Veroilmoitus ja osinkotulot 2015

Noteerattujen ja noteeraamattomien yhtiöiden osingot sekä osuuspääoman korot ilmoitetaan bruttomääräisinä.

Verovelvollisen tulee tarkistaa esitäytetyltä veroilmoitukselta, löytyvätkö maksetut osingot ja ennakonpidätykset ilmoitukselta. Jos eivät löydy, on hänen ilmoitettava osinkotulo, joka on ollut nostettavissa vuonna 2015. Puuttuvat osinkotulot tulee ilmoittaa siitä huolimatta, että osingon maksajalla on ollut velvollisuus ilmoittaa verottajalle vuonna 2015 maksetut ja viimeistään 31.12.2015 nostettavissa olleet osingot.

Katso myös:

Osinkotulon verotusvuosi Verojuristivastaus 1.2.2013, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Minkä vuoden tuloa osinko on? Verojuristivastaus 9.5.2012, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Kotimaisten noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot

Kotimaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot ilmoitetaan kohdassa 5.1 bruttomääräisinä. Niistä ei vähennetä jo ennakolta pidätettyä veron määrää tai verovapaata osuutta.

Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta on kyse, kun yhtiön osake tai osakesarja on ollut osingonjaosta päätet¬täessä julkisen kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä tai vastaavalla tavalla ulkomailla. Sama on voimassa myös niiden yhtiöiden kohdalla, joiden osakkeet on otettu yhtiön suostumuksella tai hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi ns. monenkeskisessä kaupankäynnissä.

Julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamista osingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa vuonna 2015. Osinkotuloa on myös julkisesti noteeratun yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta.

Noteeraamattomien yhtiöiden maksamat osingot

Muut kuin edellä tarkoitetut osakkeet ovat julkisesti noteeraamattomia osakkeita. Niiden maksamat osingot ilmoitetaan kohdassa 5.2, jos ne ilmoitukselta puuttuvat.

Myös nämä osingot ilmoitetaan bruttomääräisinä eikä jakoa ansio- ja pääomatulo-osuuksiin suoriteta. Noteeraamattoman yhtiön maksamasta osingosta on maksajan tullut toimittaa 1.1.2014 alkaen ennakonpidätys, joten tarkista myös ennakonpidätysten määrä kohdasta 6.1.

Jos osinkoa jakava yhtiö jakaa osinkoa enintään 8 prosentin tuoton, joka lasketaan osakkeen matemaattiselle arvolle, on osingosta veronalaista tuloa 25 prosenttia 150 000 euroon saakka ja 75 prosenttia on kokonaan verovapaata tuloa. Lievemmin verotettava 150 000 euron raja on verovelvolliskohtainen eli siihen luetaan kaikki verovelvollisen eri noteeraamattomista yhtiöistä vuonna 2015 saamat pääomatulo-osingot. Jos jaettu osinko on enintään 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta ja 150 000 euron raja ylittyy, on osingosta veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia.

Jos jaettava osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle laskettavan 8 prosentin suuruisen tuoton, on ylittävästä osasta 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena on vuonna 2014 päättyneen tilikauden tilinpäätös.

Verohallinto tekee jaon pääoma- ja ansiotulo-osingoksi viran puolesta. Esitäytetyn veroilmoituksen erittelyosassa on jako ansio- ja pääomatulo-osingoksi, osakkeiden lukumäärä ja osakkeen matemaattinen arvo. Verotuspäätöksestä voidaan tarkistaa osinkojen veronalaiset määrät.

Katso myös:

Nettovarallisuus osakeyhtiössa, Taloustaidon yritysartikkeli 11.6.2014, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

SVOP-palautuksia verotetaan osinkona, Taloustaidon yritysartikkeli 14.5.2014, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

SVOP-palautusten siirtymäaika päättyy, Taloustaidon yritysartikkeli 2.12.2015, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Minne maksan ennakonpidätyksen osingosta? Verojuristivastaus 16.10.2014, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Osingon pääomatulo-osuus ja osakaskohtaiset oikaisut

Yrittäjäosakkaan tulee antaa selvitys osingoista erillisellä lomakkeella numero 13 niissä tapauksissa, joissa hänellä on verovuonna 2015 ollut osinkoa jakaneen yhtiön varoihin vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella kuulunut asunto omana tai perheensä käytössä ja/tai hänellä (tai hänen perheenjäsenellään) on osakaslainaa yhtiöltä. Omistajayrittäjän tulee antaa lomake 13, jos hän (tai hänen perheenjäsenensä) on ottanut lainan yhtiöltä.

Osakaskohtaisista oikaisuista lisää ohjeessa Yrittäjä ja esitäytetty veroilmoitus 2015

Osakeyhtiöissä osakkaan tai hänen perheensä käytössä oleva asunto ilmoitetaan vain silloin, kun osakasta ei TyEL:in mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana vuonna 2014 päättyneen tilikauden lopussa. Edellytyksenä on, että henkilö on yhtiössä määräävässä asemassa ja omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Jos tämä kriteeri täyttyy ja vuoden 2014 taseen mukaan yhtiön varoihin kuuluu asunto, joka verovuonna 2015 on ollut osakkaan tai hänen perheensä käytössä, vähennetään asunnon arvo osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä puolisoa ja iästä riippumatta samassa taloudessa asuvia omia tai puolison suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevia sukulaisia. Asunto voi olla muukin kuin vakituinen asunto.

Osakaslaina pienentää osakkeiden matemaattista arvoa, jos henkilö omistaa vuonna 2014 päättyneen tilikauden lopussa yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa vähintään 10 prosenttia muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä puolisoa ja alaikäisiä lapsia.

Jos tämä kriteeri täyttyy ja kyse on osakkaan tai hänen perheenjäsenensä ottamasta ja vuonna 2014 päättyneen tilikauden lopussa maksamatta olevasta rahalainasta, vähennetään lainan määrä lainan ottajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta ja mahdollinen ylimenevä osuus perheenjäsenten omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta omistusten suhteessa osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

Laina vähennetään vain elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeen matemaattisesta arvosta ja sen määräisenä kuin laina oli sen tilikauden taseessa, jonka mukaan osakkeen matemaattinen arvo laskettiin.

Ylijäämät osuuskunnista

Ylijäämää on osuuspääoman korko tai muu osuuskuntalaissa tarkoitettu osuuskunnan jakama ylijäämä. Lisäksi julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään verotuksessa ylijäämänä.

Kotimaisten julkisesti noteerattujen osuuskuntien jakama ylijäämä ilmoitetaan kohdassa 5.3. Tämä kohta jää vielä tyhjäksi, koska Suomessa ei vielä ole yhtään julkisesti noteerattua osuuskuntaa.

Kohdassa 5.4 on merkitty valmiiksi niiden ylijäämien bruttomäärä, jotka olet saanut kotimaisista noteeraamattomista osuuskunnista, joissa on vähintään 500 jäsentä.

Ylijäämien veronalainen määrä on valmiiksi laskettu verotuspäätöksellä. Jos korjaat tätä kohtaa, ilmoita ylijäämien bruttomäärä kohdassa 5.4 ja lisäksi Lisätietoja-kohdassa ylijäämän maksaja, maksajan y-tunnus, ylijäämän määrä ja päivä jolloin se on ollut nostettavissa.

Kohdassa 5.5 on merkitty valmiiksi niiden ylijäämien bruttomäärä, jotka olet saanut kotimaisista noteeraamattomista osuuskunnista, joissa on alle 500 jäsentä. Erittelyosaan on merkitty ylijäämien jako ansio- ja pääomatuloksi sekä osakkeistasi ja osuuksistasi osuuskunnan omaan pääomaan merkitty määrä euroina. Ylijäämien veronalaisen ansiotulo- ja pääomatulo-osuuden näet verotuspäätöksestä. Jos korjaat tätä kohtaa, ilmoita ylijäämien bruttomäärä kohdassa 5.5 ja lisäksi Lisätietoja -kohdassa ylijäämän maksaja, maksajan y-tunnus, ylijäämän määrä, osakkeistasi ja osuuksistasi omaan pääomaan merkitty määrä euroina ja päivä jolloin se on ollut nostettavissa.

Jos korjaat kohtia 5.4–5.5, korjaa tarvittaessa myös kohdan 6.1 ennakonpidätykset.
Noteeraamattoman osuuskunnan, jossa on ylijäämän jaosta päättämistä edeltäneen tilikauden lopussa vähintään 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä, jakamasta ylijäämästä on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka.

Siltä osin kuin verovelvollisen saman ylijäämän määrä ylittää 5 000 euroa, ylijäämästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Muutoin (alle 500 jäsenen osuuskunnat) ylijäämästä on 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin tästä osuuskunnasta saatu ylijäämä ylittää määrän, joka vastaa 8 prosentin vuotuista tuottoa verovelvollisen kaikista kyseisen osuuskunnan osuuksista ja osakkeista ylijäämän päättämistä edeltävän tilikauden lopussa osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle.

Jos 8 prosenttia ei ylity, on ylijäämästä 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata pääomatuloa 150 000 euroon asti ja tämän ylittävältä osalta 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 15 verovapaata tuloa. Julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä on 85 prosenttia veronalaista tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Katso myös:
Osuuskunnan jakama voitto verotetaan, Taloustaidon yritysartikkeli 3.12.2014, edellyttää kirjautumista jäseenalueelle

Ulkomailta saadut osingot ja osuuskunnan ylijäämät

Kaikki ulkomailta saadut osingot (ja muut ulkomaan pääomatulot) merkitään kohtaan 10.3, jos tieto maksetuista ulkomaan osingoista puuttuu veroilmoitukselta. Sillä ei ole merkitystä, onko osinkoa jakaneen yhtiön osake noteerattu vai noteeraamaton. Osingot merkitään bruttomääräisinä euroina eikä niistä vähennetä jo ennakolta mahdollisesti pidätettyä lähdeveroa.

Jos korjaat kohtaa 10.3 ulkomaan osinkojen, ylijäämien tai muiden ulkomaan pääomatulojen osalta, täytä lisäksi aina myös liitelomake 16. Ulkomailta saatuja osinkoja ovat esimerkiksi Nordean, Telia Soneran, Daniscon sekä Scottish & Newcastlen maksamat osingot.

Jos saamistasi ulkomaan osingoista on ulkomailla pidätetty lähdeveroa, merkitse tai korjaa kohtaan 11.1. ulkomaille maksetun veron määrä. Ilmoita ulkomaille maksetun veron määrä myös liitelomakkeella 16.

Katso myös:

Saitko sinäkin osinkoa Ruotsista? Taloustaidon artikkeli 28.1.2015, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Verotetaanko Viron osinkoja Suomessa? Verojuristivastaus 14.8.2014, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle

Juha Salmikivi
lakimies, Veronmaksajat

Tulosta