Vanhus hoivakotiin - Mistä palveluista saa kotitalousvähennystä?

15.6.2016 | Kotitalousvähennys

Taloustaidon artikkelit

Hoivakodeissa eli palvelutaloissa on ikääntyneille tarjolla monipuolisia palveluja. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetuista kotitalous- ja hoivatöistä voi saada verotuksessa kotitalousvähennystä. Mutta millä edellytyksillä?

Lähtökohta kotitalousvähennyksen saamiselle on, että hoivakodissa asuva ikääntynyt ostaa palveluita yksityiseltä taholta eli yritykseltä, järjestöltä tai säätiöltä. ”Kunnan palveluista kotitalousvähennystä ei voi saada”, täsmentää johtava lakimies Päivi Kaari Veronmaksajain Keskusliitosta.

Hän myös summaa, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat vähennyksen saamisen: ”Siihen vaikuttavat, keneltä palveluita ostaa, mistä palvelusta on kyse ja missä ostettava palvelu tehdään. Asumismuoto sinänsä ei ratkaise, vaan se, keneltä palvelut ostaa.”

Jos kunnan vanhainkodissa ostaa yksityiseltä taholta lisäpalveluita, ne kulungit ovat vähennyskelpoisia. ”Mutta jos olet kunnan asiakas ja kunta ostaa yksityiseltä palveluita ja asukas maksaa näistä kunnalle, vähennystä ei saa”, Kaari tähdentää.

Palveluseteli vie vähennyksen

Kaari huomauttaa, että verottaja ei myönnä kotitalousvähennystä, jos kunta on antanut vanhukselle palvelusetelin palvelun ostamiseen. ”Tämä johtuu siitä, että ei voi saada kahta yhteiskunnan tukea eli suoraa tulotukea ja sen lisäksi vielä verovähennystä.”

Palveluseteli tarkoittaa kunnan sitoumusta maksaa yksityisestä palvelusta tietty kunnan määrittämä osuus kustannuksista. Se on yksi kunnan tapa järjestää kuntalaisille kuuluvia palveluita.

Palvelusetelin käyttö hoivakodissa estää kotitalousvähennyksen saamisen, vaikka se ei kattaisi kaikkia palvelun kustannuksia. Eli jos kunta antaa palvelun ostoon palvelusetelin, asiakkaan omavastuun osuudesta ei saa vähennystä.

”Esimerkiksi jos palvelun kokonaishinta on 100 euroa, josta palveluseteli kattaa 40 euroa, henkilö ei saa kotitalousvähennystä itse maksamastaan 60 euron omavastuuosuudesta”, Kaari kuvailee.

Mutta jos kunta tukee taloudellisesti yksityistä hoitokotia, se ei Kaaren mukaan estä kotitalousvähennystä. Usein kunnissa on tapana järjestää vanhusten palveluasuminen ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.

”Jos kunta tukee esimerkiksi säätiön omistamaa hoivakotia maksamalle tuen suoraan sille, tuki ei estä asiakkaan maksamien, kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten vähentämistä verotuksessa”, Kaari sanoo.

Palveluseteli ei myöskään estä kotitalousvähennystä niistä lisätöistä, joihin kunta ei ole myöntänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä.

Yksityiset hoivakodit

Yksityisessä hoivakodissa asumisen kustannukset koostuvat vuokrasta ja muista asumiskuluista. Näitä ovat perusmaksut (eli asumispalvelumaksu), ateriamaksu ja yksilölliset palvelupaketit.

Palvelupakettiin kuuluvat hoito- ja hoivamaksut sekä tukipalvelumaksut: esimerkiksi siivous, vaatehuolto ja turvapuhelin. Palvelut hinnoitellaan usein erihintaisina paketteina tai joskus tehtäväkohtaisesti. Jotkut palvelutalot voivat sisällyttää palveluja esimerkiksi vuokraan tai perusmaksuun.

”Hoivakodissa asuva vanhus voi saada kotitalousvähennyksen tavanomaisesta kotitaloustyöstä sekä hoiva- ja hoitotyöstä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi siivous, pyykinpesu, ulkoilussa auttaminen, syöttäminen ja kylvettäminen”, Päivi Kaari luettelee.

Tavanomaisena kotitaloustyönä pidetään Kaaren mukaan myös asioilla käymistä, vaikka työ ei sananmukaisesti tapahdukaan ikäihmisen kotona.

”Esimerkiksi kaupassa tai apteekissa käynnistä ja muusta asioinnista saa vähennyksen, jos se on osa muuta, laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä. Vähennystä ei kuitenkaan saa esimerkiksi pesulapalveluista”, Kaari huomauttaa.

Kun vaatii verotuksessaan kotitalousvähennystä, kaikkien töiden ja maksujen pitää olla eriteltyinä. Ongelmia voi Kaaren mukaan koitua, jos hoivakoti laskuttaa könttäsummana eri palveluja, osittain jopa vuokraan sisällytettynä.

”Paljon siis riippuu palveluntarjoajasta. Uskon kuitenkin, että palvelutaloissa on viisastuttu parin viime vuoden aikana siinä, että asiakkaat haluavat laskut eriteltyinä”, Kaari pohtii. 

Omassa huoneessa tehty työ

Verohallinnon ohjeen mukaan kotitalousvähennystä on mahdollista saada siltä osin kuin siihen oikeuttava työ tehdään palvelutalossa asuvan henkilön omassa huoneessa. Siten esimerkiksi vanhuksen oman huoneen siivouksesta saa verovähennyksen. Vähennykseen oikeuttavat muutoinkin samat kuin verovelvollisen kotonakin tehdyt työt.

Tämä oman huoneen periaate rajoittaa Kaaren mukaan vähennykseen kuuluvia palveluita. ”Vaikka hoivakodin vuokraan jyvitettäisiin mukaan yhteisiä tiloja, vähennystä näissä tiloissa tehtävistä palveluista ei pääsääntöisesti saa. Ei myöskään esimerkiksi pyykinpesusta tai ruokailussa avustamisesta muualla kuin vanhuksen omassa huoneessa.”

Verohallinnon kanta on Kaaren mukaan nyttemmin lieventynyt sikäli, että aivan yhtä lailla kuin vanhuksen avustaminen taloyhtiön saunassa oikeuttaa vähennykseen, näin on myös yksityisessä palvelutalossa.

Yhteisten tilojen poissulkeminen kotitalousvähennyksestä vaikuttaa lähinnä silloin, jos vanhuksella ei vähennyksen maksimimäärä tule täyteen. ”Useimmiten on kuitenkin niin, että maksimi täyttyy kevyesti”, Kaari huomauttaa.

Terveyspalveluista ei saa vähennystä

Terveyden- tai sairaanhoitopalvelusta ei saa kotitalousvähennystä. ”Esimerkiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, jalkahoitajan tai sairaanhoitajan tekemistä hoidoista tai kotikäynneistä ei saa vähennystä”, Kaari luettelee.

Kaari kuitenkin mainitsee, että vähennyskielto koskee vain edellä mainittujen koulutusta vastaavien palvelujen myyntiä. ”Esimerkiksi jos sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja tekee tavanomaista kotitalous- tai hoivatyötä, voi siitä saada kotitalousvähennyksen.”

Kun vähennyskelpoisen palvelun määrää lasketaan, keskeistä on Kaaren mukaan sen selvittäminen, mistä asiakas on maksanut ja mikä on kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten osuus laskusta. 

Myös lapset voivat vähentää kulunkeja

Jos lapset osallistuvat vanhuksen hoidon kustannuksiin, he voivat vaatia kotitalousvähennystä omassa verotuksessaan. ”Tämä johtuu siitä, että kotitalousvähennys koskee myös työtä, joka on tehty omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Asunnoksi käy myös palvelutalo”, Kaari sanoo.

”Tästä mahdollisuudesta on hyötyä erityisesti silloin, jos vähennys menisi vanhuksen omassa verotuksessa kokonaan hukkaan tai vähennyksen maksimi tulee vastaan”, Kaari toteaa.

Jos vanhus saa esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä, josta ei makseta veroa, verovähennys menee hukkaan, jos lapset eivät vaadi vähennystä omassa verotuksessaan. ”Kotitalousvähennyksestä hyötyvät nimittäin vain ne, jotka maksavat veroa. Vähennyksen saaminen edellyttää siten, että henkilö maksaisi tuloistaan veroa vähintään vähennyksen verran”, Päivi Kaari täsmentää.

Myös jos vähennettäviä kustannuksia on niin paljon, että vähennyksen yläraja 2 400 euroa uhkaa ylittyä, on Kaaren mukaan verotuksen kannalta edullista suunnitella etukäteen, kenen verotuksessa vähennys halutaan tehdä. Maksimivähennyksen saa noin 5 500 euron vuotuisilla menoilla.

”Edellytyksenä sille, että lapset tai heidän puolisonsa saavat verovähennyksen, on, että he ovat osallistuneet kustannusten maksamiseen ja että tästä voidaan tarvittaessa esittää myös dokumentit”, Kaari opastaa.

Esimerkiksi tiliotteilla voidaan osoittaa, kenen tililtä lasku on maksettu ja ketkä kaikki ovat sen maksamiseen osallistuneet. ”Ennen laskun maksamista on paikallaan sopia, kuka tai ketkä laskun maksavat ja saavat verohyödyn. Verosuunnittelu on myöhäistä siinä vaiheessa, kun veroilmoitusta täytetään”, Kaari sanoo.

Lapset eivät kuitenkaan saa vähennystä vanhemmille tai isovanhemmille hankituista palveluista, jos nämä ovat saaneet esimerkiksi palvelusetelin kunnalta palvelun ostoon.

Palveluita viidellä tuhannella

Kotitalousvähennys on tänä vuonna sama kuin viime vuonnakin, eli 2 400 euroa henkilöltä. Vähennys on 45 prosenttia työn osuudesta ja omavastuu on 100 euroa. Täyden vähennyksen saa, kun ostaa noin 5 500 eurolla työpalveluita yksityiseltä taholta.

Kun tilaat työn yritykseltä, muista ennen laskun maksamista tarkistaa, että yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Sen voi tarkistaa YTJ-yritystietojärjestelmästä

RIITTA RIMMI

 

 

Lisätietoa aiheesta jäsenille Kirjaudu
 

Kirjaudu jäsenpalveluun

Sähköposti: Salasana:
Tulosta