Kehysriihessä kiristettiin kaikkien verotusta

16.4.2014 | Verotuksen toimittaminen

Taloustaidon artikkelit

Hallitus on suunnitellut valtion taloutta vuosille 2015-2018 jokakeväisessä ns. kehysriihessään. Monia veroja kiristetään ja verovähennyksiä pienennetään.

Kehysriihessä päätetään verotuksen päälinjoista. Yksityiskohdat tarkentuvat valtion talousarvion eli budjetin valmistelun yhteydessä elo-syyskuussa. Talousarvioon liittyvät verolakien muutosesitykset annetaan eduskunnalle syys-lokakuussa ja eduskunta hyväksyy lait marras-joulukuussa.

Verolait tulevat yleensä voimaan vuoden alusta, mutta joskus on katsottu tarpeelliseksi säätää lait voimaan jo hallituksen esityksen antamispäivästä.

Asuntolainan korkovähennys hiipuu

Oman vakituisen asunnon hankintaan tai perusparannukseen otetun lainan korosta on vuodesta 2012 lähtien ollut vain osa vähennyskelpoista.

Vuoden 2012 verotuksessa vähennyskelpoista on ollut 85 % maksetuista koroista. Sen jälkeen koron vähennyskelpoinen osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä vuodessa. Voimassa olevan lain mukaan asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 75 %.

Aikaisemmin hallitus on päättänyt, että vuonna 2015 vähennyskelpoista olisi enää 70 % asuntolainan korosta.

Kehysriihessä on päätetty pienentää asuntolainan koron vähennyskelpoista osuutta 5 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuoden 2018 verotuksessa vähennyskelpoista olisi enää puolet maksetuista koroista. Jos pääomatulojen veroprosentti on vuonna 2018 edelleen 30, verohyöty 5 000 euron asuntolainan koroista olisi 750 euroa, kun verohyöty vuoden 2014 verotuksessa on 1 125 euroa.

Vuonna 2015 asuntolainan koron vähennettävä osa on ilmeisesti aikaisemmin päätetyn 70 prosentin sijasta 65 %, jotta viiden prosenttiyksikön muutoksilla vuoden 2018 vähennysoikeus olisi tavoitteeksi asetettu 50 %.

Asuntolainan koron vähennysoikeus kehittyy julkaistujen tietojen perusteella seuraavasti:

Vuosi Vähennetävä osa
maksetusta koroista
2011 100 %
2012 85 %
2013 80 %
2014 75 %
2015 65 %
2016 60 %
2017 55 %
2018 50 %

Verotuksen progressio kasvaa

Kehysriihessä on päätetty kiristää palkansaajien ja eläkeläisten verotusta vuonna 2015.

Valtionveron tuloveroasteikkoon ei tehdä inflaatiokorjausta 2015. Ansiotulojen kasvaessa verotus kiristyy silloin automaattisesti. Kaikilla tulot eivät lisäänny, mutta keskimäärin ansiotulojen kasvuksi vuonna 2015 arvioidaan 1,2 %.

Vuoden 2013 tuloveroasteikkoon säädettiin suurimmille ansiotuloille tarkoitettu uusi porras, ns. solidaarisuusvero. Vuoden 2012 asteikossa ylin porras oli 70 300 euroa. Sen ylittävistä ansiotuloista valtion veroa perittiin 29,75 %.

Vuosien 2013 ja 2014 asteikoissa ylin porras on 100 000 euroa ja veroa ylimenevistä tuloista on pitänyt maksaa 31,75 %.

Ylintä porrasta alennetaan vuoden 2015 asteikossa 90 000 euroon. Vähintään 100 000 euron verotettavissa tuloissa muutos merkitsee 200 euroa lisää veroja.

Pienituloisten verotusta kevennetään työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korottamalla.

Päätetyt muutokset ansiotulojen verotukseen merkitsevät palkka- ja eläketulojen progression jyrkkenemistä.

Kehysriihen päätöksissä ei ole erikseen mainintaa muutoksista eläketulojen verotuksen erityispiirteisiin, eläketulovähennykseen tai eläketulojen lisäveroon. Ilmeisesti niihin ei ole tulossa muutoksia.

Eläkkeitä korotetaan yleensä osittain hintojen muutosten ja osittain palkkojen kehityksen perusteella. Poikkeuksellisesti vuonna 2015 eläkkeisiin tule työehtosopimusten yleiskorotusten mukainen 0,4 %:n korotus. Normaalilla tavalla laskettu korotus olisi todennäköisesti yli yhden prosentin.

Paljonko kallistuu?

 

Asuntolainan korkovähennys

Työmatkavähennystä leikataan

Kehysriihessä päätettiin korottaa työmatkavähennyksen omavastuuta 600 eurosta 750 euroon. Jos henkilön marginaaliveroprosentti on 45, merkitsee muutos 67,50 euroa lisää veroja vuonna 2015. Oma marginaaliveroprosentti on yleensä sama kuin verokortissa on lisätulojen veroprosentti.

Julkisuudessakin on ollut viime vuosina kannanottoja työmatkakulujen vähennysoikeuksien muuttamisesta. Asiaa ei ole haudattu, vaan virkamiesten laatikoista löytyy sopivia laskelmia työmatkakulujen vähennysoikeuden muuttamisesta.

Yleensä muutokset verovähennyksissä merkitsevät vähennysten pienenemistä. Koska esillä olleet mallit vähentäisivät verotuksen oikeudenmukaisuutta ja koskisivat suurta määrää äänestäjiä, eivät esitykset ole edenneet poliittiseen päätöksentekoon.

Palkansaajan tuloveroprosentit 1991-2015*

Palkansaajan tuloveroprosentit 1991-2015

*ennuste

Ansiotason ja ostovoiman muutokset 2000-2015* 

keskituloinen palkansaaja, palkka 2014: 3215 e/kk

Ansiotason ja osrovoiman muutokset 2000-2015

*Oletukset
2014: Ansiotaso +1,3 %, KHI + 1,5 %
2015: Ansiotaso +1,2 %, KHI + 1,9 %
** Ostovoiman muutos -0,5 % sisältää uuden yleisradioveron, mutta ei aiempaa tv-maksua. Ilman sekä yleisradioveroa että tv-maksua laskettu ostovoiman muutos vuonna 2013 on 0 %.
KHI = kuluttajahintaindeksi.

Pääomatulojenkin progressio kiristyy

Pääomatuloveroprosentin nostosta ei kehysriihessä tehty päätöksiä, mutta korotettu pääomatuloveroprosentti päätettiin nostaa nykyisestä 32 prosentista 33 prosenttiin.

Samalla päätettiin, että korotettua pääomatuloveroa peritään 30 000 euroa ylittävistä pääomatuloista.

Tänä vuonna korotettu pääomatuloveroprosentti on 32 ja raja sen soveltamisessa 40 000 euroa. Vuosina 2012 ja 2013 korotettua pääomatuloveroa perittiin vasta 50 000 euroa ylittävistä pääomatuloista.

Perinnön ja lahjan verotus kovenee

Perintö- ja lahjaverotuksessa on erilliset asteikot lähisukulaisia ja muita varten. Lahjaveroasteikot ovat hieman perintöveroasteikkoja kireämmät, koska lahjaveroasteikko alkaa 4 000 eurosta ja perintöveroasteikko 20 000 eurosta. Kaikkia neljää asteikkoa kiristetään niin, että asteikon ns. rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.

Perintö- ja lahjaveroasteikkoihin lisättiin vuosiksi 2013-2015 uusi ylin porras yli miljoonan euron perintöjä ja lahjoja varten. Tämä määräaikainen laki on tarkoitus säätää pysyväksi.

Lähisukulaisia koskeva perintöveroasteikon I-luokka muuttuu seuraavasti:

Perintöveroasteikko 2014

Perintöosa, e Vero alarajan
kohdalla e
Vero alarajan
ylittävästä perintöosasta %
20 000 100 7
40 000 1 500 10
60 000 3 500 13
200 000 21 700 16
1 000 000 149 700 19

Perintöveroasteikko 2015

Perintöosa, e Vero alarajan
kohdalla e
Vero alarajan
ylittävästä perintöosasta
20 000 100 8
40 000 1 700 11
60 000 3 900 14
200 000 23 500 17
1 000 000 159 500 20

 

Kiinteistöveron rajat nousevat

Kunnat saavat päättää kiinteistöveroprosentin suuruuden laissa säädetyn vaihteluvälin sisällä. Kehysriihessä on päätetty nostaa vaihteluvälin ala- ja ylärajoja. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli nyt 0,6-1,35 prosenttia. Ensi vuonna se on 0,8-1,55 %.

Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien on nykyisin määrättävä 0,32 ja 0,75 prosentin välille. Ensi vuonna vaihteluväli on 0,37-0,8 prosenttia.

Kehysriihen päätösten perusteella Manner-Suomen kunnista peräti 43 joutuu nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Vakituisen asunnon veroprosenttia joutuu nostamaan 38 kuntaa ja 6 kuntaa vapaa-ajan asunnoille määrättyä kiinteistöveroprosenttia. 

Välillisiin veroihin tulossa kiristyksiä

Energiaverotukseen tehdään lukuisia muutoksia, joiden tarkoituksena on lisätä verotuloja. Kuluttajien sähköveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Myös liikennepolttoaineiden verotusta kiristetään.

Poikkeus tehdään turpeen verotuksessa: aikaisemmin päätetty turpeen vuoden 2015 verokorotus perutaan.

Kaivosten saama energiatuki poistetaan ja aikaisemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi.

Tupakkaveroa korotetaan noin 40 senttiä tupakka-askilta.

Taksiauto verolle

Uuden auton ostajan maksamaa autoveroa on huojennettu monien erikoisryhmien osalta. Nyt ehdotetaan, että taksien enintään 9 600 euron suuruisesta veronhuojennuksesta luovutaan.

Maahan muuttavan yksityisvaroihin kuuluvan yhden auton tai moottoripyörän autoverosta on saanut enintään 13 450 euron alennuksen. Huojennuksen edellytyksenä on ollut, että muuttaja on asunut ulkomailla vähintään vuoden ja siellä käyttänyt kyseistä autoa vähintään puoli vuotta.

Jos muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alusta, kuten verolait yleensä tulevat, joutuu moni ulkomaankomennuksella uuden auton ostanut vaikean valintatilanteen eteen. Kannattaako autosta maksaa täysimääräinen autovero vai onko järkevämpää myydä auto oleskelumaassa ja ostaa Suomessa uusi auto? Joku saattaa jopa harkita ulkomaankomennuksen keskeyttämistä, jotta ehtii muuttaa Suomeen ennen vuoden vaihtumista.

 Vesa Korpela

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja

Kirjaudu sisään, niin näet koko artikkelin.
 

Kirjaudu jäsenpalveluun

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.