Miten säästöhenkivakuutuksen perusteella maksettavaa korvausta verotetaan?
Leskiäitini menehtyi heinäkuussa 2018. Hänellä oli kaksi erillistä säästöhenkivakuutusta, joiden edunsaajat olivat nimettyjä lapsia ja lapsenlapsia. Testamentinsaajat ovat kutakuinkin samat lähisukulaiset.
Ovatko perintöosuudet ja säästöhenkivakuutusten kuolemantapauskorvaukset erillisiä verotuskohteita perintöveron näkökulmasta, vai lasketaanko vakuutuskorvaukset ja perukirjan perintöosuudet yhteen ennen kunkin perillisen veroprosentin määräytymistä?
Verojuristi Kati Malinen vastaa:
Vainajan ottamaan henkivakuutukseen perustuva kuolemantapauskorvaus on mainitsemillesi lähiomaisille perintöveron alaista, ja se käsitellään osana verotettavaa perintöosaa.
Se ei siis ole perintöveron näkökulmasta erillinen verotuskohde, vaan verorasitus lasketaan henkivakuutuskorvauksen sekä testamentin tai lakimääräisen perimysoikeuden nojalla mahdollisesti saadun muun omaisuuden yhteismäärän perusteella.
Henkilövakuutuskorvausten vapaaosaa perintöverotuksessa koskeneet säännökset on kumottu vuoden 2018 alusta alkaen. Vapaaosat vähennetään perintöverotuksessa edelleen, jos vainaja on kuollut vuonna 2017 tai tätä aiemmin.
Vakuutuskorvaus oli vanhojen sääntöjen mukaan lähiomaisille perintöverotuksessa veronalaista vain siltä osin kuin se ylitti laissa tarkoitetun 35 000 euron vapaaosan. Puolison saamasta vakuutuskorvauksesta oli verovapaata vanhojen sääntöjen mukaan puolet, vaikka korvaus ylittäisikin 35 000 euroa.