Metsätalouden veroilmoitus ja puun myyntitulot 2016

Puun myyntitulot ovat kokonaan veronalaisia.

Oikea myyntitulojen verovuosi ratkaistaan puukaupasta saatujen rahojen saantihetken perusteella. Jos siis rahat on saatu vuonna 2016, verovuosikin on 2016 ja rahat pitää ilmoittaa veroilmoituksella.

Puun myyntitulojen verotus perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin. Metsänomistaja saa vähentää kaikki metsätalouden harjoittamisesta ja puukaupoista syntyneet menot. Kun tuloista on ensin vähennetty menot, verotetaan jäljelle jäänyttä verotettavaa puunmyyntituloa pääomatuloina. Kun kaikki mahdolliset muutkin verovelvollisen pääomatulot on ensin otettu huomioon ja laskettu yhteen puun myyntitulojen kanssa, verovuonna 2016 pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia veroa 30 000 euron pääomatuloihin asti ja ylimenevältä osin 34 prosenttia.

Arvonlisäverovelvolliset metsätaloudenharjoittajat ilmoittavat puunmyyntitulot bruttomääräisinä ilman arvonlisäveroa. Summasta ei pidä vähentää suoritettuja ennakonpidätyksiä eikä hankintatyön arvoa.

Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksetut Kemera-tuet ja ylipäänsä muutkin metsätalouteen saadut tuet ovat saajalleen 1.1.2012 lähtien olleet veronalaisia. Tuen kohdistuminen kannattaa kuitenkin tarkistaa: esimerkiksi pellon metsityksestä maksettava tulonmenetyskorvaus on maatalouden tuloa.

Metsätalouden pääomatuloa ovat myös metsästä saadut vakuutus- ja vahingonkorvaukset.

Verotettavaan määrään vaikuttaa myös kaupantekotapa

Puukaupat tehdään tyypillisesti joko pysty-, hankinta- tai käteiskauppana.

Pystykaupasta saatu tulo on kokonaan puunmyyntituloa. Hankinta- ja käteiskaupassa ostajan maksamaan hintaan sisältyy myös korvaus puun kaadosta ja kuljetuksesta. Myyntihinta ilmoitetaan tällöinkin kokonaisuudessaan, mutta lomakkeella vähennetään joko oman tai perheenjäsenen hankintatyön arvo tai ulkopuoliselle maksetut työpalkat tai -korvaukset. Ulkopuolinen voi olla esimerkiksi metsäkoneurakoitsija tai paikallinen metsänhoitoyhdistys, joka on hoitanut korjuupalvelun. Puunmyyntituloksi saadaan tällöin myyntihinnan ja hankintatyön arvon erotus.

Puun oma käyttö verollista tuloa

Puutavaran ottamisesta omaan käyttöön voi muodostua verotettavaa tuloa.

Oman asunnon tai kesämökin lämmityspuista tai muusta omasta vähäisestä kulutuskäytöstä ei kuitenkaan veroteta.

Sen sijaan oman asunnon tai kesämökin rakentamiseen käytetystä puutavarasta tulee metsätuloa. Puutavaran arvona käytetään kantoraha-arvoa eli puun pystyhintaa, johon ei sisälly korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi rakennuspuiden lahjoittaminen lapselle asuinrakennusta tai kesämökkiä varten on omaa käyttöä, joka on tuloutettava 2C-lomakkeen kohdassa 4.3. Puutavaran käyttäminen maatalousrakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käsitellään niin sanottuna hiljaisena kuittauksena.

Tällöin puutavaran käytöstä ei synny metsätalouden tuloa, mutta rakennuksen hankintahintaan ei myöskään lisätä puutavaran arvoa. Omasta metsästä otetun puutavaran käytöllä rakentamiseen tai korjaamiseen ei siis ole poistopohjaa lisäävää vaikutusta. Muuhun maatalouskäyttöön, esimerkiksi maatalousrakennusten lämmitykseen, otetun puutavaran arvo on metsätalouden tuloa. Arvona käytetään kantoraha-arvoa. Metsätalouden tuloa on myös oman jatkojalostuksen käyttöön otetun puutavaran arvo.

Eri puutavaralajien keskimääräisistä hankintahinnoista johdetut kantohinnat:

  • Mäntytukki 44 e/m3
  • Kuusitukki 43 e/m3
  • Koivutukki 33 e/m3
  • Mäntykuitu 6 e/m3
  • Kuusikuitu 6 e/m3
  • Koivukuitu 7 e/m3

Tuet ja avustukset

Jos verovapaa tuki korvaa metsätalouden menoja, ei tukea vastaavaa menoa saa enää erikseen vähentää. Tuen ylimenevä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoista. Mikäli hankkeen menot ovat olleet vuoden 2015 metsätalouden menoissa ja avustus on saatu vuonna 2016, on hankkeen menoista avustusta vastaava määrä tuloutettava lomakkeen 2C kohdassa 6.2. Tukien laissa säädetyllä verottomuudella ei ole merkitystä tältä osin.

Metsästä saadut muut kuin puun myyntitulot 

Metsästä saadut muut kuin puun myyntitulot verotetaan joko metsätalouden pääomatulona, muuna pääomatulona, maatalouden tulona tai elinkeinotoiminnan tulona. Osa tuloista on myös kokonaan tai osittain verotonta.

Maa-aineksien (sora, savi, turve, multa yms.) myynnistä saadut tulot ovat metsänomistajan henkilökohtaista pääomatuloa. Maa-aineksen pienimuotoisen jalostus- ja kuljetustoiminnan tuottama tulo taas verotetaan maatalouden tulona. Maa-aineksen laajempaa jalostus- ja/tai kuljetustoimintaa verotetaan elinkeinotoiminnan tulona.

Jäkälä ei ole maa-ainesta. Jäkälän myyntitulo verotetaan maatalouden tulona.

Puutavaran jatkojalostuksen tulot

Metsänomistajan omasta metsästä saadut tukkien, pylväiden, kuitupuun, halkojen, pilkkeiden, hakkeen tai muun metsäenergiapuun, joulukuusten, klapien, aurausviittojen, koristehavujen ynnä muiden sellaisten myyntitulot ovat metsätalouden pääomatuloa.

Edellä mainittujen tuotteiden jatkojalostuksesta (esimerkiksi tukkien sahaaminen lankuiksi tai laudoiksi) saadut tulot verotetaan yleensä maatalouden tuloina. Metsätalouden niin sanotut sivutulot verotetaan siis maatalouden tuloina.

Jatkojalostustoimintaa voidaan kokonaisuus huomioiden pitää myös elinkeinotoimintana.

Verovapaita tuloja

Metsänomistajalle maksetut, luonnonsuojelulain mukaisiin rauhoittamispäätöksiin liittyvät korvaukset ovat verovapaita korvauksia.

Luonnonvaraisten käpyjen, marjojen ja sienien myyntitulot ovat kerääjälle verotonta tuloa. Verotonta on myös tulo, joka saadaan luonnonvaraisten kasvien tai kasvinosien keräämisestä ihmisravinnoksi, lääkkeeksi tai lääkeaineen valmistukseen. Keräilytuotteista saatu tulo on veronalaista, jos tulo on saatu palkkana.

Juha-Pekka Huovinen
lakimies, Veronmaksajat

Tulosta