Palkansaajaperheet Euroopassa

11.2.2008  |  Selvitykset

Yhdentoista eurooppalaismaan vertailussa palkansaajaperheelle jää Suomessa samasta palkasta eri tulotasoilla keskimääräistä vähemmän käteen verojen ja lapsilisien jälkeen. Pienimpien lasten päivähoito on Suomessa eurooppalaisittain toimivaa ja edullista.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa vertailtiin lapsiperheitä 11 Euroopan maassa. Samasta palkasta eniten jää käteen yleensä Iso-Britanniassa, vähiten Belgiassa ja Tanskassa.

Tutkimuksen mukaan työn verotus on merkittävin tekijä käytettävissä olevien tulojen määräytymiselle, sillä lapsilisien vaikutus eroihin jää vähäisemmäksi.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen lapsiperheen tuloverotus on suhteessa kireämpää kuin perheettömän palkansaajan. Käytettävissä olevien tulojen vertailussa suomalaisen lapsiperheen asema heikkenee tulojen noustessa.

Tutkituista maista kolmessa maksetaan kaksilapsiselle perheelle pienempiä lapsilisiä kuin Suomessa ja seitsemässä suurempia. Runsaimmat lapsilisät ovat Itävallassa ja Saksassa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on laadukas, kokopäivähoitoa tarjoava varhaiskasvatusjärjestelmä, jossa tarjonta lähestulkoon vastaa kysyntää. Alle nelivuotiaiden lasten päivähoito on Suomessa myös edullista. Ilmainen esiopetus muualla Euroopassa alentaa kuitenkin 3-5-vuotiaiden päivähoidon hintaa Suomeen verrattuna.

Varhain alkava ilmainen esiopetus onkin yleinen ilmiö Euroopassa. Varhaiskasvatusjärjestelmiin, päivähoitoon ja esiopetukseen, osallistuminen on Suomessa vähäistä eurooppalaiseen tasoon verrattuna.

”Euroopassa pyritään yleisesti helpottamaan työn ja perheen yhteensovittamista päivähoidon laatua ja saatavuutta parantamalla. Päivähoitojärjestelmillä ja ilmaisella esiopetuksella onkin olennainen merkitys perheiden ostovoimaan, sillä maksujen lisäksi ne mahdollistavat vanhempien työssä käynnin.”

”Avainasemassa työssäkäyvien suomalaisten lapsiperheiden ostovoiman parantamisessa on kuitenkin työn verotuksen keventäminen. Kireää verotusta ei voi perustella sillä, että palvelut olisivat poikkeuksellisen korkeatasoisia”, Kurjenoja toteaa.

Vertailussa olivat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.

Lisätietoja: pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326

Jaana Kurjenojan materiaali tiedotustilaisuudessa 11.2.2008 (pdf)

Työn verotus ja perheet Euroopassa - Perheiden verotus, lapsilisät ja päivähoito 11 Euroopan maassa -tutkimus (pdf)

Tulosta