toimistopäälliköksi ekonomi Oiva Hyry. Liiton toimitusjohtajan tehtävää lupautui sivutoimisena hoitamaan Suomen Tietotoimiston toimitusjohtaja, filosofian tohtori E. A. Berg. Huhtikuussa 1947 palkattiin liiton ensimmäiseksi toimistovirkailijaksi rouva Signe Lehtovirta, joka työskenteli liiton palveluksessa aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka eli syksyyn 1972.

Kaleva toimitusjohtajaksi

E. A. Berg erosi Veronmaksajien toimitusjohtajan tehtävästä kesäkuussa 1948. Liitto vuokrasi samoihin aikoihin toimisto-huoneiston Kalevankatu 4:stä. Toimistossa työskenteli tuolloin kolme henkilöä. Kun liiton toimitusjohtajana aloitti 1.11.1948 Tuusulan Kansalaisopiston johtaja, filosofian maisteri Matti Kaleva, kykeni toimisto käynnistämään asioiden kokonaisvaltaisen hoitamisen.

Liiton toimisto tarvitsi toiminnan laajentuessa lisää työvoimaa ja enemmän tilaa. Olympiakesänä 1952 toimisto muutti Kalevankadulta vuokralaiseksi SKOP:n taloon Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan. Vuoden 1954 lopussa liitto osti oman huoneiston osoitteesta Malminrinne 1, missä se toimi vuoden 1972 loppuun saakka.

Perustamisvaiheessa liiton puheenjohtajaksi valittu professori Bruno Suviranta pyysi eroa puheenjohtajan tehtävästä 1951 pitkäaikaiseen Yhdysvalloissa oleskeluunsa viitaten. Hänen tilalleen valittiin jo 1920-luvulla veronmaksajayhdistyksessä toiminut professori O. W. Louhivuori, joka toimi tehtävässä kuolemaansa saakka. Vuosikokouksessa 1954 liiton puheenjohtajaksi valittiin professori Kaarlo Kaira, joka toimi liiton puheenjohtajana vuoteen 1965, jolloin valtuuskunta kutsui hänet liiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Hallituksen puheenjohtajana toimi liiton perustamisesta lähtien filosofian tohtori K. O. Alho aina syksyyn 1954 asti, jolloin hänen paikalleen tuli hetkeksi kauppaneuvos Lauri Hietanen. Vuosina 1955 -1961 hallituksen puheenjohtajana toimi filosofian maisteri lisakki Laati.

Miinuskirjasta best seller

Alkuvaikeuksien jälkeen liiton talous saatiin vakaalle pohjalle 50-luvun alussa. Taloutta paransivat julkaisutoiminnan tuotot. Erityisesti Veronmaksajan Miinuskirja, jota myytiin etupäässä apteekkien välityksellä, osoittautui todelliseksi best selleriksi. Myös jäsenmäärän kasvu paransi omalta osaltaan toiminnan rahoituspohjaa.

Vuoden 1949 lopussa liitossa oli lähes 5 000 henkilöjäsentä ja yli 300 liikejäsentä. Jäsenmaksutulot olivat kyseisenä vuona noin 2 miljoonaa silloista markkaa. Vuonna 1952 jäsenmaksuja kertyi jo noin 4,2 miljoonaa markkaa. Liiton taloutta tosin heikensi jatkuva inflaatio, koska jäsenmaksuja ei voitu korottaa inflaatiota vastaavasti.