Verotuksessa kevennysten tielle
Veronmaksajien toiminnan kuudes vuosikymmen erosi yhdessä suhteessa ratkaisevasti kaikista edeltäjistään. Kun liitto oli viisi vuosikymmentä ponnistellut lähes yhtäjaksoisesti toinen toistaan seuranneita veronkiristyksiä vastaan, käännyttiin verotuksessa vihdoin kevennysten uralle.
Veronkevennyksiä toteutettiin kansantalouden elpyessä nopeasti laman jäljiltä. Tuloverotuksen kevennyksistä päätettiin useimmiten laajojen tuloratkaisujen yhteydessä. Näin turvattiin ostovoiman vahva kehitys, työllisyyden paraneminen ja tasapainoisen talouskasvun kauden jatkuminen koko vuosikymmenen ajan.
Tuloverotusta kevennettiin rinnan yhteiskunnan saamien verotuottojen voimakkaan kasvun kanssa. Vuonna 2005 veroja kertyi yhteensä 69,0 miljardia euroa, kun laman jälkeen vuonna 1995 tuotto oli ollut vain 43,9 miljardia euroa. Kokonaisveroaste taittui samalla lievään laskuun, vuoden 2000 huippulukemasta 47,2 prosenttia päädyttiin vuonna 2005 43,9 prosenttiin.
Liiton painopiste tuloverotuksen keventämisessä
Veronmaksajain Keskusliitolla on ollut veronkevennysten ja -uudistusten vauhdittamisessa aktiivinen rooli. Edunvalvontatyöllä on pyritty kannustamaan päättäjiä lisätoimiin verotuksen keventämiseksi ja verorakenteen uudistamiseksi.
Veronmaksajien edunvalvonnan painopiste on ollut tuloverotuksen keventämisessä. Vuosien 1999, 2003 ja 2007 eduskuntavaalien alla valmisteltiin kokonaisvaltaiset ohjelmat veropolitiikan linjauksista seuraavalla vaalikaudella.
Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esitteli tiedotusvälineille marraskuussa 2006 liiton vero-ohjelmaa 2008 - 2011.
Tärkeä rakenteellinen uudistus oli vuonna 2006 käyttöönotettu uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys, joka lähti liikkeelle Veronmaksajien aloitteesta.
Kolmen vaalikauden aikana vuosina 1995 - 2007 ansiotulojen verotusta on kevennetty yhteensä 6,1 miljardilla eurolla. Tämä on merkinnyt keskituloisen palkansaajan veroprosentin alenemista vuosien 1995 ja 2007 välillä kaikkiaan 7,3 prosenttiyksiköllä 37,5:stä 30,2:een.
Pienituloisen suomalaisen palkansaajan verotus on jo alentunut keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Tulojen kohotessa erot yleiseen eurooppalaiseen tasoon kuitenkin kasvavat. Tämä johtuu kansainvälisesti vertailtuna kireästä veroprogressiosta, joka alkaa purra jo alle keskituloisten kohdalla.
Kotitalousvähennyksen suosio kasvaa
Merkittävä tavallisiin veronmaksajiin kohdistuva uudistus oli vuonna 2001 pysyvästi voimaan tullut kotitalousvähennys, jonka aikaansaamisessa Veronmaksajilla oli oma tärkeä panoksensa. Kotitalousvähennyksen käyttö ja merkitys on vuosi vuodelta kasvanut, ja se on saanut osakseen laajaa kannatusta mm. työllistävien ja harmaata taloutta ehkäisevien vaikutustensa ansiosta.
Vuoden 2005 alussa astui voimaan pitkään valmisteltu pääoma- ja yritysverotuksen uudistus, joka sisälsi sekä kiristäviä että keventäviä vaikutuksia. Myöhemmin tähän kokonaisuuteen liittyen poistettiin vielä varallisuusvero.
Verotusmenettelyssä toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran kaikille yhteinen esitäytetty veroilmoitus, joka yhdisti tammikuisen veroilmoituksen ja kesäkuun veroehdotuksen. Uudistus myötäili liiton pitkäaikaista esitystä. Veroa maksavien kansalaisten oikeusturvan kannalta näkyvin uudistus oli verovirastokohtaisten oikaisulautakuntien perustaminen vuonna 1998.