Aviopuolisot testamenttaavat omaisuutta sukulaiselle – lasketaanko verottomat osuudet yhteen perintöverotuksessa?

Olemme lapseton aviopari. Aiomme tehdä keskinäisen testamentin, jossa kumpikin määrää erikseen omasta jäämistöstään verottoman 19 999 euron osuuden erityistestamenttina samalle sukulaiselle.

Miten sukulaisemme perintöverotuksessa huomioidaan ensin kuolleen jälkeen saatu 19 999 euroa, kun jälkimmäisen puolison kuollessa saadaan toisen kerran 19 999 euroa?

Verojuristi Georg Rosbäck vastaa:

Sukulaisesi perintöverotuksessa ei oteta huomioon ensin saatua osuutta.

Molemmat perintö- ja testamenttisaannot verotetaan erikseen yhden perinnönantajan ja -saajan välillä. Sillä ei ole merkitystä, kuinka lyhyen ajan kuluessa te kuolette. Asiaan ei vaikuta sekään, että omaisuus on määrätty samalla keskinäisellä testamentilla.

Kumpikin perintötilanne on oma tapahtumansa ja kummankin jälkeen sukulaisenne voi saada alle 20 000 euron testamenttisaannon verottomasti, koska perintöveroasteikko alkaa vasta 20 000 eurosta.

Testamentti tulee kirjoittaa niin selkeästi, että tekijän tahto käy ilmi kiistattomasti eikä tulkinnoille jää sijaa.

Kannattaa kuitenkin huomata, että testamentinsaajan perinnönjättäjältä saamat lahjat kolmen viimeisen vuoden ajalta ennen perinnänjättäjän kuolemaa, otetaan huomioon perintöveroa määrättäessä. Tällainen on esimerkiksi alle 5 000 euron veroton rahalahja.

Kasvatusta, koulutusta tai elatusta varten annettuja lahjoja ei oteta huomioon perintöverotusta määrättäessä, jos ne on annettu siten, ettei lahjoja voi käyttää mihinkään muihin tarkoituksiin. Tällainen lahja on esimerkiksi toisen puolesta suoraan kolmannelle osapuolelle maksettu edellä mainittuihin asioihin liittyvä lasku.

Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua tavanomaista koti-irtaimistoa ei liioin oteta huomioon perintöverotusta määrättäessä, kunhan yksittäiset annetut esineet eivät maksa enempää kuin 4 000 euroa.