Onko perintöasunnon myynnistä maksettava veroa?

Pikkuveljeni kuoli helmikuussa 2016. Hänellä oli velkaa noin 19 000 euroa. Kuolinpesä, johon kuuluu minun lisäkseni isoveljeni, ei voinut pitää asuntoa kahta vuotta, vaan se myytiin, jotta velat saataisiin maksettua. Pankki veloitti 11 400 euron palkkion ennenaikaisesta asuntovelan maksamisesta, joten pesälle ei jäänyt varoja, joilla pikkuveljeni velat olisi maksettu.

Joudummeko veljeni kanssa maksamaan myydystä asunnosta myyntivoittoveroa? Asunnon myyntihinta pankin palkkion jälkeen ei edes kattanut velkoja. Asunto myytiin kesäkuussa 108 000 eurolla, asunnon välityspalkkio oli 3 400 euroa ja hankintahinta noin 95 000 euroa.

Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa:

Perintönä saadun asunnon hankintahinta perillisille on perintöverotuksessa käytetty asunnon perintöverotusarvo. Jos perintöverotusarvo myyntikuluilla lisättynä vastaa vähintään kauppahintaa, perillisille ei synny luovutusvoittoa. Tässä tapauksessa mahdolliseen luovutusvoittoon vaikuttaa se, ylittääkö saamanne kauppahinta perintöverotusarvon ja välityspalkkion yhteismäärän.

Perintönä tai testamentilla saadun omaisuuden hankintameno on kyseiselle omaisuudelle vahvistettu perintöverotusarvo riippumatta siitä, luovuttaako omaisuuden jakamaton kuolinpesä, legaatinsaaja tai omaisuuden perinnönjaossa saanut perillinen.

Jos perukirjaan on ilmoitettu kauppahinnasta poikkeava arvo, perintöverotusarvoon voidaan myös hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ja vaatia korotettavaksi asunnon perintöverotusarvoa.

Jos asunto myydään muutaman vuoden kuluessa perintötapahtuman jälkeen, voidaan perintöverotuksen mahdollisessa muutosverotuksessa asunnon käypänä arvona pitää lähtökohtaisesti Tilastokeskuksen asuntojen hintaindeksillä korjattua myyntihintaa (Ohje Dnro A182/200/2015).

Vainajan itse maksama asunnon hankintahinta ei siis ole ratkaiseva perillisten luovutusvoittoa ja siitä määrättävää pääomatuloveroa laskettaessa.