Veroilmoitus sekä luovutusvoitot ja luovutustappiot 2015

Ilmoita luovutusvoitot ja luovutustappiot esitäytetyllä veroilmoituksella tai verkossa. Jos palautat paperisen veroilmoituksen, erittele laskelmat lomakkeilla 9 ja 9A.

Luovutusvoitto tarkoittaa verotuksessa tyypillisesti sitä, että olet myynyt omaisuuttasi korkeammalla hinnalla kuin mikä sillä oli hankintahetkellä. Myös vaihdossa voi syntyä luovutusvoittoa, jos luovutetun omaisuuden arvo on omistusaikanasi noussut. Luovutusvoittoa voi syntyä myös lahjana tai perintönä saatua omaisuutta myytäessä, kun myyntihinta ylittää perintö- tai lahjaverotusarvon. Luovutusvoitto verotetaan sinä vuonna, jona sitova kauppa on tehty. Rahojen saannin tai omistusoikeuden siirtymisen ajankohdalla ei pääsääntöisesti ole merkitystä.

Luovutusvoitto voi olla veronalaista tai verovapaata. Veronalaiset luovutusvoitot ovat pääomatuloa, joista vuonna 2015 veroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja tämän ylittävistä pääomatuloista 33 prosenttia. Osa tiedoista on valmiina veroilmoituslomakkeella.

Huomaa!
Tarkista kohtiin 4.3. ja 4.4 esitäytetyt tiedot arvopaperien luovutuksista ja sijoitusrahasto-osuuksien lunastuksista. Varmista, että voitot ja tappiot on laskettu oikein ja sinulle edullisimmalla tavalla. Selvitä voitot ja tappiot myös erittelyosassa mainituista arvopaperitapahtumista, joiden voittoja ja tappioita Verohallinto ei ole laskenut valmiiksi. Sinun tulee täydentää myös kaikki ne arvopapereiden luovutukset, joista esitäytetyssä veroilmoituksessa ei ole syystä tai toisesta mitään tietoa.

Jos korjaat tai täydennät näitä kohtia, ilmoita muuttuvat tiedot lomakkeella 9A tai verkossa. Jos korjaat paperiselle veroilmoitukselle edellä mainittuja kohtia, laske yhteen veroilmoituksella valmiiksi näkyvät tappiot ja voitot oman ilmoituksesi kanssa ja merkitse veroilmoituslomakkeelle näiden yhteismäärät. Tiedot voi ilmoittaa myös pankin tai tilinhoitajayhteisön antamalla selvityksellä vuoden arvopaperikaupoista, jos se sisältää 9A-lomakkeella vaaditut tiedot.

Tarkista myös kohtiin 4.5 ja 4.6 esitäytetyt tiedot kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muun omaisuuden luovutuksista syntyneistä voitoista ja tappioista, jotka ovat tulleet Verohallinnon tietoon oman aiemman ilmoituksesi tai muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Varmista, että voitot ja tappiot on laskettu oikein ja sinulle edullisimmalla tavalla. Täydennä puuttuvat tiedot. Ilmoita liitelomakkeella myös mahdolliset verovapaat luovutukset, kuten oman asunnon myyntivoitto. Merkitse pääverolomakkeelle kuitenkin vain veronalaiset myyntivoitot.

Jos korjaat tai täydennät tätä kohtaa, ilmoita muuttuvat tiedot lomakkeella 9 tai verkossa.

Merkitse esitäytetylle veroilmoitukselle oikeat voittojen ja tappioiden yhteismäärät.
Älä vähennä itse luovutustappioita luovutusvoitoista, vaan merkitse ne omiin kohtiinsa. Merkitse aina luovutusvoiton tai -tappion määrä veroilmoitukselle, jollei sitä ole valmiiksi laskettu, vaikka erittelyosasta voisitkin päätellä kaupan olevan Verohallinnon tiedossa!

Kaksi tapaa laskea luovutusvoitto

Luovutusvoitto lasketaan niin, että luovutus- eli myyntihinnasta vähennetään joko todellinen hankintahinta mahdollisine lisäyksineen ja vähennyksineen tai omistusajan mukaan määräytyvä ns. hankintameno-olettama. Molempia ei voi vähentää. Näistä kahdesta laskutavasta valitaan verovelvolliselle edullisempi eli se, joka johtaa suurempaan hankintamenoon.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa luovutushinnasta vähennetään omaisuuden alkuperäinen hankintameno sekä myyntikulut ja mahdolliset perusparannusmenot. Mikäli omaisuus on saatu perintönä tai lahjana, hankintameno on perintö- tai lahjaverotusarvo. Tämän tiedon löydät saamastasi perintö- tai lahjaveropäätöksestä. Jos luovutetusta omaisuudesta on ennen myyntiä tehty poistoja, esimerkiksi vuokrauksen aikana, hankintameno on pienentynyt poistoja vastaavalla määrällä.

Katso myös:
Mitä kuluja myyntihinnasta voi vähentää? Verojuristivastaus 21.2.2013, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Huomaa!
Jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin lahjan saamisesta on kulunut vuosi, lahjaverotusarvoa ei käytetä luovutusvoittoa laskettaessa. Silloin hankintamenona käytetään lahjaverotusarvon sijasta sitä arvoa, jolla lahjanantaja on omaisuuden hankkinut tai 20 prosenttia myyntihinnasta (ks. ns. hankintameno-olettama jäljempänä).

Katso myös:
Meneekö kaupasta luovutusvoittoveroa? Verojuristivastaus 14.2.2013, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Toisessa vaihtoehdossa luovutushinnasta saa vähentää hankintameno-olettaman, ei muuta. Hankintameno-olettama on useimmiten joko 40 tai 20 prosenttia luovutushinnasta. Suuruus määräytyy omaisuuden omistusajan perusteella. Jos olet omistanut myydyn kohteen vähintään kymmenen vuotta, saat vähentää luovutushinnasta 40 prosenttia. Tätä lyhyemmän omistusajan perusteella vähennys on 20 prosenttia.

Omistusaika on omaisuuden myyntipäivän ja hankintapäivän välinen aika. Lahjana tai perintönä saadun omaisuuden hankinta-aika lasketaan lahjoituspäivästä tai kuolinpäivästä. Kun hankintameno-olettama on vähennetty luovutushinnasta, on jäljelle jäävä osuus luovutusvoittoa.

Kiinteistökauppa, joka tehdään valtion, maakunnan, kunnan tai kuntayhtymän kanssa, mahdollistaa 80 prosentin hankintameno-olettaman käytön. Samaa olettamaa voit myös käyttää, jos kiinteistösi on pakkolunastettu tai se olisi voitu pakkolunastaa.

Lahjanluonteiset kaupat

Kauppa on yleensä lahjanluonteinen, jos kauppahinta on enintään 75 % käyvästä arvosta eli markkinahinnasta. Myyntihinnasta voi siis tinkiä vajaan neljänneksen ilman riskiä, että alennus katsottaisiin lahjaksi ostajalle. Lahjanluonteinen kauppa jaetaan verotuksessa kauppaan ja lahjaan. Myyjän verotuksessa hankintamenoksi katsotaan sama prosentuaalinen osuus alkuperäisestä hankintahinnasta kuin myyntihinta on käyvästä arvosta. Koko hankintamenoa ei voi siis vähentää, jos kauppahinta on esimerkiksi 60 prosenttia käyvästä hinnasta.

Katso myös:
Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa - Ohje Verohallinnon sivuilla

Luovutustappion voi vähentää luovutusvoitoista

Omaisuuden myynnistä syntyy luovutustappio, kun myyntihinta on vähemmän kuin ostohinta, osto- ja myyntikulut sekä perusparannusmenot yhteensä.

Tappio voi syntyä myös siitä, että vahvistettu perintö- ja lahjaverotusarvo on korkeampi kuin myyntihinta vähennettynä perusparannusmenoilla ja myyntikuluilla. Luovutustappio voidaan vähentää minkä tahansa omaisuuden myynnistä saaduista luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna. Luovutustappiota ei voi vuoden 2015 loppuun asti vähentää muista pääomatuloista, kuten vuokra- tai osinkotuloista.

Luovutustappiota syntyy verotuksessa myös silloin, jos esimerkiksi osakkeiden arvo konkurssin vuoksi lopullisesti menetetään. Jollei jako-osuutta lainkaan saada, osakkeiden hankintamenon suuruinen luovutustappio syntyy näissä tilanteissa sinä vuonna, kun konkurssipesästä saadaan selvitys, ettei jako-osuutta tule kertymään.

Katso myös:

Elcoteq SE:n osakkeiden arvonmenetys tuloverolain mukaisessa verotuksessa - Ohje Verohallinnon sivuilla 

Kun sijoituksissa tulee takkiin, Taloustaidon artikkeli 20.8.2012, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Edestakaiset osakekaupat verotuksessa, Taloustaidon artikkeli 7.11.2012, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Pienet luovutusvoitot

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa, jos vuonna 2015 luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa.

Pienten luovutusvoittojen säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaisen omaisuuden luovutuksia, joista saatu voitto on muualla laissa säädetty verovapaaksi, eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden, kuten auton tai veneen, luovutuksia. Nämä pienetkin myyntivoitot tulee kuitenkin pääomanpalautuksia lukuun ottamatta merkitä veroilmoitukselle.

Vastaavasti omaisuuden luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa ja lisäksi hankintamenot enintään 1 000 euroa.

Katso myös:
Pienet voitot verotta käteen. Taloustaidon artikkeli 3.11.2010, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Oman asunnon myynti

Oman vakituisen asunnon myynnistä tai vaihdosta syntyvä luovutusvoitto on veroton, jos asuntoa on omistusaikana käytetty omana tai perheen vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Sillä ei ole merkitystä, missä omistusajan vaiheessa asunnossa on asuttu yhtäjaksoisesti kaksi vuotta. Asumisen ei siis tarvitse kohdistua aikaan juuri ennen myyntiä.

Jos oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellytykset täyttyvät, mutta asunnon myynnistä syntyykin tappiota, ei tappio ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Myös oman asunnon myynti täytyy ilmoittaa, vaikka kyseessä onkin verovapaa luovutus. Oman vakituisen asunnon myyntivoitosta riittää kuitenkin, että täytät lomakkeen 9 kohdat 1-3 eli varsinaista selvitystä myyntivoiton tai -tappion määrästä ei tarvitse tehdä. Tärkeää on, että asumisaika käy selvästi ilmi, erityisesti jos se poikkeaa maistraatille tekemistäsi muuttoilmoituksista.

Katso myös:

Täysi-ikäinen lapsi ja oman asunnon verovapaa luovutus, Verojuristivastaus 24.1.2013, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Autotalliosakkaiden luovutusvoiton verotus. Verojuristivastaus 22.11.2012, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Verovapaa oman asunnon luovutus - Ohje Verohallinnon sivuilla

Oman asunnon luovutusvoitto - määräalan ja määräosan luovuttaminen - Ohje Verohallinnon sivuilla

Pääomanpalautus

Vuodesta 2014 alkaen listattujen yhtiöiden varojen jakoa vapaan oman pääoman rahastosta on verotettu aina osinkoina. Listaamattomien yhtiöiden pääomanpalautukset voidaan edelleen joissakin tapauksina käsitellä luovutusvoittoverotuksessa.

Siirtymäsäännös määrää, että jos sijoitus listaamattomaan yhtiöön on tehty viimeistään 31.12.2013 ja annetaan selvitys pääomanpalautuksesta, palautus käsitellään vuosina 2014–2015 luovutusvoittoverosäännösten mukaan.

1.1.2014 ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten osalta listaamattoman yhtiön varojenjako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin.

Listaamattoman yhtiön varojenjakoa sijoitetun vapaan pääoman rahastosta voidaan kuitenkin käsitellä verotuksessa luovutuksena, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen.

Edellytyksenä luovutusvoittona verottamiselle on, että pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen siitä, että kyse on varojen palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle.

Kun pääomanpalautus rinnastetaan luovutukseen, se pienentää osakkeen hankintamenoa maksua vastaavan määrän; osakkeen hankintahinta siis laskee pääomanpalautuksen verran. Verotettavaa luovutusvoittoa ei synny niin kauan kuin hankintamenoa voidaan vähentää yhtä paljon kuin pääomanpalautusta maksetaan. Jos pääomanpalautus ylittää käytettävissä olevan hankintamenon, verotetaan ylimenevä osa luovutusvoittona.

Todellisen hankintamenon sijaan voit pääomanpalautuksestakin aina vähentää vähintään hankintameno-olettaman määrän, jollei todellista hankintahintaa enää ole riittävästi jäljellä vähennettäväksi tai et tiedä sen määrää.

Pääomanpalautukset luetaan mukaan verovuoden yhteenlaskettuihin luovutushintoihin. Jos kaikki yhteenlasketut luovutushinnat verovuoden aikana (pääomanpalautus mukaan lukien) eivät ylitä 1 000 euroa, pääomanpalautusta ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella.

Osakkeiden luovutusjärjestys ja myyntivoiton laskenta

Osakemyyntien luovutusvoitot ja -tappiot lasketaan hankintaerä kerrallaan. Myös hankintameno-olettaman käyttö ja sen suuruus ratkaistaan jokaisen erän osalta erikseen.

Samalla arvo-osuustilillä olevat saman yhtiön osakkeet ja saman sijoitusrahaston rahasto-osuudet katsotaan myydyiksi ja niiden hankintahinnat vähennetään siinä järjestyksessä kuin osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on hankittu. Tästä periaatteesta käytetään nimitystä fifo (first in, first out). Periaatteesta voidaan poiketa, jos pystyt osoittamaan toisen myyntijärjestyksen. Käytännössä muuta luovutusjärjestystä ei kuitenkaan ole hyväksytty saman arvo-osuustilin samanlajisten arvopapereiden kesken.

Aikaisemman osakeomistuksen perusteella saadut uudet osakkeet katsotaan omistetuiksi yhtä kauan kuin ne osakkeet, joiden omistuksen perusteella ne on merkitty. Hankintamenon määrittäminen kuitenkin voi olla hankalaa. Tässä joitakin sääntöjä myyntivoiton laskentaan:

Jos osakeantiin liittyvä osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin viimeistään 31.12.2004, ei osakemerkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno vaikuta merkityn osakkeen hankintamenoon.

Vanhojen osakkeiden hankintameno säilyy siis entisellään ja uusien osakkeiden hankintahinnaksi katsotaan niistä maksettu todellinen merkintähinta lisättynä mahdollisten lisämerkintäoikeuksien hankintahinnalla. Jos sait osakkeen maksutta rahastoannissa, on sen merkintähinta nolla, mutta voit käyttää myyntivoiton laskennassa vanhojen osakkeiden hankinta-ajankohdan mukaan määräytyvää hankintameno-olettamaa.

Jos osakeanti on toteutettu 1.1.2005 tai myöhemmin, jaetaan merkinnän perusteena olleen osakkeen ja merkityn osakkeen yhteenlasketut hankintamenot näille kaikille osakkeille. Hankintamenot siis tavallaan tasataan vanhojen ja uusien osakkeiden kesken, oli kyseessä sitten maksullinen tai maksuton osakeanti.

Jos myyt merkintäoikeuden edelleen, ei vanhan osakkeen hankintamenosta jaeta osaakaan merkintäoikeuden hankintamenoksi. Yhtiöltä maksutta saadulla merkintäoikeudella ei siis ole hankintamenoa, vaan myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettamalla. Tällaisen merkintäoikeuden raukeamisesta ei myöskään synny luovutustappiota. Merkintäoikeus katsotaan omistetun yhtä kauan kuin osakkeet, joiden perusteella se on saatu.

Splitissä osakkeiden lukumäärää lisätään jakamalla osake useammaksi yksiköksi osakepääomaa muuttamatta. Alkuperäisen osakkeen hankintameno jaetaan splitissä muodostuneiden osakkeiden kesken, jos saatavat osakkeet ovat keskenään samanarvoisia.

Splitin vastakohta on osakkeiden yhdistely, reverse split. Yhdistettävien osakkeiden hankintamenot lasketaan yhteen yhdistelyssä saatavalle uudelle osakkeelle.

Bonusosakkeiden hankintameno määräytyy kuin alkuperäinen hankinta olisi käsittänyt tuolloin merkittyjen osakkeiden lisäksi myös bonusosakkeen eli hankintahinta jaetaan osakkeiden kokonaismäärälle.

Katso myös:

Voittoa vai tappiota osakekaupasta? Taloustaidon artikkeli 13.3.2012, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Arvopaperin luovutusvoittojen verotus - Ohje Verohallinnon sivuilla

Georg Rosbäck
lakimies, Veronmaksajat

Tulosta