Tutkimus- ja tiedotustoiminta merkittävään asemaan
Liitto oli harjoittanut lähes alusta asti pienimuotoista, omalle toiminnalleen hyödyllistä tutkimustyötä. 80-luvun loppupuolelta lähtien tutkimustoimintaan ryhdyttiin panostamaan enemmän, ja siitä muodostui päätoimisten ekonomistien työkenttä.
Vuonna 1987 liitto ryhtyi seuraamaan tuloverotuksen kehitystä esimerkkiperheiden avulla. Myöhemmin sarjaan liitettiin myös eläkeläisesimerkkejä. Kun verotukseen tehtiin jokin muutos, liiton tutkimusosasto laski välittömästi sen vaikutuksen esimerkkiperheiden tuloihin ja veroihin. Vuonna 1994 liiton tutkimustuloksia ryhdyttiin julkaisemaan uudessa Verotietoa-sarjassa. Ensimmäinen julkaisu käsitteli vuoden 1995 palkankorotuksiin kohdistunutta verokiilaa.
Verkkoon eturintamassa
Liiton viidennellä vuosikymmenellä tiedotustoiminta sai toiminnan kasvun myötä entistä suuremmat mittasuhteet. Tiedotusvälineille toimitettiin vuosittain 60 - 80 uutis- ja puhereferaattia. Liiton asiantuntijat antoivat myös säännöllisesti haastatteluja ja lausuntoja sekä tiedotusaineistoja uutistoimituksille. 80-luvulla liitto valmisti lukuisia tietoiskuja TV 2:lle, joka esitti niitä ohjelmien ns. välipaloina.
90-luvun vaihteessa liitto toimitti kolmen vuoden ajan omia verouutisia. Uutiset vaihtuivat viikoittain, ja ne saattoi kuunnella soittamalla maksulliseen puhelinnumeroon. Uutisten suosio ei kuitenkaan kasvanut tarpeeksi suureksi, ja ne lopetettiin vuonna 1992.
Vuonna 1990 ryhdyttiin lähettämään paikallis- ja kaupunkilehdille sekä paikallisradioille Viikon veronvinkki -nimistä tiedotetta, joka sisälsi ajankohtaisen ohjeen. Viikon verovinkkiä julkaistaan edelleen. Vuonna 1995 liitto siirtyi eturintamassa verkkomaailmaan julkaisemalla omat kotisivut.
Taloustaitokunnan valinta alkaa
Vuonna 1991 liitto päätti, että se valitsee vuosittain jonkun Suomen kunnista vuoden Taloustaitokunnaksi. Valinnalla haluttiin tähdentää kunnallistalouden merkitystä ja tuoda esille myönteinen esimerkki hyvin hoidetusta kunnan taloudesta. Ensimmäiseksi Taloustaitokunnaksi valittiin Posio. Taloustaitokunnan valinta jatkuu edelleen.
|
|
Vuonna 1996 liitto valitsi Taloustaitokunnaksi Tampereen. Kuvassa vasemmalta: Veronmaksajien Sisä-Suomen alueasiamies Kirsti Auranen, Veronmaksajien Tampereen osaston puheenjohtaja Kari Kantalainen, liiton toimitusjohtaja Heikki J. Perälä, Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Reino Kanerva, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen sekä rahoituspäällikkö Yrjö Schafeitel.
|
Elokuussa 1996 liiton kutsumanimeksi tuli Veronmaksajat. Liiton merkki ja logo uudistuivat samassa yhteydessä. Virallinen nimi eli Veronmaksajain Keskusliitto säilyi kuitenkin yhdistysrekisterissä.
Henkilökunta kasvaa
Veronmaksajain Keskusliiton puheenjohtajana toimi oikeustieteen tohtori Matti L. Aho vuodesta 1984 aina tammikuuhun 1996. Hänen jälkeensä puheenjohtajaksi valittiin professori Edward Andersson. Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi valtiotieteen maisteri Ukko Laurila vuosina 1984 - 1997. Jaakko Karin jälkeen liiton toimitusjohtajana työskenteli valtiotieteen maisteri Heikki J. Perälä kevääseen 1997 saakka.
Viidennen vuosikymmenen aikana liiton henkilökunnan määrä kasvoi jäsenmäärän lisäyksen myötä. Vuonna 1986 palveluksessa oli 10 henkilöä, kun vuoden 1996 lopussa työntekijöitä oli jo 32. Kasvanut henkilökunta edellytti myös isompia tiloja. Liitto osti 90-luvun alkupuolella lisätiloja Kalevankadun kiinteistöstä.