Osakeyhtiön veroilmoitus 2011

Hyötyvinkit täyttäjälle

Verohallinnon julkaisusta 44.11 löytyvät veroilmoituksen täyttöohjeet. Tämän artikkelin tarkoitus on täydentää Verohallinnon antamaa veroilmoituksen täyttöohjetta ja antaa täyttäjälle lisävinkkejä. Veroilmoituksen kaikkia kohtia ei siis ole käsitelty. Tekstin numeroidut väliotsikot seurailevat vastaavien kohtien järjestystä veroilmoituslomakkeella.

Osakeyhtiön on annettava veroilmoituksensa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Esimerkiksi jos tilikausi päättyi 31.12.2011, veroilmoitus on annettava 30.4.2012 mennessä.

Kohta I

Osakkeenomistajalle tai hänelle ja hänen omaisilleen suoriteperusteisesti kirjatut suoritukset sekä osakaslainojen yhteismäärä tilikauden lopussa.

Kohdassa ilmoitetaan mm. osakkaalle tai hänen omaiselleen maksetut vuokrat, korot, kauppahinnat ja takausprovisiot. Verottajaa kiinnostaa, ettei niistä ole maksettu ylihintaa. Jos ylihintaa on maksettu, kysymyksessä on peitelty osinko. Peitellyn osingon verotus merkitsee veroseuraamuksia yleensä sekä yhtiölle että osakkeenomistajalle. 

Peitellyn osingon saajana voi osakkaan lisäksi olla tämän omainen. Tarkkaa määritelmää omaisesta ei ole laissa eikä edes oikeuskäytännössä, vaan asiat on ratkaistava tapauskohtaisesti. Omaisia ovat yleensä perheenjäsenet. Esimerkiksi lasten, puolison ja avopuolison saama etu voidaan verottaa peiteltynä osinkona.

Ratkaisussa KHO 1967/3314 on katsottu, ettei osakeyhtiön osakkaiden serkkua voitu pitää laissa tarkoitettuna muuna omaisena. Ratkaisu omaisiksi luettavista henkilöistä tehdään tapauskohtaisesti. Asian arviointiin vaikuttavat myös taloudellisesta etuyhteydestä kertovat asiat, kuten se, asuvatko henkilöt samassa taloudessa.

Osakaslainat

Kohdassa ilmoitetaan kaikki osakaslainat, jotka ovat yhtiön taseessa 2011, riippumatta siitä annetaanko niistä vuosi-ilmoitus vai ei.

Pääomatulona verotettava osakaslaina

Yksityishenkilön osakeyhtiöstä saama kalenterivuoden päättyessä takaisin maksamatta oleva rahalaina luetaan henkilön pääomatuloksi silloin, kun verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % lainan antaneen yhtiön osakkeista tai kun heillä on vähintään 10 %:n osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Tämä koskee kaikkia 3.4.1998 tai sen jälkeen otettuja rahalainoja.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja alaikäistä lasta. Lapsi on alaikäinen, jos hän ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta.

Laina, joka on maksamatta lainan nostovuoden viimeisenä päivänä, katsotaan pääomatuloksi, vaikka lainansaaja ei omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita, jos perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuus on vähintään 10 prosenttia.

Esimerkki:

A ja B ovat puolisoita ja heillä on 13- ja 15-vuotiaat lapset C ja D. Mies A on huhtikuussa saanut X osakeyhtiöltä rahalainan, joka on 31.12 vielä maksamatta.

X Oy:n 500:sta osakkeesta:
B omistaa 30 osaketta = 6 %
C omistaa 12 osaketta = 2,4 %
D omistaa 12 osaketta = 2,4 %

Yhteensä 54 osaketta = 10,8 %

A:n saama laina on hänen veronalaista pääomatuloaan, koska muut perheenjäsenet yhdessä omistavat osakkeista vähintään 10 prosenttia. Omistusosuus lasketaan kalenterivuoden lopun (31.12) tilanteen mukaisena.

Osakaslaina verotetaan pääomatulona myös, jos osakkaan tai perheenjäsenten tai heidän yhdessä omistamiensa osakkeiden omistus- tai äänimääräosuus on toisten yhtiöiden kautta vähintään 10 prosenttia.

Välillinen omistus- tai äänivaltaosuus lasketaan suhteellisesti siten, että jos esimerkiksi perhe omistaa 20 % A Oy:n osakkeista ja yhtiö A puolestaan omistaa 50 % B Oy:n osakkeista, katsotaan perheen välillisesti omistavan 10 prosenttia (20 % x 50 %) B Oy:n osakkeista.

Pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa. Sellaisesta osakaslainasta, jota ei veroteta pääomatulona, pitää periä korkoa tai muuten korottomuusetu verotetaan peiteltynä osinkona. Kohtuullisena korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa.

Korkoa on perittävä sellaisesta osakaslainasta, joka on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana ja joka muutoin täyttäisi pääomatulona verottamisen kriteerit. Ennen 3.4.1998 nostetusta lainasta on aina perittävä korkoa. Myös 3.4.1998 tai sen jälkeen nostetusta lainasta, jossa pääomatuloksi lukemisen edellyttämä vähintään 10 %:n omistusosuus ei täyty, tulee periä korkoa.

Osakaslainan vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Osakkaan ja hänen perheenjäsenensä yhtiöltä ottama rahalaina vähennetään osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Oikaisu merkitsee, että verovapaa ja mahdollisesti myös pääomatulona verotettava osinko pienenee, koska laskupohja, josta 9 prosentin osuus lasketaan, on pienempi.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan osakkaan puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisenä pidetään lasta, joka ei ole ennen verovuoden alkua täyttänyt 17:ää vuotta. Esimerkiksi vuoden 2011 verotuksessa alaikäisiä ovat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 1994 tai sen jälkeen. 

Omistusosuudessa, joka määräytyy osingon nostettavissa olovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden lopun tilanteen mukaan, otetaan huomioon vain välitön omistus ja äänimäärä, koska osingot maksetaan yhtiötä välittömästi omistaville osakkaille.

Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta. Siltä osin kuin laina ylittää lainanottajan omien osakkeiden matemaattisen arvon, se vähennetään perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Osakkaan osakkeiden arvosta vähennetään myös perheenjäsenten ottamat osakaslainat. Yhden perheenjäsenen yhtiöstä nostama laina voi siten muuttaa toisen perheenjäsenen saaman verovapaan tai osittain pääomatulona verotettavan osingon osittain ansiotulona verotettavaksi.

Osakkeiden arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka sisältyy yhtiön varoihin osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena olevalla tilinpäätöshetkellä.

Esimerkki:

Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2011. Osakaslainaa ei ole ollut tilikaudella, joka on päättynyt 31.12.2011. Osinko on nostettavissa 3.6.2012. Osakas on ottanut osakaslainan 2.1.2012. Tätä lainamäärää ei vähennetä osakkaan osakkeiden arvosta laskettaessa verovapaan osingon määrää vuonna 2012.

Osakaslaina voidaan vähentää vain elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tuloverolain mukaan verotettavan yhtiön osakkeiden arvosta vähennystä ei tehdä. Esimerkiksi pelkkää vuokraustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön ei yleensä ole verotuskäytännössä tulkittu harjoittavan elinkeinotoimintaa, vaikka vuokraustoiminta olisi ollut laajaa.

Kohta II    

Yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntona.

Kohdassa tulee eritellä sellaiset osakeyhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas  tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntonaan. Myös muiden kuin vakituisten asuntojen, esimerkiksi kesäasuntojen, käytöstä ja käyttäjästä on annettava selvitys. 

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheensä kanssa yli puolet yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan yhtiössä työskentelevän henkilön aviopuolisoa ja avopuolisoa, jos avopuolisot asuvat yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, sekä henkilöä, joka on yhtiössä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu hänen kanssaan samassa taloudessa. Henkilön, joka on yhtiössä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu yhtiössä työskentelevän kanssa samassa taloudessa, ei tarvitse olla alaikäinen.

Asunnon arvon vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Jos osakas ei ole työsuhteessa yhtiöön – yleensä yrittäjien eläkelain piiriin kuuluva (yrittäjäosakas) –  ja osakkaalla on ollut yhtiön omistama asunto omana tai perheensä asuntona verovuonna, vähennetään asunnon arvo hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta. Myös ns. kakkosasunto tai vapaa-ajan asunto vähennetään. Asunnon arvon vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjäosakkaan aseman tulee täyttyä ennen osingon nostettavissaolovuotta viimeksi päättyneen tilikauden lopussa.

Ennen vuotta 2011 osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta pidettiin yrittäjänä, jos hän omisti yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Vuodesta 2011 alkaen osakasta pidetään yrittäjänä, jos hän työskentelee osakeyhtiössä johtavassa asemassa ja omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Yrittäjäosakkaan määritelmän muutos vaikuttaa asunnon arvon vähentämiseen osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osingon verotukseen yleensä vuodesta 2012 alkaen. Kuitenkin jos osinkoa jakavan yhtiön ensimmäinen tilikausi on päättynyt vuonna 2011 ja jos osinko on ollut nostettavissa jo vuonna 2011, yrittäjäosakkaan määritelmän muutos vaikuttaa asunnon arvon vähentämiseen ja osingon verotukseen jo vuonna 2011 (ks. Verohallinnon lisäohje yhtiön omistaman asunnon oman käytön ja yhtiöstä nostetun rahalainan ilmoittamisesta).

Jotta asunnon arvo voidaan vähentää, tulee asunnon kuulua nettovarallisuuden laskennan perustana olevassa tilinpäätöksessä yhtiön varoihin.  Lisäksi osakkaan tulee käyttää asuntoa sinä verovuonna, jona osinko hänellä verotetaan.

Esimerkki:

Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2011. Yhtiö on hankkinut osakkaalleen asunnon kesäkuussa 2011, jolloin osakas on ottanut asunnon käyttöönsä.  Kun osakkaan vuonna 2012 nostaman osingon verovapaata osuutta lasketaan, vähennetään osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta asunnon arvo edellyttäen, että osakas edelleen käyttää asuntoa vuonna 2012.

Vähennettävänä arvona käytetään sitä arvoa, jota on käytetty yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa (poistamaton hankintameno tai vertailuarvo). Jos yhtiön asuntoa on käytetty vain osittain osakkaan tai hänen perheensä asuntona, vähennetään vain käyttöä vastaava osuus.

Enimmäismäärä, joka osakkeiden arvosta voidaan vähentää, on yrittäjäosakaan omistamien osakkeiden arvo. Jos osakkaina ovat puolisot, jotka molemmat ovat yrittäjäosakkaita ja asuvat kyseisessä asunnossa, kummankin osakkeiden arvosta vähennetään puolet asunnon arvosta. Asunnon arvo vähennetään esimerkiksi silloin, kun asunto on ollut osakkaan käytössä asuntoetuna. Oikaisu tehdään myös, jos osakas on maksanut osakeyhtiölle käypää vuokraa asunnostaan, joka on yhtiön omistuksessa.

Kohta III

Vapaan oman pääoman rahastosta jaettavaksi päätetty määrä.

Vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotuksesta ei ole nimenomaisia verosäännöksiä. Verohallinto on antanut ohjeen ”Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen”, Dnro 206/345/2007, 8.3.2007. Kun yhtiö jakaa varoja vapaan oman pääoman rahastosta, ohjeen mukaan yhtiön tulee erikseen selvittää, onko kysymyksessä voittovarojen jakaminen vai pääoman palauttaminen.

Jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien tekemien pääomasijoitusten myötä, varojen jakamista on Verohallinnon ohjeen mukaan pidettävä pääomanpalautuksena.

Ellei riittävän luotettavasti voida selvittää, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat ovat luonteeltaan pääomanpalautusta, varojen jakoon sovelletaan verotuksessa osinkoa koskevia säännöksiä.

Jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on tehty sekä pääomasijoituksia että siirretty voittovaroja, voittovarojen siirtäminen rahastoon ei ohjeen mukaan merkitse automaattisesti varojen jaon katsomista kaikilta osin osingonjaoksi. Varojen jako tulkitaan tällöin pääomanpalautukseksi tai osingoksi pääomasijoitusten ja siirrettyjen voittovarojen suhteessa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa.

Osakkeenomistaja voi luovuttaa omistamansa osakkeet sijoitetun oman pääoman rahastoon tekemänsä pääomasijoituksen jälkeen.  Jos yhtiö sen jälkeen jakaa varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta uudelle osakkeenomistajalle, varojen jakoa on uuden osakkeenomistajan verotuksessa pidettävä pääomanpalautuksena siltä osin kuin sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet pääomasijoitusten myötä.

Kohta V

Tuloverolaskelma
B elinkeinotoiminnan kulut

Varaukset

Takuuvaraus
Verotuksessa hyväksytään vähennettäväksi takuuvaraus rakennus- tai laivanrakennusyrityksessä tai metalliteollisuusliikettä harjoittavassa yrityksessä.

Takausvaraus koskee virheitä yrityksen valmistamassa rakennuksessa, sillassa, laiturissa, tiessä, padossa, ilma-aluksessa tai isossa vesialuksessa sekä suuressa koneyksikössä. Yhtiön on laskelmin osoitettava vastuunsa todennäköinen toteutuminen. Takuukorjauksen menoja, jotka on katettu varauksesta, ei voida enää erikseen vähentää kuluina. Käyttämätön takuuvaraus tuloutetaan takuuajan päättyessä.

Hinnanlaskuvaraus
Osakeyhtiöllä on oikeus vähentää verovuoden kuluna tilaushinnasta tapahtunutta hinnanlaskua vastaava osuus, jos sitovin kirjallisin sopimuksin kiinteään koti- tai ulkomaanrahan määräiseen hintaan tilattujen, vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen toimittamattomien tavaroiden hinta oli tilinpäätöspäivänä vähintään 10 % sopimuksen mukaista hintaa alempi.

Vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen tavaroiden tulee olla ennen verovuoden päättymistä tilattu sitovin kirjallisin sopimuksin. Kiinteän hinnan edellytystä eivät täytä tilaukset, joissa tavaran hinta on sidottu pörssi- tai maailmanmarkkinahintaan taikka muutoin määrätyn ajankohdan käypään hintaan.

Osakeyhtiön on näytettävä hinnan alentuminen toteen, samoin se, että sopimus täyttää laissa asetetut ehdot. Jos osakeyhtiö on tehnyt hinnanlaskuvarauksen ja tavaran hinta palautuu entiselleen, tehtyä varausta ei tarvitse purkaa, vaikka tavara edelleen olisi toimittamatta yhtiölle.

Jälleenhankintavaraus
Jälleenhankintavaraus voidaan muodostaa, kun käyttöomaisuus on tuhoutunut tulipalon tai vastaavan vahinkotapahtuman seurauksena. Saatu vakuutus- tai vahingonkorvaus kirjataan ensiksi hankintamenon vähennykseksi. Jos käyttöomaisuuden hankintameno ei riitä kattamaan koko korvausta, voidaan poistamatta jäävästä osasta muodostaa jälleenhankintavaraus.

Tuhoutuneen käyttöomaisuuden korvausten lisäksi voidaan jälleenhankintavaraus muodostaa myös toimitilarakennuksen tai toimitilaosakkeen luovutushinnasta siltä osin kuin luovutushinta ylittää poistamattoman hankintahinnan.

Jälleenhankintavaraus on käytettävä kahden vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Irtaimen käyttöomaisuuden tuhoutumisen yhteydessä muodostettu jälleenhankintavaraus voidaan käyttää kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hankkimiseen tai omaisuuden kuntoon saattamiseen. Toimitiloista muodostettua jälleenhankintavarausta saadaan käyttää vain uusien toimitilojen hankintaan tai vanhojen toimitilojen kuntoon saattamiseen.

Jälleenhankintavarauksella katettu käyttöomaisuus on otettava elinkeinotoiminnan käyttöön kahden vuoden aikana. Määräaikaan voi saada pidennystä enintään kolme vuotta.

Varauksen käyttö keinotteluun pyritään ehkäisemään sillä, että varaus on tuloutettava 20 prosentilla korotettuna, ellei sitä ole käytetty kahden vuoden kuluessa. Jos varausta ei ole käytetty myönnetyn määräajan pidennyksenkään aikana, luetaan varaus tuloksi 40 %:lla korotettuna.

Kohta VIII

Omistajanvaihdosten vaikutus

Osakeyhtiön tappio voidaan vähentää saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana. Myös käyttämättömän hyvityksen käyttöaika on kymmenen verovuotta. Osakeyhtiön tappiot ja käyttämättömät hyvitykset ilmenevät verotuspäätöksestä.

Käyttämätön hyvitys on syntynyt siten, että osakeyhtiön saamaan osinkoon liittyvää yhtiöveron hyvitystä ei ole voitu lukea kokonaan hyväksi osakeyhtiön tuloveron puuttumisen vuoksi. Yhtiöveron hyvitystä koskeva laki on kumottu 1.1.2005 alkaen, mutta osakeyhtiölle verovuonna 2004 ja sitä aikaisemmin syntyneiden käyttämättömien hyvitysten käyttöaika säilyy kymmenenä vuotena.

Osakeyhtiön tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet osakkeista on joko suoraan tai välillisesti vaihtanut omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi.

Osingon saajana olevan osakeyhtiön käyttämättömiä hyvityksiä ei vähennetä myöhemmiltä vuosilta määrättävistä veroista, jos käyttämättömän hyvityksen syntymisvuonna tai sen jälkeen yli puolet osakeyhtiön osakkeista on vaihtanut joko suoraan tai välillisesti omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi. 

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos vähintään 20 % osakeyhtiöstä omistavan osakkaan omien osakkeiden enemmistö on vaihtanut omistajaa. Tällöin kaikkien kyseisen omistajayhtiön osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Esimerkki:

A Oy omistaa 60 % B Oy:n osakkeista. Kun A Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien A Oy:n omistamien B Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Osakeyhtiössä omistussuhteet voivat muuttua osakkeiden kaupan lisäksi osakepääoman korotuksen tai omien osakkeiden lunastuksen tai hankkimisen yhteydessä siinä määrin, että tappion tai käyttämättömän hyvityksen vähennysoikeus menetetään.

Verohallinto voi hakemuksesta myöntää luvan tappion tai käyttämättömän hyvityksen vähentämiseen, vaikka yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa.

Lupa tappion tai käyttämättömän hyvityksen vähentämiseen voidaan myöntää erityisestä syystä, jos se on tarpeen yhtiön toiminnan jatkamisen kannalta. Ks. tarkemmin VEROH:n ohje 14.2.1996 nro 634/348/96 ja VEROH:n elinkeinoverotustiedotteet 2/1999 ja 12/1999.
 

Sähköinen veroilmoitus Katso-tunnisteella

Verohallinto käsittelee osakeyhtiöiden tuloveroilmoitukset sähköisessä muodossa verovuodesta 2011 alkaen. Verohallinto suosittelee, että veroilmoitus annetaan sähköisesti verkkolomakkeella tai taloushallinto-ohjelman tuottamana tiedostona.

Yhtiö voi antaa veroilmoituksen sähköisesti Katso-tunnisteen avulla. Katso-tunnistetta osakeyhtiö käyttää myös Verotili-palvelussa. Tunnisteen saa osoitteesta https://yritys.tunnistus.fi.

Lisätietoja sähköisestä veroilmoituksesta on osoitteessa www.vero.fi.

Paperilomakekin käy edelleen

Veroilmoitus voidaan edelleen antaa paperiversiona. Paperilla annetut veroilmoitukset muunnetaan Verohallinnossa sähköiseen muotoon. Paperilla veroilmoituksen antavien yhtiöiden tulee huomioida tiettyjä asioita, tästä ks. yhteisön verovuoden 2011 veroilmoituksen täyttöohjeet sivu 3.

Tilinpäätöstietojen ilmoitusmenettely muuttuu

Vuodesta 2011 alkaen Verohallinto toimittaa kaikki rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). PRH julkaisee veroilmoituksen liitteenä annetut tilinpäätöstiedot kaupparekisterissä.

Kun osakeyhtiö toimittaa tilinpäätöstiedot Verohallinnolle, täyttyy yhtiön rekisteröintivelvollisuus kaupparekisteriin, joten tietoja ei erikseen tarvitse lähettää PRH:lle.

Paperilla veroilmoituksen antava osakeyhtiö liittää rekisteröitävät tilinpäätöstiedot lomakkeeseen 63 (Tilinpäätöstiedot Verohallinnolle ja kaupparekisteriin). Sähköisten palvelujen kautta veroilmoituksen antava osakeyhtiö antaa rekisteröitävät tilinpäätöstiedot liitetiedostona. Lisää ilmoittamisesta yhteisön verovuoden 2011 veroilmoituksen täyttöohjeessa sivuilla 3-4.

Johnny Örnberg, lakimies
Veronmaksajain Keskusliitto