Rahallista tukea vanhemmilta
Verovapaat lahjat
Arvokkaista lahjoista maksetaan Suomessa lahjaveroa. Verovapaita lahjoja voi kuitenkin antaa haluamalleen henkilölle yhteensä alle 4 000 euron arvosta joka kolmas vuosi. Jos äiti esimerkiksi lahjoittaa lapselleen 3 999 euroa 31.1.2008, hän voi tehdä seuraavan verovapaan lahjoituksen samalle lapselle 31.1.2011.
Lahjan arvon pitää jäädä ainakin senttiä vaille neljääntuhanteen, sillä jos lahjan arvo on tasan 4 000 euroa, siitä on maksettava 100 euroa veroa. Kaikki annetut lahjat lasketaan yhteen, joten jos vanhempi on lahjoittanut lapselle vaikkapa kesämökin, samalla kolmivuotisjaksolla ei voi enää antaa kyseiselle lapselle verovapaata rahalahjaa.
Lahjan verovapauden raja on kuitenkin lahjoittajakohtainen. Voit saada kolmen vuoden välein alle 4 000 euron lahjat sekä äidiltäsi että isältäsi ja vielä mummulta, papalta ja kummitädiltäkin. Lahjoittaja voi olla muukin kuin sukulainen.
Verovapaiden lahjojen yhteismäärää laskettaessa ei oteta huomioon tavallisia tavaralahjoja, kuten kodinkoneita tai huonekaluja. Isäsi voi esimerkiksi antaa tavallisia tavaralahjoja henkilökohtaiseen käyttöösi verovapaasti enintään tasan 4 000 euron arvosta kerralla, mutta periaatteessa vaikka kuinka usein. Jos yksittäisen tavaralahjan arvo on yli 4 000 euroa, se on kuitenkin kokonaan veronalainen.
Lahjaveroilmoitus
Verovapaasta lahjasta ei tarvitse tehdä lahjaveroilmoitusta. Silti verovapaasta käteislahjastakin olisi hyvä tehdä lahjakirja perheen omiin tarpeisiin, jotta tiedetään ja muistetaan, mitä kenellekin on lahjoitettu ja milloin.
Jos käteisen rahan sijasta on lahjoitettu esimerkiksi rahasto-osuuksia, lahjaveroilmoitus kannattaa tehdä sekä verovapaista että verollisista lahjoista. Jos lahjansaaja myy rahasto-osuudet myöhemmin, lahjaveroilmoituksesta on helppo selvittää osuuksien hankintameno eli niiden arvo hetkellä, jolloin lahja saatiin. Hankintamenoa tarvitaan, kun mahdollisen myynnin jälkeen lasketaan myyntivoiton suuruutta verottajaa varten.
Lahjaveroilmoitus jätetään lahjanantajan kotikunnan verotoimistoon kolmen kuukauden kuluessa lahjan antamisesta. Lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten saa verottajan sivuilta.
Opintotuki ja omaisuus
Omaisuus sinänsä ei vaikuta mahdollisuuksiisi saada opintotukea, mutta omaisuudesta mahdollisesti saamallasi tuotolla on merkitystä. Opintotukeen nimittäin vaikuttavat veronalaisten ansiotulojen lisäksi veronalaiset pääomatulot.
Esimerkiksi pörssiosakkeiden omistaminen ei pienennä opintotukea, mutta osakkeista saatavien osinkotulojen veronalainen osuus (eli 70 % osingoista) lasketaan opiskelijan tuloksi hänen mahdollisten muiden tulojensa päälle. Jos osakkeet myydään, tuloksi lasketaan osakkeista saatava verotettava luovutusvoitto. Voitoista ei vähennetä mahdollisia luovutustappioita.
Jos nostat opintotukea, sinulla saa olla tuloja 660 e/kk niinä kuukausina, joilta saat tukea, ja 1 970 e/kk niinä kuukausina, joilta tukea ei ole maksettu. Tulot lasketaan vuosituloina, joten voit ylittää laskennalliset kuukausirajat joinakin kuukausina.
Jos opiskelija asuu itse omistamassaan asunnossa, hän ei voi saada opintotuen asumislisää, sillä omistusasunnoissa asuvat kuuluvat yleisen asumistuen puolelle. Opintotuen asumislisän enimmäismäärä on yleensä 201,60 e/kk, mutta jos opiskelija on vuokrannut asunnon omilta vanhemmiltaan, lisä on enintään 58,87 e/kk.
(Teksti laadittu 1.11.2008, kuvat: Tarmo Koivisto)