Liitto saa oman tunnuksen

Maaliskuussa 1960 liitto järjesti ensimmäistä kertaa vuosikokouksensa yhteydessä paikallisosastojen edustajille kaksipäiväiset neuvottelupäivät, Veronmaksajain Parlamentin. Päivien aikana keskusteltiin ajankohtaisista, veronmaksajia lähellä olleista kysymyksistä. Neuvottelupäiviä järjestettiin 60-luvulla eri puolella Suomea. 

Vuonna 1966 liitto sai oman tunnusmerkkinsä. Merkki syntyi Taideteollisessa oppilaitoksessa järjestetyn kilpailun tuloksena. Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi Jorma Hautalan teoksen “Maksajien linnake”, jossa Hannun vaakuna-aihe symbolisoi raha- ja talousasioita ja linnoituksen muurinharja puolustautumista. 

Vuonna 1965 liiton puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenneuvos Harras Kyttä, joka toimi tehtävässä aina vuoteen 1978 saakka. Hallituksen puheenjohtajana työskenteli vuoden 1962 kauppaneuvos Lauri Hietanen, jonka jälkeen hallituksen puheenjohtajana oli varatuomari Tarmo Sivula vuosina 1963 - 1969.

Pohjoismaista kanssakäymistä

Jäsenmäärän kasvu ja julkaisutoiminnan laajeneminen lisäsivät luonnollisesti liiton toimistotyötä. Toimistossa vakituisesti työskentelevien määrä pyrittiin kuitenkin pitämään ennallaan eli neljänä henkilönä. Ruuhka-aikoina eli lähinnä tammikuussa ja marraskuussa palkattiin lisätyövoimaa ja turvauduttiin myös ulkopuoliseen apuun. Vuonna 1956 liiton palvelukseen tuli rouva Aili Wassman, joka työskenteli liitossa kymmeniä vuosia. Vuonna 1986 hän sai Keskuskauppakamarin 30-vuotisansiomerkin.

Liitto oli alusta alkaen kanssakäymisessä Ruotsin veronmaksajayhdistyksen, Skattebetalarnas Föreningin kanssa. Myöhemmin solmittiin yhteydet myös Tanskan ja Norjan veronmaksajayhdistyksiin. Ensimmäinen yhteinen pohjoismainen kokous järjestettiin kesällä 1961 Ruotsissa. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen yhteisiä kokouksia on pidetty säännöllisesti vuosittain kesäkuun alkupuolella. Kokousten ohjelmaan on kuulunut informointi eri maiden verolainsäädännön ja julkisen talouden kehityksestä sekä kunkin järjestön toiminnasta.