Yritys- ja pääomatuloverotuksen on vastattava talouden haasteisiin.
Hetemäen verotyöryhmä esittää maanantaina julkistetussa väliraportissaan, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen veropohjaan työryhmä ei esitä muutoksia osinkotuloja lukuun ottamatta.
Esityksen mukaan julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon. Julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia luettaisiin veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa.
Työryhmän esittämä malli listaamattomien yhtiöiden verotukseksi asettaisi aineettoman ja aineellisen investoinnit pitkälti samaan asemaan verotuksessa. Tämä tehostaisi resurssien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin ja tukisi siten talouskasvua.
Esitetty malli kohtelisi myös yhdenmukaisesti sijoitusta listaamattomaan yhtiöön ja erilaisiin verollisiin sijoituskohteisiin rahoitusmarkkinoilla. Normaalituoton veroasteen asettaminen yleisen pääomatuloverokannan tasolle yhdenmukaistaisi myös yrityksen velka- ja osakerahoituksen verokohtelun.
Henkilötason pääomatuloveron maltillinen korottaminen 30 prosenttiin vähentäisi lisäksi kannusteita tulonmuuntoon. Tulonmuuntoa pyritään ehkäisemään esityksessä myös ansiotuloverotusta keventämällä.
"Yritys- ja osinkoveroehdotuksen tavoitteena on kasvun kannalta selvästi parempi verotus", totesi verotyöryhmän väliraportin esitellyt alivaltiosihteeri Martti Hetemäki.
Yhteisöverokannan tulisi raportin mukaan olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, tukea Suomen asemaa suorien investointien kohdemaana sekä vahvistaa kotimaisten konsernien halukkuutta säilyttää pääkonttoritoiminnot Suomessa. Lisäksi sen tulisi mm. vahvistaa kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kannustinta raportoida voittoja Suomessa.
Työn verotus keveämmäksi
Työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työllisyys ja tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä esittää ansiotuloveron kevennysten kohdentamista työtuloihin.
Kevennys tehtäisiin siten, että rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Kuitenkin valtion tuloveroasteikon ylintä rajaveroastetta alennettaisiin keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin.
Ansiotuloverotuksen kevennys on noin 2 miljardia euroa.
Työryhmä on esitystä tehdessään ottanut huomioon, että väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa työn verotukseen, erityisesti kunnallisverotukseen ja työeläkemaksuihin, nousupaineita.
Vaikka esitetty 2 miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennys toteutuisi, uhkaa työn verotus siten pidemmällä aikavälillä kiristyä. Työryhmä jatkaa ansiotuloverotuksen käsittelyä loppuraportissaan.
Väliraportissa ei otettu kantaa verovähennyksiin. "Verovähennyksiä käsitellään loppuraportissa", Hetemäki sanoi.
Arvonlisäveroon korotus
Työryhmä esittää tässä vaiheessa, että painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen tehdään niin, että arvonlisäverotuksessa molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverotuksessa tulisi kuitenkin jatkossa pyrkiä kohti yhtenäisempää rakennetta.
Valmisteveroja, kuten esimerkiksi alkoholi- ja tupakkaveroa, käsitellään loppuraportissa.
Työryhmä tekee myöhemmin julkaistavassa loppuraportissaan kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja täydentää esitettyjä linjauksiaan. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun.
(MP, 21.6.2010)
Katso myös:
Veronmaksajien Lehtinen: Verotyöryhmän linjaukset perusta ensi vaalikauden verouudistukselle
Katso myös:
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti