Osakeyhtiön veroilmoitus 2016

Hyödynnä vinkit osakeyhtiön veroilmoituksen täyttämiseen.

Verohallinnon julkaisusta 44.16 löytyvät perustiedot veroilmoituksen antamisesta. Samalla sivulla on myös saatavissa yksityiskohtaisemmat tiedot veroilmoituksen täyttämisestä. Tämän artikkelin tarkoitus on täydentää Verohallinnon veroilmoituksen täyttöohjetta ja antaa täyttäjälle lisävinkkejä. Veroilmoituksen kaikkia kohtia ei siis ole käsitelty. Verohallinnon julkaisu 44.16

Tekstin numeroidut väliotsikot seurailevat vastaavien kohtien järjestystä veroilmoituslomakkeella.

Osakeyhtiön on annettava veroilmoituksensa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Esimerkiksi jos tilikausi päättyi 31.1.2016, veroilmoitus on annettava 31.5.2016 mennessä.

Palautusaikaan voi saada pidennystä poikkeustapauksessa (esim. sairauden vuoksi). Lisäaikaa on haettava määrämuotoisella lomakkeella 3105 Hakemus veroilmoituksen antamisajan pidentämiseksi. Hakemuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen palautuspäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Hakemus veroilmoituksen antamisajan pidentämiseksi

Ajankohtaista verovuonna 2016

Osoitetietojen muutoksia ei enää ilmoiteta veroilmoituslomakkeella. Kaupparekisteriin merkityt yhteisöt voivat ilmoittaa osoite- ja yhteystietojen muutokset sähköisesti ytj.fi-verkkopalvelussa. Sieltä tieto välittyy sekä Verohallinnolle että Patentti- ja rekisterihallitukselle. Ilmoittaminen on maksutonta.

Yhteisöasiakkaille, kuten esimerkiksi osakeyhtiöille ja osuuskunnille, ei enää lähetetä postitse veroilmoituslomakkeita eikä täyttöoppaita. Verohallinto lähettää kuitenkin tiedotteen siitä, että veroilmoituksen antamisaika lähestyy.

Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassaoloaikaa on jatkettu verovuosille 2015 ja 2016.

Tuloveroilmoitus verkossa


Veroilmoituksen voi antaa Yhteisöjen veroilmoituspalvelussa. Palveluun kirjaudutaan Katso-tunnisteella. Osakeyhtiön perustiedot ovat palvelussa valmiina, ja niitä voi tarvittaessa muuttaa. Palvelu ohjaa täyttämään tiedot oikein. Samalla voi lähettää veroilmoitukseen liittyvät liitetiedostot, esimerkiksi tilinpäätöksen. Yhteisöjen veroilmoituspalvelu

Rekisterimuutokset voi ilmoittaa YTJ-verkkopalvelussa

Osakeyhtiöt voivat ilmoittaa rekisteritietoja koskevat muutokset YTJ-asiointipalvelussa osoitteessa ytj.fi.Verkossa voi ilmoittaa muutokset Verohallinnon rekistereihin (arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri sekä työnantajarekisteri). Palvelussa voi ilmoittaa lisäksi kaupparekisteriin esim. yhtiön vastuuhenkilöitä koskevat muutokset. YTJ-palvelu on Verohallinnon sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhteinen asiointipalvelu. YTJ-asiointipalvelu

YTJ-palvelua voivat käyttää osakeyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtajat tai yhtiön asiamiehet.

Palveluun kirjautuvalla henkilöllä täytyy olla suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Palveluun ei voi vielä kirjautua Katso-tunnisteella.

Kohta I: Osakkeenomistajalle ja hänen omaisilleen suoriteperusteisesti kirjatut suoritukset sekä osakaslainojen yhteismäärä tilikauden lopussa

Kohdassa ilmoitetaan mm. osakkaalle tai hänen omaiselleen maksetut vuokrat, korot, kauppahinnat ja takausprovisiot. Verottajaa kiinnostaa, ettei niistä ole maksettu ylihintaa. Jos ylihintaa on maksettu, kysymyksessä on peitelty osinko. Peitellyn osingon verotus merkitsee veroseuraamuksia yleensä sekä yhtiölle että osakkeenomistajalle.

Peitellyn osingon saajana voi osakkaan lisäksi olla tämän omainen. Tarkkaa määritelmää omaisesta ei ole laissa eikä edes oikeuskäytännössä, vaan asiat on ratkaistava tapauskohtaisesti. Omaisia ovat yleensä perheenjäsenet. Esimerkiksi lasten, puolison ja avopuolison saama etu voidaan verottaa peiteltynä osinkona. Ratkaisussa KHO 1967/3314 on katsottu, ettei osakeyhtiön osakkaiden serkkua voitu pitää laissa tarkoitettuna muuna omaisena. Ratkaisu omaisiksi luettavista henkilöistä tehdään tapauskohtaisesti. Asian arviointiin vaikuttavat myös taloudellisesta etuyhteydestä kertovat asiat, kuten se, asuvatko henkilöt samassa taloudessa.

Osakaslainat

Kohdassa ilmoitetaan kaikki osakaslainat, jotka ovat yhtiön taseessa tilikauden 2016 päättyessä, riippumatta siitä annetaanko niistä vuosi-ilmoitus vai ei.

Pääomatulona verotettava osakaslaina

Yksityishenkilön osakeyhtiöstä verovuonna saama, kalenterivuoden päättyessä takaisin maksamatta oleva rahalaina luetaan henkilön pääomatuloksi silloin, kun verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % lainan antaneen yhtiön osakkeista tai kun heillä on vähintään 10 %:n osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Tämä koskee kaikkia 3.4.1998 tai sen jälkeen otettuja rahalainoja.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja alaikäistä lasta. Lapsi on alaikäinen, jos hän ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta.

Laina, joka on maksamatta lainan nostovuoden viimeisenä päivänä, katsotaan pääomatuloksi, vaikka lainansaaja ei omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita, jos perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuus on vähintään 10 prosenttia.

Esimerkki:
A ja B ovat puolisoita ja heillä on 13- ja 15-vuotiaat lapset C ja D. Mies A on huhtikuussa saanut X osakeyhtiöltä rahalainan, joka on vielä maksamatta 31.12.
X Oy:n 500:sta osakkeesta:
B omistaa 30 osaketta = 6 %
C omistaa 12 osaketta = 2,4 %
D omistaa 12 osaketta = 2,4 %

Yhteensä 54 osaketta = 10,8 %

A:n saama laina on hänen veronalaista pääomatuloaan, koska muut perheenjäsenet yhdessä omistavat osakkeista vähintään 10 prosenttia. Omistusosuus lasketaan osakkaan verovuoden päättymisajankohdan (31.12) tilanteen mukaisena.


Osakaslaina verotetaan pääomatulona myös, jos osakkaan tai perheenjäsenten tai heidän yhdessä omistamiensa osakkeiden omistus- tai äänimääräosuus on toisten yhtiöiden kautta vähintään 10 prosenttia.

Välillinen omistus- tai äänivaltaosuus lasketaan suhteellisesti siten, että jos esimerkiksi perhe omistaa 20 % A Oy:n osakkeista ja yhtiö A puolestaan omistaa 50 % B Oy:n osakkeista, katsotaan perheen välillisesti omistavan 10 prosenttia (20 % x 50 %) B Oy:n osakkeista.

Pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta ei verotussyistä tarvitse periä korkoa. Sellaisesta osakaslainasta, jota ei veroteta pääomatulona, pitää periä korkoa tai muuten korottomuusetu verotetaan peiteltynä osinkona. Kohtuullisena korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa.

Korkoa on perittävä esimerkiksi sellaisesta osakaslainasta, joka on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana ja joka muutoin täyttäisi pääomatulona verottamisen kriteerit. Ennen 3.4.1998 nostetusta lainasta on aina perittävä korkoa. Myös 3.4.1998 tai sen jälkeen nostetusta lainasta, jossa pääomatuloksi lukemisen edellyttämä vähintään 10 %:n omistusosuus ei täyty, tulee periä korkoa.

Osakaslainan vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Osakkaan ja hänen perheenjäsenensä yhtiöltä ottama rahalaina vähennetään osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Vuoden 2016 osinkotulon verotuksessa osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka oli yhtiön taseessa tilikauden 2015 päättyessä.

Oikaisu merkitsee, että vuonna 2016 saadun osittain verovapaan ja osittain pääomatulona verotettavan osingon määrä pienenee, koska laskupohja, josta 8 prosentin osuus lasketaan, on pienempi.

Listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa, jos osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Osingosta on kuitenkin 85 % veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa edellyttäen, että osinko on samalla enintään 8 % matemaattisesta arvosta. Jos osinko ylittää 8 % matemaattisesta arvosta, on osingosta 75 % veronalaista ansiotuloa.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan osakkaan puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisenä pidetään lasta, joka ei ole ennen verovuoden alkua täyttänyt 17:ää vuotta. Vuoden 2016 verotuksessa alaikäisiä ovat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 1999 tai sen jälkeen.

Omistusosuudessa, joka määräytyy osingon nostettavissa olovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden lopun tilanteen mukaan, otetaan huomioon vain välitön omistus ja äänimäärä, koska osingot maksetaan yhtiötä välittömästi omistaville osakkaille.

Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta. Siltä osin kuin laina ylittää lainanottajan omien osakkeiden matemaattisen arvon, se vähennetään perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Osakkaan osakkeiden arvosta vähennetään myös perheenjäsenten ottamat osakaslainat. Yhden perheenjäsenen yhtiöstä nostama laina voi siten muuttaa toisen perheenjäsenen saaman osittain verovapaan ja osittain pääomatulona verotettavan osingon osittain ansiotulona verotettavaksi.

Osakkeiden arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka sisältyy yhtiön varoihin osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena olevalla tilinpäätöshetkellä.

Esimerkki:
Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2015. Osakaslainaa ei ole ollut tilikaudella, joka on päättynyt 31.12.2015. Osinko on nostettavissa 1.6.2016. Osakas on ottanut osakaslainan 2.1.2016. Tätä lainamäärää ei vähennetä osakkaan osakkeiden arvosta laskettaessa osittain pääomatulona verotettavan osingon määrää vuonna 2016.


Osakaslaina voidaan vähentää vain elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tuloverolain mukaan verotettavan yhtiön osakkeiden arvosta vähennystä ei tehdä. Esimerkiksi pelkkää vuokraustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön ei yleensä ole verotuskäytännössä tulkittu harjoittavan elinkeinotoimintaa, vaikka vuokraustoiminta olisi ollut laajaa.

Kun osakaslainaa koskeva kohta täytetään yhtiön vuoden 2016 veroilmoituksella, se vaikuttaa vuonna 2017 saadun osingon verotukseen.

Kohta II: Yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntona

Kohdassa tulee eritellä sellaiset osakeyhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntonaan. Myös muiden kuin vakituisten asuntojen, esimerkiksi kesäasuntojen, käytöstä ja käyttäjästä on annettava selvitys.

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheensä kanssa yli puolet yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan yhtiössä työskentelevän henkilön aviopuolisoa ja avopuolisoa, jos avopuolisot asuvat yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, sekä henkilöä, joka on yhtiössä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu hänen kanssaan samassa taloudessa. Perheenjäsenen iällä ei ole tässä merkitystä.

Asunnon arvon vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Jos yrittäjäosakkaalla on ollut yhtiön omistama asunto omana tai perheensä asuntona verovuonna, vähennetään asunnon arvo hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta. Myös ns. kakkosasunto tai vapaa-ajan asunto vähennetään.

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Asunnon arvon vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjäosakkaan aseman tulee täyttyä ennen osingon nostettavissaolovuotta viimeksi päättyneen tilikauden lopussa.

Jotta asunnon arvo voidaan vähentää, tulee asunnon kuulua nettovarallisuuden laskennan perustana olevassa tilinpäätöksessä yhtiön varoihin. Lisäksi osakkaan tulee käyttää asuntoa sinä verovuonna, jona osinko hänellä verotetaan.

Esimerkki:
Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2015. Yhtiö on hankkinut osakkaalleen asunnon kesäkuussa 2015, jolloin osakas on ottanut asunnon käyttöönsä. Kun osakkaan vuonna 2016 nostaman osittain pääomatulona verotettavan osingon osuutta lasketaan, vähennetään osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta asunnon arvo edellyttäen, että osakas edelleen käyttää asuntoa vuonna 2016.


Vähennettävänä arvona käytetään sitä arvoa, jota on käytetty yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa (poistamaton hankintameno tai vertailuarvo). Jos yhtiön asuntoa on käytetty vain osittain osakkaan tai hänen perheensä asuntona, vähennetään vain käyttöä vastaava osuus.

Enimmäismäärä, joka osakkeiden arvosta voidaan vähentää, on yrittäjäosakaan omistamien osakkeiden arvo. Jos osakkaina ovat puolisot, jotka molemmat ovat yrittäjäosakkaita ja asuvat kyseisessä asunnossa, kummankin osakkeiden arvosta vähennetään puolet asunnon arvosta. Asunnon arvo vähennetään esimerkiksi silloin, kun asunto on ollut osakkaan käytössä asuntoetuna. Oikaisu tehdään myös, vaikka osakas on maksanut osakeyhtiölle käypää vuokraa asunnostaan, joka on yhtiön omistuksessa.

Kohta III: Vapaan oman pääoman rahastosta jaettavaksi päätetty määrä

Vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotus on uudistunut verovuodesta 2014 alkaen.

Katso tästä myös:

Verohallinnon 11.12.2015 antama ohje Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa dnro: A216/200/2014

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti osinkona.

Jos jakaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, varojenjako verotetaan kuitenkin luovutuksena, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Jotta varojenjako verotettaisiin luovutuksena, osakkeenomistajan on esitettävä edellytysten täyttymisestä luotettava selvitys.

Jos muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä palautetaan yksityishenkilölle ennen lain voimaantuloa 1.1.2014 tehtyjä pääomansijoituksia, uusia säännöksiä sovelletaan aikaisintaan 1.1.2016 saatuun varojenjakoon. Aiemmin saatuun varojenjakoon sovelletaan Verohallinnon ohjeesta: ”Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen” ilmeneviä periaatteita. Katso Verohallinnon ohje: Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen

Jos jakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, vapaan oman pääoman rahastosta saatu suoritus verotetaan aina osinkoa koskevien säännösten mukaan.

Kohta V: Tuloverolaskelma, B elinkeinotoiminnan kulut

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013–2016 annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina 2013–2016 käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Lakia sovelletaan vuosilta 2013–2016 toimitettavissa verotuksissa.

Korotetun poiston voi tehdä kalenterivuonna käyttöön otetun koneen tai laitteen sekä rakennuksen osalta sinä verovuotena, jona hyödyke on otettu käyttöön, ja sitä seuraavana verovuotena. Kalenterivuonna 2016 käyttöön otetun koneen tai laitteen sekä rakennuksen osalta korotetun poiston voi tehdä vain verovuonna 2016. Laki ei voi tulla sovellettavaksi verovuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Korotettua poistoa ei siten saa tehdä enää verovuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa, vaikka rakennus, kone tai laite olisi otettu käyttöön kalenterivuoden 2016 aikana.

Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia.

Esimerkki:
Yritys on ottanut vuonna 2015 käyttöön huojennuspoistoon oikeuttavan koneen, jonka hankintameno on 300 000 euroa. Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Verovuonna 2015 koneesta on saatu tehdä ja on tehty 150 000 euron suuruinen poisto (50 % / 300 000 euroa). Verovuonna 2016 tehtävä poisto on tällöin enintään 75 000 euroa (50 % / 150 000 euroa). Verovuodesta 2017 lähtien loppuosa koneen hankintamenosta poistetaan osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä.


Katso tarkemmin:

Verohallinnon ohje Laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013-2016, 30.1.2015, diaarinumero A16/200/2015

Veroilmoituksen liitelomakkeen 62 "Erittely varauksista, arvonmuutoksista ja kuluvan käyttöomaisuuden poistoista" yksityiskohtainen täyttöohje   

Työnantajan koulutusvähennys

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava työnantaja on voinut verovuodesta 2014 alkaen vaatia koulutusvähennystä. Koulutusvähennys on laskennallinen lisävähennys, jonka voi tehdä elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava työnantaja yritysmuodosta riippumatta, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu koko henkilöstöä koskevaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuksen on liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin saman työnantajan palveluksessa.

Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden yrityksen verovuoden aikana. Kunkin koulutusjakson on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Yksi koulutuspäivä kestää 6 tuntia.

Työntekijälle on koulutusajalta maksettava palkkaa ja työntekijän on osallistuttava tosiasiallisesti koulutukseen. Työnantajan on lisäksi laadittava kirjallinen selvitys vähennysten edellytysten täyttymisestä työntekijäkohtaisesti.

Koulutusvähennys lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärällä. Näin saatu tulo jaetaan kahdella. Koulutusvähennyksen määrä on noin puolet koulutusajan laskennallisista palkkakuluista.

Koulutusvähennyksestä katso tarkemmin:

Verohallinnon ohje ”Työnantajan koulutusvähennys” diaarinumero: A196/200/2013  

Elinkeinotoimintaa harjoittava osakeyhtiö vaatii koulutusvähennystä lomakkeella 79 Vaatimus elinkeinotoiminnan koulutusvähennyksestä 2016 ja maataloutta harjoittava työnantaja lomakkeella 79A Vaatimus maatalouden koulutusvähennyksestä 2016. Veroilmoituslomakkeella 6B koulutusvähennys merkitään kohtaan 396 Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa).

Yhteisön yleisradiovero

Yhteisön yleisradioveroa suorittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta Suomessa harjoittavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa.

Yhteisön yleisradioveron laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on suoritettava yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta. Yhteisön yleisradioveron enimmäismäärä on 3 000 euroa. Vero on 3 000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867 142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50 000 euroa, yhteisö ei maksa yleisradioveroa.

Yhteisön yle-veron saa vähentää elinkeinotoiminnan kuluna. Vähennys ilmoitetaan veroilmoituslomakkeella kohdassa 377 muut vähennyskelpoiset liiketoiminnan muut kulut.

Verohallinnon ohjeen mukaan yleisradiovero vähennetään ensisijaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana lopullinen vero on maksuunpantu. Kuluna vähennettävän yleisradioveron määrä selviää tällöin verotuspäätöksestä.

Yhteisön yleisradioverosta ja sen jaksottamisesta verotuksessa katso tarkemmin:

Verohallinnon ohje Yleisradiovero, 25.1.2013 diaarinumero A38/00 00 00/2012

Varaukset

Takuuvaraus

Verotuksessa hyväksytään vähennettäväksi takuuvaraus rakennus- tai laivanrakennusyrityksessä tai metalliteollisuusliikettä harjoittavassa yrityksessä.

Takuuvaraus koskee virheitä yrityksen valmistamassa rakennuksessa, sillassa, laiturissa, tiessä, padossa, ilma-aluksessa tai isossa vesialuksessa sekä suuressa koneyksikössä. Yhtiön on laskelmin osoitettava vastuunsa todennäköinen toteutuminen. Takuukorjauksen menoja, jotka on katettu varauksesta, ei voida enää erikseen vähentää kuluina. Käyttämätön takuuvaraus tuloutetaan takuuajan päättyessä.

Hinnanlaskuvaraus

Osakeyhtiöllä on oikeus vähentää verovuoden kuluna tilaushinnassa tapahtunutta hinnanlaskua vastaava osuus, jos sitovin kirjallisin sopimuksin kiinteään koti- tai ulkomaanrahan määräiseen hintaan tilattujen, vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen toimittamattomien tavaroiden hinta oli tilinpäätöspäivänä vähintään 10 % sopimuksen mukaista hintaa alempi.

Vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen tavaroiden tulee olla ennen verovuoden päättymistä tilattu sitovin kirjallisin sopimuksin. Kiinteän hinnan edellytystä eivät täytä tilaukset, joissa tavaran hinta on sidottu pörssi- tai maailmanmarkkinahintaan taikka muutoin määrätyn ajankohdan käypään hintaan.

Osakeyhtiön on näytettävä hinnan alentuminen toteen, samoin se, että sopimus täyttää laissa asetetut ehdot. Jos osakeyhtiö on tehnyt hinnanlaskuvarauksen ja tavaran hinta palautuu entiselleen, tehtyä varausta ei tarvitse purkaa, vaikka tavara edelleen olisi toimittamatta yhtiölle.

Jälleenhankintavaraus

Jälleenhankintavaraus voidaan muodostaa, kun käyttöomaisuus on tuhoutunut tulipalon tai vastaavan vahinkotapahtuman seurauksena. Saatu vakuutus- tai vahingonkorvaus kirjataan ensiksi hankintamenon vähennykseksi. Jos käyttöomaisuuden hankintameno ei riitä kattamaan koko korvausta, voidaan yli jäävästä osasta muodostaa jälleenhankintavaraus.

Tuhoutuneen käyttöomaisuuden korvausten lisäksi voidaan jälleenhankintavaraus muodostaa myös toimitilarakennuksen tai toimitilaosakkeen luovutushinnasta siltä osin kuin luovutushinta ylittää poistamattoman hankintahinnan.

Jälleenhankintavaraus on käytettävä samana verovuotena tai viimeistään kahden seuraavan verovuoden kuluessa. Kuluvan käyttöomaisuuden tuhoutumisen yhteydessä muodostettu jälleenhankintavaraus voidaan käyttää kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hankkimiseen tai omaisuuden kuntoon saattamiseen. Toimitilojen luovutushinnasta muodostettua jälleenhankintavarausta saadaan käyttää vain uusien toimitilojen hankintaan tai vanhojen toimitilojen kuntoon saattamiseen.

Jälleenhankintavarauksella katettu käyttöomaisuus on otettava elinkeinotoiminnan käyttöön viimeistään kahden seuraavan verovuoden aikana. Määräaikaan voi saada pidennystä enintään kolme vuotta.

Varauksen käyttö keinotteluun pyritään ehkäisemään sillä, että varaus tuloutetaan verotuksessa 20 prosentilla korotettuna, ellei sitä ole käytetty viimeistään kahden seuraavan verovuoden kuluessa. Jos varausta ei ole käytetty myönnetyn määräajan pidennyksenkään aikana, luetaan varaus verotuksessa tuloksi 40 %:lla korotettuna.

Kohta VIII: Omistusmuutos ja tappiot

Osakeyhtiön verotuksessa vahvistettu tappio voidaan vähentää saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana. Osakeyhtiön tappiot ilmenevät verotuspäätöksestä.

Osakeyhtiön tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet osakkeista on joko suoraan tai välillisesti vaihtanut omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi.

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos vähintään 20 % osakeyhtiöstä omistavan osakkaan omien osakkeiden enemmistö on vaihtanut omistajaa. Tällöin kaikkien kyseisen omistajayhtiön osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Esimerkki:
A Oy omistaa 60 % B Oy:n osakkeista. Kun A Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien A Oy:n omistamien B Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.


Osakeyhtiössä omistussuhteet voivat muuttua osakkeiden kaupan lisäksi osakeannissa tai omien osakkeiden lunastuksen tai hankkimisen yhteydessä siinä määrin, että tappion vähennysoikeus menetetään.

Verohallinto voi hakemuksesta myöntää luvan tappion vähentämiseen, vaikka yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa.

Lupa tappion vähentämiseen voidaan myöntää erityisestä syystä, jos se on tarpeen yhtiön toiminnan jatkamisen kannalta.

Katso ohjeet:

Verohallinnon ohje Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos, 21.3.2016, Dnro A74/200/2015

Verohallinnon ohje Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös, 19.6.2013, Dnro A15/200/2013

Johnny Örnberg,
verojuristi, Veronmaksajain Keskusliitto

Tulosta