Ansiotulojen verot ja maksut 23.10.2019

Jarin palkka ja verotus

Verotuksessa on monta ihmetyksen aihetta. Tiesitkö esimerkiksi, että keskituloinen palkansaaja maksaa yli kymmenkertaisen määrän kunnallisveroa valtionveroon verrattuna?

Tässä artikkelissa käydään läpi, kuinka esimerkkipalkansaaja Jarin verot lasketaan vuonna 2019.

Veronalaiset ja verotettavat tulot

Ennen kuin voidaan laskea palkansaajan maksettavat verot, on ensinnä lähdettävä liikkeelle veronalaisten tulojen selvittämisestä. Esimerkissämme Jarin veronalainen tulo on 40 000 euron bruttopalkka.

Tämän perusteella voidaan alkaa laskea Jarin puhdasta ansiotuloa sekä verotettavaa tuloa valtionverotuksessa ja verotettavaa tuloa kunnallisverotuksessa.

Huomattavaa on, että veronalaiset tulot, puhdas ansiotulo sekä verotettavat tulot valtion- ja kunnallisverotuksessa ovat keskenään eri asioita!

Puhdas ansiotulo

Verotettavien tulojen selvittäminen aloitetaan laskemalla palkansaajan puhdas ansiotulo. Se saadaan, kun veronalaisesta ansiotulosta vähennetään luonnolliset vähennykset.

Jarin ei oleteta saavan muita vähennyksiä kuin viran puolesta tehtävät vähennykset, jotka myönnetään verotuksessa ”automaattisesti”. Täten hänen ainoa luonnollinen vähennyksensä on 750 euron tulonhankkimisvähennys.

Muita luonnollisia vähennyksiä olisivat esimerkiksi työttömyyskassan jäsenmaksu, 750 euroa ylittävät tulonhankkimiskulut tai 750 euroa ylittävät matkakulut. Tässä esimerkissä niitä ei kuitenkaan ole.

750 euron tulonhankkimisvähennyksen jälkeen Jarin puhtaan ansiotulon määräksi muodostuu 39 250 euroa. Puhdasta ansiotuloa tarvitaan verotuksen laskennassa eräiden vähennysten ja Yle-veron laskemiseen.

Verotettavat tulot valtion- ja kunnallisverotuksessa

Jari maksaa bruttopalkastaan (40 000 €) veronluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja yhteensä 3 916 euroa, joka on samalla vähennyskelpoisia sekä valtion- että kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Maksut ovat seuraavat:

  • työeläkevakuutus-, eli tyel-maksu - 6,75 %; 2 700 €
  • työttömyysvakuutusmaksu - 1,50 %; 600 €
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksu - 1,54 %; 616 €

Luonnollisten vähennyksien (tulonhankkimisvähennyksen) ja sosiaalivakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen Jarin verotettavat tulot pienenevät 35 334 euroon.

Koska valtionverotuksessa Jari ei saa muita tulosta tehtäviä vähennyksiä, hänen verotettava ansiotulonsa valtionverotuksessa on 35 334 euroa.

Toisin kuin valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa Jarille myönnetään kunnallisverotuksen ansiotulovähennys. Sen määrä on Jarin tapauksessa 2 434 euroa. Jari ei saa kunnallisverotuksen perusvähennystä tulojensa suuruuden vuoksi.

Perusvähennys on kuitenkin palkansaajille varsin tavallinen vähennys, joka ulottuu vuonna 2019 noin 28 000 euron palkkatuloihin asti.

Kun Jarin verotettavasta tulosta kunnallisverotuksessa on vähennetty ansiotulovähennys, kunnallisverotuksessa verotettavan tulon määräksi jää 32 900 euroa. Vähennysten laskentakaavat on esitetty tarkemmin Jarin vähennykset -sivulla.

 

Jarin ansiotulot mediassa

Jarin verotettavat tulot sekä valtion- että kunnallisverotuksessa ovat molemmat julkisia verotietoja, joita voidaan julkaista mediassa. Tiedotusvälineissä näistä ansiotulotiedoista kerrotaan tavallisemmin valtionverotuksessa verotettava tulo.

Jos Jarin bruttopalkka vuonna 2019 olisi reilut 94 000 euroa, verotettava tulo valtion- ja kunnallisverotuksessa olisi yhtä suuri. Tällöin Jarin bruttopalkka olisi reilun kymmenyksen suurempi kuin verotettavat tulot.

Verot

Kun esimerkkihenkilömme Jarin puhdas ansiotulo sekä verotettavat tulot kunnallis- ja valtionverotuksessa ovat selvillä, voidaan laskea Jarille lankeavat verot:

  • kunnallisvero
  • kirkollisvero
  • valtionvero
  • Yle-vero

Jari asuu Oulussa ja kuuluu Oulun evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Vuoden 2019 kunnallisveroprosentti Oulussa on 20,00 % ja kirkollisveroprosentti 1,30 %.

Jarin kunnallis- ja kirkollisverot lasketaan prosenttiosuutena kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta, jonka suuruudeksi laskettiin 32 900 euroa:

  • kunnallisvero: 32 900€ * 20,00 % = 6 580€
  • kirkollisvero: 32 900€ * 1,30 % = 428€

Valtion tuloverot

Valtionveron määrittämiseen tarvitaan valtion tuloveroasteikkoa (kts. taulukko alla). Lopulliseen valtion tuloveron määrään vaikuttaa myös työtulovähennys.

Jarin verotettava ansiotulo valtionverotuksessa on 35 334 euroa, joten hän asettuu tuloveroasteikon toiselle portaalle.

Jarin valtion tuloveron määrä lasketaan kaavalla (35 334 € – 26 400 €) × 17,25 % (= 1 541€), mihin tämän jälkeen summataan vielä alarajalla lisättävä vero, 536 euroa.

Yhteensä Jarin valtionveroksi muodostuu tässä vaiheessa 2 077 euroa. 

Valtion tuloveroasteikko 2019

Verotettava ansiotulo
Vero alarajan kohdalla
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
17 600–26 400  8,00  6,00 %
26 400–43 500  536,00  17,25 %
43 500–76 100  3 485,75  21,25 %
76 100   10 413,25  31,25 %

Työtulovähennystä Jarille myönnetään 1 523 euroa. Työtulovähennys tehdään valtionverosta, minkä jälkeen Jarille jää valtionveroa maksettavaksi 555 euroa. Työtulovähennyksen laskukaava on esitetty täällä.

Jos työtulovähennyksen määrä (1 523 €) olisi ollut suurempi kuin veroasteikon mukainen valtionvero (2 077 €), erotuksen yli jäävä osa olisi vähennetty kunnallis- ja kirkollisverosta. Vähennys kohdentuisi näihin veroihin suhteessa niiden suuruuteen.

Valtionveron lisäksi Jarille lankeaa maksettavaksi vielä Yle-veroa, jonka määrä on 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävistä puhtaista ansiotuloista, mutta enintään 163 euroa. Jari maksaa Yle-veroa enimmäismäärän, 163 euroa.

Varsinaisten verojen lisäksi Jari maksaa aiemmin mainittuja veronluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja 3 916 euron verran.

Näin saimme laskettua kaikki Jarille vuonna 2019 lankeavat verot ja veronluonteiset maksut.

 

Verokortti ja veronpalautukset

Kertauksena, Jari maksaa 40 000 euron bruttopalkastaan

  • tyel-maksua (2 700 €),
  • työttömyysvakuutusmaksua (600 €),
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksua (616 €),
  • kunnallisveroa (6 580 €),
  • kirkollisveroa (428 €),
  • valtionveroa (555 €) sekä
  • Yle-veroa (163 €).

Näin Jarin nettopalkaksi vuonna 2019 muodostuu 28 359 euroa. Yhteensä veroja ja veronluonteisia maksuja kertyy 11 641 euroa, joka vastaa 29,1 prosenttia hänen bruttopalkastaan.

Jos Jarin verokortti on ollut ajan tasalla, hänen verokortin ennakonpidätysprosenttinsa olisi ollut vuoden alusta 21,0 %, eli huomattavasti pienempi kuin aiemmin mainittu 29,1 %. Mistä tämä sitten johtuu?

Tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut

Ero johtuu siitä, että verokortin ennakonpidätysprosentti ei sisällä tyel- eikä työttömyysvakuutusmaksua. Näitä maksuja Jarin työnantaja ei tilitä verohallinnolle, vaan työeläkeyhtiölle ja työllisyysrahastolle.

Jos kuitenkin ennakonpidätysprosentti sekä edellä mainitut maksuprosentit (= 6,75 % + 1,50 % + 21,0 %) laskettaisiin yhteen, summaksi tulisi 29,25 prosenttia. Näin päästäisiin jo melko lähelle 29,1 prosenttia.

Jarin työnantaja tilittää valtionveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun Jarin ennakonpidätyksistä verohallinnolle. Se puolestaan toimittaa kyseiset verotulot lopullisille veronsaajille.

40 000 euron tuloilla Jarille tulee maksettavaksi edellä mainittuja veroja ja päivärahamaksua yhteensä 8 341 euron edestä. Se vastaa noin 20,85 prosenttia hänen koko bruttotulostaan (vrt. ennakonpidätys-%).

Veronpalautusta!

Jos siis vuonna 2019 Jarin ennakonpidätysprosentti on ollut 21,0 prosenttia, hänen maksamansa ennakonpidätykset ovat koko vuodelta 8 400 euroa (= 21,0 % × 40 000 €).

Vuoden 2020 loppupuolella Jari saa verovuodelta 2019 veronpalautusta 59 euroa (= 8 400 € – 8 341 €), joka vastaa siis noin 0,15 prosenttia hänen koko vuoden bruttopalkastaan.

Tulosta sivu
Veronmaksajat Puolenpitoa
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4, 00100 Helsinki