Näin lasket vuoden 2015 verosi

Voit arvioida, miten muutokset vaikuttavat lopulliseen verotukseesi.

Esitäytetyn veroilmoituksen mukana on verotuspäätös ja sitä yksityiskohtaisempi erittelyosa. Verotuspäätöksen lopussa kerrottu maksettava tai palautettava määrä muuttuu, jos täydennät esitäytetylle veroilmoitukselle tuloja tai vähennyksiä tai jos korjaat siinä olevia muita virheitä. Ammatin- ja liikkeenharjoittajien sekä heidän puolisoittensa esitäytetyn veroilmoituksen mukana ei ole päätösosaa, koska siitä joka tapauksessa puuttuisivat yritystulot.

Veroilmoituksen täydentämisen ja korjaamisen jälkeen on mahdollista laskea lopputulos. Onko vajaan vuoden kuluttua tulossa veron palautusta eli ennakonpalautusta vai tuleeko lisää maksettavaa eli jäännösveroa? Lopullisen verotuksen tuloksen laskeminen käsin ei ole helppoa, mutta mahdollista se on.

Verot lasketaan sentin tarkkuudella. Oikean lopputuloksen ehdoton edellytys on, että olet muistanut ottaa huomioon kaikki tulot ja vähennykset. Esitäytetyn veroilmoituslomakkeen erittelyosassa on eritelty esitäytetyt tulot ja vähennykset. Verotuspäätös-osassa on verolaskelma. Lomakkeelta löytyvät myös viran puolesta laskettavat vähennykset, lopullisen veron määrä eriteltynä ja huomioon otettavat ennakot.

Karkeasti laskien ansiotulon lisäys lisää maksettavaksesi tulevia veroja vuoden 2015 lopussa voimassa olleen verokortin lisäprosentin verran. Vastaavasti vähennyskelpoisten, tulosta vähennettävien kulujen lisääminen pienentää maksettavia veroja lisäprosentin verran. Verosta tehtävä vähennys pienentää maksettavaa veroa koko määränsä. Tarkemman lopputuloksen saat vain tekemällä koko verolaskelman uudelleen korjatuilla luvuilla. Omassa laskelmassa on syytä noudattaa veroilmoituksen verotuspäätösosan jaottelua.

Aloita pääomatuloista

Pääomatulot ovat samanarvoisia, joten ne voi ensin laskea yhteen ja vasta sitten vähentää niistä tulonhankkimiskulut. Koska eri pääomatulot ilmoitetaan eri apulomakkeilla, on kuitenkin luontevampaa laskea esimerkiksi vuokratulojen ja vuokratuloista tehtävien vähennysten erotus lomakkeella 7H tai 7K ja siirtää se sitten nettomääräisenä laskelmaan.

Vuonna 2015 pörssiyhtiöstä nostetusta osingosta on 85 % veronalaista pääomatuloa, 15 % pörssiosingosta on verovapaata tuloa. Laskelmaan otetaan mukaan vain osingon veronalainen osuus.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä nostettu osinko voi olla osittain pääomatuloa tai osittain ansiotuloa. Jako perustuu nostetun osingon määrään, yrityksen varallisuuteen ja osakaskohtaisiin oikaisuihin. Ansio- ja pääomatulona verotettava osuus pienyhtiön jakamista osingoista kannattaa selvittää kirjanpitäjältä.

Katso myös:
Lisätietoa osinkojen verotuksesta

Luovutusvoiton veronalainen määrä lasketaan joko hankintameno-olettamaa käyttäen tai vähentäen luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja kulut. Veronalaisesta luovutusvoitosta vähennetään ensin vanhat luovutustappiot ja sitten verovuoden aikana syntyneet luovutustappiot. Vuonna 2015 syntynyt luovutustappio on vähennettävissä saman ja viiden seuraavan vuoden aikana eli vuosina 2015-2020 aikana saaduista luovutusvoitoista. Vuonna 2015 saaduista luovutusvoitoista vähennetään vähentämättä olevia vuosina 2010-2015 syntyneitä luovutustappioita ikäjärjestyksessä.

Katso myös:
Osakesäästäjän verot: Hankintameno vähennetään vasta myytäessä, Taloustaidon artikkeli 24.4.2015, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Tulolähteiden eli maatalouden tai ammatin tappiot voi siirtää pääomatuloista vähennettäväksi. Ellei siirtoa vaadi veroilmoituksella, jäävät tappiot kyseiseen tulolähteeseen. Seuraaville vuosille siirtyvät tappiot on syytä merkitä itselle muistiin, jotta voi ottaa ne huomioon laskelmilla ja tarkistaa, että ne on otettu seuraavien vuosien verotuksissa oikeamääräisinä huomioon.

Katso myös:
Ammatin- ja liikkeenharjoittajan veroilmoitus 2015

Pääomatuloja:

  • vuokratulot (lomakkeilta 7H ja 7K)
  • luovutusvoitot (lomakkeilta 9 ja 9A, vähennä luovutustappio)
  • 85 % pörssiosingoista
  • 25 % tai 85 % listaamattoman yhtiön pääomatulo-osingosta
  • pääomatulo-osuus elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloksesta
  • henkilöyhtiön (ay tai ky) tulo-osuuden pääomatulo-osuus
  • osakaslainan lisäys vuonna 2014
  • valuuttakurssivoitto (vain 500 euroa ylittävä osa)
  • korkotulot (ei lähdeverotettavia korkoja)
  • sijoitusrahaston voitto-osuus
  • maa-ainesten myyntitulot
  • puun myyntitulo
  • säästövakuutuksen nostettu tuotto
  • korvaus patentista tai tekijänoikeudesta, kun oikeus on peritty tai ostettu
  • nostettu vapaaehtoinen eläke
  • nostettu ps-säästö

Korot vähennetään aina pääomatuloista

Pääomatulojen ja niiden hankkimisesta johtuneiden menojen laskemisen jälkeen vähennetään pääomatuloista tulonhankkimislainan korot, asuntolainan koron vähennyskelpoinen osuus sekä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ja sijoitukset ps-tilille. Korkojen vähennysoikeus on selvitetty toisaalla tässä lehdessä. Jos vähennysten jälkeen pääomatuloista jäi jotakin jäljelle, jäljelle jääneestä summasta maksetaan 30 % veroa, jos verotettava pääomatulo on enintään 30 000 euroa. Siltä osin kuin pääomatulo vähennysten jälkeen on yli 30 000 euroa pääomatuloista maksetaan veroa 33 %. Jos pääomatuloja oli vähemmän kuin vähennyksiä, on syntynyt pääomatulolajin alijäämä, joka tässä vaiheessa merkitään muistiin.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu ja sijoitukset ps-tilille vähennetään pääomatuloista viimeiseksi. Elleivät pääomatulot riitä, muodostetaan näistä maksuista erityinen alijäämähyvitys.

Katso myös:

Vakuutussäästäminen-artikkeli Sijoitusten verotuksen tietopaketissa, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Lisätietoja ps-tilien verotuksesta

Muista laskea kaikki ansiotulot

Useimmat ansiotulot, kuten palkat, eläkkeet ja muut etuudet ovat esitäytetyllä veroilmoituksella valmiina. Tulojen määrään voi vaikuttaa vielä veroilmoitusta täyttäessään. Luontoisetujen arvoihin voi saada alennusta. Luontoisedun arvo on verotuksessa enintään sen käypä arvo. Autoetuun voi saada alennusta ajopäiväkirjaa pitämällä.

Tuloista puuttuvat ainakin yritystoiminnan jaettava yritystulo, henkilöyhtiön voitto-osuus ja ulkomaantulot. Niistä pitää ilmoittaa verotuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot, ei verotettavan tulon määrää. Omaan verolaskelmaan ne pitää osata ottaa oikean suuruisina mukaan, jos haluaa selvittää veron määrän.

Katso myös:

Luontoisedut

Yrityksen tulot ja verotus, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Ansiotuloja ovat esimerkiksi:

  • palkat
  • kokouspalkkiot
  • tekijänoikeuskorvaukset (tekijälle maksetut)
  • urheilijan palkkiot
  • eläkkeet
  • sairausvakuutuskorvaukset
  • hoitotuet
  • vakuutuskorvaukset (verotettavan ansiotulon sijaan saadut)
  • vahingonkorvaukset (verotettavan ansiotulon sijaan saadut)
  • merityötulo
  • maatalouden ansiotulo-osuus
  • elinkeinon ansiotulo-osuus
  • henkilöyhtiön tulo-osuuden ansiotulo-osuus
  • 75 % ansiotulona verotettavasta osingosta

Puhtaiden ansiotulojen määrä

Ansiotuloista vähennetään ensin luonnolliset vähennykset eli tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Niitä ovat tulonhankkimisvähennys, työmatkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. Matkakulujen vähentämisessä on omat sääntönsä, jotka on esitelty toisaalla tässä lehdessä.

Tulonhankkimiskuluna voi vähentää myös osan työskentelypaikkakunnalta vuokratusta asunnosta johtuvista kuluista (työasuntovähennys).

Palkkatulon hankkimisesta johtuneita menoja ei tarvitse laskea, jos muiden menojen kuin ammattiyhdistys- ja työttömyyskassamaksujen sekä matkakulujen määrä on vähemmän kuin 620 euroa. Palkkatuloista vähennetään automaattisesti tulonhankkimisvähennyksenä 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä.

Muun ansiotulon kuin palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia siitä riippumatta, ylittävätkö ne tulonhankkimisvähennyksen.

Esimerkiksi kirjoituspalkkio on yleensä ansiotulona verotettava käyttökorvaus, johon kohdistuvat menot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Muihin ansiotuloihin kohdistuvien menojen tallennuksessa tapahtuu toisinaan virheitä, joten muista tarkistaa ne.

Luonnollisten vähennysten vähentämisen jälkeen meillä on tiedossa puhtaat ansiotulot. Sitä lukua tarvitaan eräiden vähennysten laskennassa.

Puhtaista ansiotuloista vähennetään sairausvakuutuksen päivärahamaksu, pakolliset eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä ansiotuloista vähennettävät vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut.

Katso myös:
Ansiotuloista tehtävät vähennykset 2015

Sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu on vuonna 2015 0,78 prosenttia tulosta, joka yleensä vastaa eläkevakuutusmaksun perusteena olevaa palkkatuloa. Sitä ei peritä lainkaan eläketuloista eikä etuustuloista. YEL -vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on 0,91 % YEL:n mukaisesta työtulosta.

Vakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen lasketaan verotettava tulo erikseen kunnallisverotusta ja erikseen valtionverotusta varten.

Ansiotulosta tehtävät vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa:

Luonnolliset vähennykset

  • tulon hankkimisesta johtuneet menot tai tulonhankkimisvähennys
  • kulut päivittäisistä kodin ja työpaikan välisistä matkoista
  • ammattiyhdistysjäsenmaksut
  • työttömyyskassamaksut
  • työasuntovähennys

Puhtaista ansiotuloista tehtävät vähennykset

  • pakolliset eläkevakuutusmaksut
  • pakollinen työttömyysvakuutusmaksu
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksu
  • työnantajan ottamasta ryhmäeläkevakuutuksesta maksetut maksut
  • merityötulovähennys
  • veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Vain valtionverotuksessa tehtävä vähennys

  • valtionverotuksen eläketulovähennys

Vain kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

  • eläketulovähennys
  • invalidivähennys
  • opintorahavähennys
  • ansiotulovähennys
  • perusvähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys on vuonna 2015 enintään 12 540 euroa. Jos puhtaat ansiotulot ylittävät 12 540 euroa, pienenee vähennys 44 % määrästä, jolla ansiotulot ylittävät 12 540 euroa. Kun puhtaat ansiotulot ovat 41 040 euroa tai enemmän, vähennystä ei saa. Eläketulovähennyksen määrä on enintään eläketulojen määrä.

Kunnallisverotuksessa on vaikeita vähennyksiä

Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ovat kaikki viran puolesta tehtäviä ja ehkä hankalia laskea käsipelillä. Kun esitäytetyllä veroilmoituksella olevia ansiotuloja tai niistä tehtyjä vähennyksiä muutetaan, on laskelmassa tarpeen ottaa huomioon vain ne vähennykset, joilla on vaikutusta.

Useimmat palkansaajat saavat näistä vähennyksistä vain kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen. Vähennyksen määrä on 51 prosenttia työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta 7 230 euron tuloihin asti ja sen ylittävistä tuloista 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa.

Tässä tarkoitettuja työtuloja ovat palkka, muusta toiselle tehdystä työstä maksettu, ansiotulona verotettava palkkio, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus, yhtymän osakkaan ansiotulo-osuus, ansiotulona verotettava osinko ja ansiotulona verotettavat käyttökorvaukset.

Vähennys alkaa pienentyä puhtaiden ansiotulojen määrän ylittäessä 14 000 euroa. Pienennys on 4,5 prosenttia puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävästä osuudesta. Vähennystä ei saa, jos puhtaat ansiotulot ovat yli 93 333 euroa. Laskelmissa on huomioitava, että vähennyksen kasvu lasketaan työtuloista, mutta vähennyksen alenemaan vaikuttavat kaikki ansiotulot, mutta vasta luonnollisten vähennysten jälkeen.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on samansuuruinen kaikille eläkeläisille aviosuhteesta riippumatta. Eläketulovähennyksen täysi määrä kunnallisverotuksessa on 9 140 euroa. Eläketulovähennys pienenee 54 prosentilla siitä määrästä, jolla eläkeläisen puhtaat ansiotulot ylittävät eläketulovähennyksen täyden määrän.

Vähennystä ei enää saa, kun eläkeläisen puhtaiden ansiotulojen määrä ylittää 26 066 euroa. Eläketulovähennys ei voi milloinkaan ylittää eläketulon määrää.

Kunnallisverotuksen invalidivähennys myönnetään vain muista ansiotuloista kuin eläkkeestä. Sen suuruus on haitta-asteen suuruinen osa 440 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys on opintorahan suuruinen, enintään 2 600 euroa vuodessa. Opintorahavähennys pienenee opiskelijan saadessa muitakin verotettavia ansiotuloja. Vähennys pienenee puolella siitä määrästä, jolla puhtaat ansiotulot ylittävät 2 600 euroa. Vähennys poistuu, jos opiskelijan puhtaiden ansiotulojen määrä ylittää 7 800 euroa.

Perusvähennys lasketaan viimeiseksi. Sen enimmäismäärä on 2 970 euroa. Jos muiden vähennysten jälkeen verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava tulo on sitä vähemmän, ei kunnallisveroa määrätä. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ennen perusvähennystä ylittää 2 970 euroa, pienennetään vähennystä 18 prosenttia 2 970 euroa ylimenevästä tulojen osasta. Perusvähennystä ei siten saa, jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ylittää muiden vähennysten jälkeen 19 469 euroa.

Laske kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu

Kun kunnallisverotuksessa verotettava tulo on saatu selville, siitä lasketaan kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan palkka- ja mauista työtuloista edellä selostetulla tavalla ja vähennetään verotettavaa tulo laskettaessa. Muista ottaa se huomioon myös maksuna.

Sinun verotuksessasi käytetyt veroprosentit selviävät esitäytetyn veroilmoituksen Verotuspäätös-osasta. Kunnallisveroprosentit vuodelle 2015 voit tarkistaa myös Taloustaidon numerosta 12/2014 sivulta 34 alkaen sekä Veronmaksajien verkkosivuilta. Kunnallisveroprosentit 2015

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on vuonna 2015 saaduista kunnallisverotuksessa verotettavista ansiotuloista 1,32 %. Eläketuloista, joista ei peritä päivärahamaksua, sairaanhoitomaksu on 1,49 %.

Valtion tulovero lasketaan asteikolta

Valtionverotuksessa verotettavasta tulosta lasketaan valtionvero tuloveroasteikkoa käyttäen. Asteikkoa käytetään siten, että asteikolta etsitään lähinnä valtionverotuksessa verottavien tulojen alapuolella oleva tuloraja. Verotettavien tulojen ja tulorajan erotus kerrotaan asteikon samalta riviltä löytyvällä prosentilla ja lisätään tulorajan kohdalla olevaan veron määrään.

Esimerkki:  Jos verotettava tulo on 30 000 euroa, ollaan asteikon portaalla 24 700 – 40 300. Veron määrä lasketaan kertomalla ensin 30 000 euron ja 24 700 euron erotus 17,5 prosentilla: 17,5 % x (30 000 – 24 300) = 927,50.

Vero 927,50 euroa lisätään asteikolla alarajalle määrättyyn veroon 541 euroa. Valtion tuloveron määräksi saadaan 1 468,53 euroa.

Valtion tuloveroasteikko 2015

Verotettava
ansiotulo, €
Vero alarajan
kohdalla, €
Vero alarajan
ylittävästä tulon
osasta, %
16 500 -  24 700 8 6,5
24 700 -  40 300 541 17,5
40 300 -  71 400 3 271 21,5
71 400 -  90 000 9 957,50 29,75
90 000 - 15 491,00 31,75

 

Laske Yle-vero

Yle-vero on 0,68 % 18 vuotta täyttäneen henkilön puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteen lasketusta määrästä, vähintään 51 ja enintään 143 euroa.

Yle-veroa ei tarvitse maksaa, jos tulot ovat vuonna 2015 olleet vähemmän kuin 7 500 euroa tai jos kotipaikka on Ahvenanmaalla.

Vero lasketaan veronalaisista tuloista joista on vähennetty tulon hankkimisesta johtuneet menot. Vuonna 1998 tai sen jälkeen syntyneet eivät maksa vuonna 2015 Yle-veroa. Täysi 143 euron vero tulee maksettavaksi kaikille, joiden puhtaat ansio- ja pääomatulot ovat vähintään 21 029,41 euroa. Vero on sisältynyt ennakonpidätysprosenttiin, joten sen ei pitäisi aiheuttaa jäännösverojen maksua.

Laske vähennykset verosta

Kun ansiotulojen verot on laskettu, niistä vähennetään työtulovähennys, valtionverotuksen invalidivähennys, opintolainavähennys, alijäämähyvitys, erityinen alijäämähyvitys, elatusvelvollisuusvähennys, kotitalousvähennys ja lapsivähennys.

Työtulovähennys lasketaan samoista työtuloista kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys. Työtulovähennyksen määrä vuoden 2015 verotuksessa on 8,6 % työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta, enintään 1 025 euroa. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennys pienenee 1,2 % puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys on 1 025 euroa, jos työtulot ovat vuodessa välillä 14 418,60 – 33 000 euroa. Vähennystä ei saa, jos puhtaita ansiotuloja on yli 118 416 euroa.

Alijäämähyvitys on 30 prosenttia pääomatulolajin alijäämästä. Ensiasunnon hankkimiseksi otetun lainan koron perusteella alijäämähyvitys on 32 %. Alijäämähyvitys on enintään 1 400 euroa, puolisoilla se on yhteensä 2 800. Alijäämähyvityksen enimmäismäärää korotetaan yhdestä alaikäisestä lapsesta 400 euroa ja kahdesta tai useammasta lapsesta 800 euroa. Korotuksen voi saada vain toinen puolisoista. Erityinen alijäämähyvitys syntyy vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai ps-tilille tehtyjen maksujen perusteella.

Valtionverotuksen invalidivähennys on haitta-astetta vastaava osuus 115 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Elatusvelvollisuusvähennys on 1/8 maksetuista elatusavuista, korkeintaan 80 euroa alaikäistä lasta kohden.

Lapsivähennys on 50 euroa jokaisesta verovuoden päättyessä huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltaja, joka ei ole avioliitossa, saa vähennyksen kaksinkertaisena. Vähennys myönnetään enintään neljästä lapsesta. Vähennys pienenee 1 prosentin puhtaiden pääoma- ja ansiotulojen 36 000 euroa ylittävästä osasta.

Invalidi- ja elatusvelvollisuusvähennykset voidaan tehdä vain ansiotulojen perusteella määrättävästä valtionverosta. Kotitalousvähennys ja lapsivähennys voidaan tehdä muistakin veroista.

Kotitalousvähennys ja invalidivähennys siirretään viran puolesta toiselle puolisolle, jos vähennystä vaatineen verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Katso myös:

Lisätietoa kotitalousvähennyksestä

Lisätietoa asuntolainan koroista

Alijäämähyvitys voidaan vähentää myös kunnallisverosta, jos valtionvero ei siihen riitä. Käyttämättä jäänyt alijäämähyvitys voidaan siirtää toiselle puolisolle, jos sitä on vaadittu veroilmoituksella. Erityinen alijäämävähennys siirretään puolisolle viran puolesta.

Laske kaikki verot yhteen

Kun olet laskenut yhteen valtion tuloveron ansiotuloista ja pääomatuloista, kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutusmaksut, saat selville jäännösveron tai veronpalautuksen määrän vertaamalla maksettavia veroja ennakonpidätyksinä, ennakoina ja ennakon täydennysmaksuna hyväksesi laskettaviin jo maksettuihin veroihin.

Veronpalautukselle maksetaan 0,5 %:n korkoa. Korko lasketaan palautukselle ajalta 1.2.-31.10.2016.

Jäännösveron korko on 0,5 % vuotuista korkoa 10 000 euron määrään saakka. Sen ylittävälle jäännösveron osalle peritään 2,5 %:n vuotuista korkoa. Korko lasketaan helmikuun alusta jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään, joka on 3.12.2016. Jäännösveron korosta annetaan 20 euron alennus luonnollisille henkilöille, joten korkoa vuoden 2015 jäännösverolle joutuu maksamaan vasta, kun jäännösvero on noin 4 784 euroa.

Jos laskelma osoittaa jäännösveroa, voi koron kertymisen keskeyttää maksamalla ennakontäydennysmaksua tai maksamalla jäännösveron ennen syyskuun loppua. Silloin korkoa peritään vain maksua edeltävän kuukauden loppuun. Yleensä on järkevä maksaa jäännösveron korollinen osuus tai ainakin 10 000 euroa ylittävä osa.

Tulot ja menot on ilmoitettava sentin tarkkuudella. Alle 10 euron jäännösveroa ei peritä eikä alle 5 euron määrää palauteta.

Vesa Korpela
lakiasiain johtaja, Veronmaksajat

Tulosta