Lahjaverokirjan johdanto

Yleisimmät tavat siirtää omaisuutta henkilöltä toiselle ovat kauppa ja lahja, jos perimistä ei oteta huomioon. Kumpaankin toimeen liittyy niin siviili- kuin vero-oikeudellisiakin näkökulmia. Tämä kirja käsittelee oikeustoimista vain toista eli lahjaa ja niistä lähtökohdista, joihin kirjoittaja on törmännyt veroneuvonnassa ja asiakirjojen laadinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esille on pyritty ottamaan ne asiat, jotka tuntuvat yleisesti ja vuodesta toiseen herättävän veronmaksajien mielenkiintoa. Pyrkimys on ollut kirjoittaa mahdollisimman käytännönläheisesti.

Lahjaan liittyy siviilioikeudellisesti muutamia tunnusmerkkejä, joista eräs on lahjanantajan varallisuuden väheneminen ja toisaalla lahjansaajan varallisuuden lisääntyminen. Toinen haluaa antaa jostakin syystä pois omaansa. Antajalla on yleensä joku motiivi, jolla lahjoitus lähtee liikkeelle. Joskus motiivi on verotus, joskus joku muu seikka. Tässä kohden lahjoituksessa on syytä olla erityisen tarkkana. Mihin lahjoituksella pyritään, mitä sillä saavutetaan, onko se paras mahdollinen tapa, tarvitseeko lahjoittaja kenties itse joskus lahjoitettavaa omaisuutta jne. On siis monia kysymyksiä, jotka on syytä miettiä ennen lahjoitukseen ryhtymistä. Pahimmillaan lopputulos voi olla aivan päinvastainen kuin mitä lahjanantaja oli mielessään kuvitellut. Ihmiset muuttuvat, lait muuttuvat ja olosuhteet muuttuvat. Mutta kun lahjoitukseen on päätetty ryhtyä, niin silloin on myös syytä hyödyntää ne mahdolliset veronminimointikeinot, jotka lainsäätäjä on tarjonnut. Siviilioikeudellisesti lahjoitus on tämän jälkeen yleensä helppo toteuttaa.

Verotus on myös oikeudenala, jossa oikeuskäytännöllä, erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO:n) päätöksillä, on suuri merkitys. Tämän vuoksi monet asiat kirjassakin perustuvat syntyneeseen oikeuskäytäntöön. Lisäksi paikalliset verotuskäytännöt voivat joskus poiketa vallitsevasta yleisestä näkökannasta, mikä lukijan on syytä pitää mielessä. Kun ainakin edellä mainittuja asioita on pohdittu, todennäköisyys lahjoitukseen onnistumiseen on suurempi.

Valtion budjettia ajatellen lahjavero on kuitenkin vain pisara meressä verrattuna esimerkiksi tulo- ja arvonlisäveroihin. Esimerkiksi vuonna 1996, jolloin perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin, oli perintö- ja lahjaveron kertymä yhteensä vain 1,3 miljardia markkaa eli vajaa 0,5 % kokonaisveromäärästä.

Lopuksi kiitän Veronmaksajain Keskusliiton Tampereen toimiston verojuristi Jussi Sainiota tekstini kommentoimisesta sekä toimistosihteeri Tuija Ekholmia kirjan taitosta. 

Helsingissä 1. syyskuuta 1999
Tuomo Lindholm

Kirjan ensimmäisen painoksen tultua loppuunmyydyksi, oli aika päivittää kirja heinäkuussa 2000.

Helsingissä 18. heinäkuuta 2000
Tuomo Lindholm

Kirjan kolmas painos otettiin toukokuussa 2002. Siinä on huomioitu lähinnä euroon siirtymisestä johtuneita muutoksia. Euron lyhenne on tässä kirjassa pieni e-kirjain. Jokunen esimerkki on säilytetty vielä markkamääräisenä.

Helsingissä 1.5.2002
Tuomo Lindholm

Kirjan neljäs painos otettiin marraskuussa 2003. Kirjaan on lisätty oikeustapauksia sekä tehty lainsäädännön muuttumisen edellyttämiä tarkistuksia. Jokunen esimerkki on vielä markoissa.

Helsingissä 1.11.2003
Tuomo Lindholm

Kirjan viiden painos otettiin elokuussa 2004. Siinä on huomioitu lähinnä lainsäädännölliset muutokset tulovero- sekä perintö- ja lahjaverolakeihin, jotka perustuvat hallituksen esityksiin numerot 57,84,91,92 ja 96/2004.

Helsingissä 31.8.2004
Tuomo Lindholm

Kirjan kuudes painos otettiin syyskuussa 2006. Painoksessa on huomioitu lainsäädännöllisiä muutoksia sekä uutta oikeuskäytäntöä.

Helsingissä 1.9.2006
Tuomo Lindholm

Perintö- ja lahjaverotusta muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että kevennykset kohdistuivat käytännössä perintöverotukseen. Toisaalta III veroluokka poistettiin kokonaan molemmista verolajeista. Lahjaverotuksessa pienimmän verotettavan osuuden määrä korotettiin 3400 eurosta 4000 euroon kuluttajahintaindeksiä vastaavasti. Muun muassa nämä muutokset antoivat aiheen päivittää kirja seitsemännen kerran. Vuonna 2006 perintö- ja lahjaveroa kertyi 505 miljoonaa euroa, mistä perintöveron osuus oli runsas 80 prosenttia. 

1.12.2007
Tuomo Lindholm

1.1.2009 tapahtunut uutos perintö- ja lahjaverolaissa siten, että ensimmäiseen veroluokkaan kuuluviin verovelvollisiin sovellettavia veroprosentteja alennettiin kolmella prosenttiyksiköllä, oli eräs syy päivittää kirja jälleen. Perintö- ja lahjaveron tuotto oli vuonna 2007 yhteensä 459 miljoonaa euroa.

1.6.2009
Tuomo Lindholm 

Muutokset verohallinnon ohjeistuksessa sekä lainsäädännössä että uudet oikeustapaukset antoivat kirjalle tämänkertaisen päivitystarpeen.

15.5.2011
Tuomo Lindholm

Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin hallitusohjelman mukaisesti lisäämällä ensimmäisen veroluokan perintöveroasteikkoon ja lahjaveroasteikkoon neljäs porras 200 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ylimmän portaan veroprosentti on 1.1.2012 alusta 16, kun se aikaisemmin oli 13. Lisäksi muutokset pääomatuloverotuksessa ja muutamat oikeustapaukset on huomioitu tässä kirjan päivityksessä.

23.1.2012
Tuomo Lindholm

Takaisin Lahjaverokirjan esittelysivulle