Opintotuki ja verotus
Tämä artikkeli on julkaistu Taloustaito-lehdessä 19.8.2009
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintorahasta voi joutua maksamaan veroa, mutta asumislisä on verotonta. Opintolainasta saatavat veroedut kannatta myös tarkistaa.
Opintoraha on ansiotuloa. Ansiotuloista maksetaan muun muassa valtion- ja kunnallisveroa. Pienituloisimmat eivät kuitenkaan käytännössä joudu maksamaan veroja. Pelkkää opintorahaa ei siis yleensä veroteta.
Valtion ansiotuloveroasteikko kertoo, miten tulot vaikuttavat valtionveron määrään. Asteikko on sama kaikille. Se on progressiivinen eli mitä suuremmat ansiotulot henkilöllä on, sitä suurempi on hänen veroprosenttinsa.
Kunnat päättävät itse kunnallisveroprosenttinsa. Kirkollisveroa maksavat vain evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat. Kirkollisveroprosenttikin vaihtelee asuinkunnan mukaan.
Vähennykset
Ennen kuin verojen määrä lasketaan, tuloista kuitenkin tehdään vähennyksiä. Opintorahan saaja saa opintorahavähennyksen verotuksessa ilman, että sitä tarvitsee erikseen pyytää. Opintotukilaissa tarkoitettua opintorahaa saaneen henkilön puhtaasta ansiotulosta vähennetään kunnallisverotuksen opintorahavähennys.
Puhdas ansiotulo tarkoittaa ansiotuloa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty luonnolliset vähennykset. Luonnollisia vähennyksiä ovat palkkatulosta tehtävä tulonhankkimisvähennys, asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut sekä muut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot.
Opintorahavähennyksen täysi määrä on 2 600 euroa, kuitenkin enintään opintorahan määrä. Näin ollen on mahdollista, että pelkkää opintorahaa saaneen henkilön ei tarvitse maksaa veroja, kun hän ei ole käynyt töissä. Opintorahavähennystä pienennetään 50 prosentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen täyden määrän.
Kansaneläkelaitos eli Kela perii opintorahasta 10 prosenttia veroa ennakonpidätyksenä. Jos opintoraha on alle 170 euroa kuukaudessa, Kela ei kuitenkaan tee ennakonpidätystä.
Palkkatulot vaikuttavat
Jos saat opintorahan lisäksi palkkatuloja, ne ja opintoraha lasketaan yhteen ja vero määräytyy yhteenlaskettujen tulojesi mukaan. Kannattaa tarkistaa, että verokortin veroprosentti on tulojen mukainen. Voit tarvittaessa pyytää uuden verokortin kesken vuotta.
Verokortin ennakonpidätysprosentti ei kuitenkaan kerro lopullisten verojen määrää. Se selviää vasta, kun verottaja on laskenut vuoden aikana ansaitsemasi ansio- ja pääomatulot yhteen ja tehnyt niistä tarvittavat vähennykset. Jos olet maksanut veroja vuoden aikana ennakonpidätyksinä liikaa, saat veronpalautusta. Jos taas veroja on peritty liian vähän, joudut maksamaan lisää.
Asumislisä on verotonta tuloa.
Opintolainasta hyötyä?
Opintolaina on valtion takaama laina, jonka lainan ottaja joutuu maksamaan takaisin.
Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, voit hakea lainan valitsemastasi pankista. Koska valtio takaa opintolainasi, et tarvitse lainalle muuta vakuutta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta.
Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta, sinun on itse sovittava pankkisi kanssa. Lainan takaisinmaksu alkaa useimmiten opintojen päätyttyä.
Sinulla on oikeus vähentää pääomatuloistasi opintolainan korot, jos velka on valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hallituksen takaama opintovelka taikka toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion opintotukijärjestelmään kuuluva julkisyhteisön takaama tai myöntämä opintovelka.
Korko, joka on maksettu ennen aikaa, jolta se on laskettu, on vähennyskelpoinen vain siltä osin kuin se kohdistuu verovuoteen ja sitä seuraavaan vuoteen.
Sinulla ei ole oikeutta vähentää korkoa, joka on maksettu valtion varoista opintotukilaissa tai sotilasavustuslaissa tarkoitettuna avustuksena.
Opintolainavähennys
Opintotukilaissa tarkoitetun tutkinnon määräajassa suorittanut henkilö saa vähentää verosta maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Tämä oikeus koskee kuitenkin vain 1.8.2005 tai sen jälkeen aloitettujen opintojen suorittamisaikana nostettuja lainoja. Määräajat vaihtelevat tutkinnon mukaan.
Oikeus opintolainavähennykseen on opintolainansaajalla, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon. Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja on oikeutettu vähennykseen vain, jos hänet on valittu suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa.
Opintolainansaajalle voidaan myöntää oikeus opintolainavähennykseen vain lainansaajan ensimmäiseksi suorittaman vähennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella.
Vuosittain myönnettävien vähennysten yhteenlaskettu enimmäismäärä on 30 prosenttia vähennykseen oikeuttavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Vähennykseen oikeuttavalla opintolainalla tarkoitetaan opintotukilaissa tarkoitettujen korkeakouluopintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden lopun ja vähennykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana kertynyttä opintotukilain mukaista opintolainaa ilman kyseisenä aikana lainaan pääomitettuja opintolainan korkoja.
Opintolainavähennyksen enimmäismäärä lasketaan enintään sen lainamäärän perusteella, joka vastaa yliopistolain tai ammattikorkeakoululain nojalla säädetyn kyseisen tutkinnon laajuuden mukaista opintolainamäärää, kun valtiontakauksen enimmäismäärää vastaava määrä opintolainaa otetaan huomioon yhdeksältä kuukaudelta yhtä lukuvuotta kohti. Siltä osin kuin tutkinnon laajuus ei ole täysiä vuosia, enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon opintolainaa viideltä kuukaudelta puolta lukuvuotta kohti. Tutkinnon laajuuden mukainen enimmäislainamäärä lasketaan tutkinnon suorittamishetkellä voimassa olevien opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää koskevien säännösten mukaan.
Kansaneläkelaitos ratkaisee, kuka on oikeutettu opintolainavähennykseen ja opintolainavähennyksen enimmäismäärään ja toimittaa tarpeelliset tiedot verohallinnolle. Verohallinto myöntää vähennyksen vuosittain niiden opintolainan lyhennysten perusteella, jotka opintolainavähennykseen oikeutettu henkilö on maksanut tutkintonsa suorittamisvuotta seuraavana kymmenenä vuotena.
Jos henkilö lyhentää takauksen perusteella valtion varoista maksettua opintolainaa, hänellä on oikeus takaajalle maksamansa lyhennyksen perusteella opintolainavähennykseen samoin edellytyksin kuin jos hän lyhentäisi varsinaista opintotukilain mukaista opintolainaa.
Opintolainavähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennys tehdään tuloverosta tehtävien muiden vähennysten sekä alijäämähyvitysten jälkeen.
Jos opintolainavähennyksen määrä on suurempi kuin verovuonna määrättyjen verojen määrä, erotuksen perusteella syntyy opintolainavähennyksen veroalijäämä, joka vähennetään seuraavina vuosina määrätyistä veroista enintään 10 verovuoden aikana sitä mukaa kuin veroa määrätään.
Opintolainavähennyksen veroalijäämät vähennetään ennen verovuoden lyhennysten perusteella myönnettävää opintolainavähennystä siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Opintolainavähennyksen veroalijäämä vähennetään pisimmillään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 15 vuoden aikana.
Katariina Sorvanto
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakimies
Opintotuki
Opiskelijat voivat saada Kelasta tukea peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
Opintotuen tarkoitus on turvata opiskeluaikainen toimeentulosi. Opintotukeen kuuluvat:
• opintoraha
• asumislisä ja
• opintolainan valtiontakaus
Opintotuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat:
• oppilaitokseen hyväksyminen
• päätoiminen opiskelu
• opinnoissa edistyminen ja
• taloudellisen tuen tarve