Kiinteistöveroilmoitus 2016

Esitäytetty kiinteistöveroilmoitus tulee maalis- tai huhtikuussa. Jos ilmoituksessa on korjattavaa, se on palautettava. Tietojen korjaaminen on mahdollista tehdä myös sähköisesti Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa.

Ilmoituksen viimeinen korjaus ja palautuspäivä on merkitty ilmoitusosaan. Viimeinen korjaus- tai palautuspäivä on 2.5.2017, 9.5. 2017 tai 16.5.2017.

Kiinteistöjen tietoja tarvitaan kiinteistöveron maksuunpanoa varten. Verohallinto saa kiinteistöverotusta varten tietoja myös viranomaisilta muun muassa kiinteistökaupoista, rakennusluvista ja maanmittaushallinnon ylläpitämän kiinteistörekisterin muutoksista.

Tarkista, vaikka muutoksia ei olisi tapahtunut

Omistaja on vastuussa tietojen oikeellisuudesta. Kiinteistöverotuksessa on käytössä samantapainen esitäytettyyn veroilmoitukseen perustuva menettely kuin tuloverotuksessa. Mikäli esitäytetyssä ilmoituksessa on korjattavaa, tarvittavat tiedot on korjattava ja/tai täydennettävä ilmoitusosalle ja palautettava verohallinnolle.

Tietojen täydentäminen ja korjaaminen on mahdollista myös Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa (vero.fi/kiinteistotiedot). Henkilöt kirjautuvat palveluun verkkopankkitunnuksilla ja yritykset Katso-tunnisteella. Mikäli tiedot korjataan sähköisesti, ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa.

Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa myöskään silloin, kun kiinteistön tiedoissa ei ole korjattavaa.

Niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ilmoittaa korjauksia tai Verohallinto saa muualta verotukseen vaikuttavia tietoja, Verohallinto lähettää syksyllä 2017 uuden kiinteistöveropäätöksen ennen kiinteistöveron ensimmäistä eräpäivää (4.9.2017). Uudessa kiinteistöveropäätöksessä on uusi tilisiirtolomake (mutta ei uutta ilmoitusosaa).

Niissä tapauksissa, joissa uutta kiinteistöveropäätöstä ei tule, kiinteistövero maksetaan maaliskuussa saaduilla tilisiirtolomakkeilla.

Kiinteistöveron eräpäivät ovat 4.9.2017 ja 16.10.2017. Vero on jaettu kahteen erään, jos se on 170 euroa tai yli. Kiinteistöveron maksamisessa on mahdollista ottaa käyttöön myös e-lasku.

Veron maksaminen on mahdollista myös suoramaksuna.

Verohallinto lähettää kiinteistöverosta verkkolaskun niille yrityksille, joilla on mahdollisuus vas-taanottaa verkkolaskuja. Lasku toimitetaan yrityksen OVT-tunnuksen mukaiseen verkkolasku-osoitteeseen.

Kiinteistöveropäätös, tilisiirtolomakkeet ja selvitys kiinteistöverotuksesta kannattaa säilyttää.

Esitäytetty kiinteistöveroilmoitus ei ole tarjous

Verovelvollisen tehtävänä on tarkistaa tiedot ja korjata tai täydentää niitä tarvittaessa. On lisäksi otettava huomioon se, että siltä osin kuin verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Toisin sanoen myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun virheistä ja puutteista. Verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus, mikäli hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa.

Veronkorotus voidaan kuitenkin jättää määräämättä, jos verovelvollisen antamissa tiedoissa on virhe, josta hänen ei voida kohtuudella olettaa olevan tietoinen. Tällaisia voivat olla viranomaisilta peräisin olevat tiedot, kuten tieto kaavatilanteesta tai rakennusoikeudesta. Veronkorotus voidaan jättää määräämättä myös niissä tilanteissa, joissa on kysymys kiinteistön edellisen omistajan suorittamista perusparannuksista.

Tarkistaminen kannattaa myös sen takia, että kiinteistöverotuksen taso on ollut noususuunnassa viime aikoina säädösten muutoksen takia. Lisäksi moni kunta on korottanut kiinteistöveroprosentteja.

Korjaukset ja muutokset ilmoitusosalle

Selvitys kiinteistön tiedoissa tapahtuneista muutoksista annetaan joko Kiinteistötiedot verkossa -palvelun kautta tai kiinteistöveropäätöksen mukana tulleen kiinteistöverotuksen 2017 ilmoitusosalla. Se on esitäytetty lomake, josta löytyvät mm. henkilötiedot ja kiinteistön kiinteistötunnus.

Päätöksen ja ilmoitusosan lisäksi on hyvä tarkistaa selvitysosa, josta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot. Selvitysosassa on tarkemmin eritelty verotusarvon perusteena olevat maapohjan ja rakennusten tiedot. Selvitysosaan on merkitty myös maapohjaan ja rakennukseen sovelletut veroprosentit sekä kiinteistöjen käyttötarkoitukset, joiden perusteella veroprosentit on määrätty.

Palauta, jos korjattavaa

Kiinteistövero määrätään pääsäännön mukaan sille, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1.2017. Muu kuin omistaja on kuitenkin vastuussa kiinteistöverosta esimerkiksi tilanteessa, jossa leski hallitsee kiinteistöä lakiin perustuvan asumisoikeuden tai testamentin perusteella.

Vaikka kiinteistö on myyty kalenterivuoden aikana, vero määrätään myyjälle. Myös uusi omistaja on vastuussa kaupantekovuonna maksuunpannusta ja vielä suorittamatta olevasta kiinteistöverosta.

Vuoden 2017 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2016 verotusarvot.

Verottajan kiinteistöveropäätöksen mukana lähettämä ilmoitusosa ja selvitysosa pitää tarkistaa. Mikäli kiinteistön tiedoissa on virheitä tai puutteita, korjaukset on tehtävä ja korjattu ilmoitus on palautettava viimeistään 2.5., 9.5. tai 16.5. Palautuspäivä on merkitty lomakkeeseen.

Toinen tapa tehdä tarvittavat korjaukset on ilmoittaa tiedot verkossa.

Mikäli tiedot ovat oikein, ilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Mikäli kaikki tiedot ovat oikein, niitä ei tarvitse myöskään ilmoittaa Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa.

Milloin tietoja pitää korjata ja täydentää?

Tarvetta korjauksiin voi olla, jos kiinteistö on esimerkiksi hankittu vuonna 2016 tai jos rakennus on ollut rakenteilla 31. joulukuuta 2016 tai valmistunut vuonna 2016. Tarvetta korjaamiselle voi olla myös esimerkiksi, jos pinta-alatiedot ovat virheelliset tai rakennuksen käyttötarkoitus on väärä.

Verohallinnon vastuulla on käyttää oikeaa maan aluehintaa ja rakennuksen neliöhintaa. Kiinteistön verotusarvo vahvistetaan pääasiassa kaavamaisin perustein. Verotusarvo määrätään erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. Kiinteistön verotusarvo saadaan laskemalla yhteen maapohjan ja rakennusten verotusarvot.

Rakennusmaan verotusarvon laskennassa käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita. Tonttihintakartat ja arviointiohjeet ovat kuntakohtaisia. Kunnat on jaettu edelleen pienempiin yksikköihin eli hinta-alueisiin. Aluejaon kannalta merkityksellisiä ovat etäisyys keskustasta (sijainti), liikenneyhteydet ja kaavatiedot (käyttötarkoitus ja rakennusoikeus) sekä kiinteistökauppojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso. Verovelvollinen voi halutessaan tutustua näihin tietoihin verotoimistossa.

Maapohjan verotusarvo on vähintään 0,75 euroa neliömetriltä, vaikka alueella sovellettaisiin haja-asutusalueen alennuskaavaa. Verotusarvojen tasoksi on määrätty 75 prosenttia kullekin vuodelle vahvistettujen tonttihintakarttojen ja arviointiohjeiden osoittamasta käyvästä hintatasosta.

Rakennusten verotusarvo määrätään jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikäalennusten perusteella. Ikäalennukset lasketaan rakennuksen valmistumisvuodesta alkaen. Käytössä olevan rakennuksen arvoksi katsotaan pääsäännön mukaan vähintään 20 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Ikäalennukset voivat tällöin olla enintään 80 prosenttia jälleenhankinta-arvosta.

Käytössä olevan asuinrakennuksen ikäalennusten määrä voi olla kuitenkin enintään 70 prosenttia. Tämän takia käytössä olevan asuinrakennuksen arvoksi katsotaan vähintään 30 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Asuinrakennuksia ovat pientalo, vapaa-ajan asunto ja asuinkerrostalo.

Käytöstä poistetun rakennuksen ikäalennusten määrää ei ole kuitenkaan rajoitettu. Tällaisen rakennuksen ikäalennus voi olla enimmillään 100 prosenttia. Tällä perusteella esimerkiksi nk. autiotalojen, joiden ikkunoissa ja ovissa on ”laudat edessä”, rakennuksen arvon voi saada nollaksi.

Rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteet vahvistaa valtiovarainministeriö vuosittain. Valtiovarainministeriön vahvistaman jälleenhankinta-arvon perusteena ovat keskimääräiset rakennuskustannukset. Rakennuksen myyntihinnalla ja todellisilla rakennuskustannuksilla ei yleensä ole merkitystä rakennuksen jälleenhankinta-arvoa määrättäessä.

Myös kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen purkamisesta tulee antaa selvitys. Jos rakennus on purettu vuonna 2017, sillä ei ole merkitystä vuoden 2017 kiinteistöveron kannalta. Asiasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa verotoimistoon, jotta vuoden 2018 kiinteistövero määrätään oikein.

Rakennusten perusparannuksista on myös annettava tietoja. Verotusarvoa korottava varustetason lisäys, esimerkiksi vapaa-ajan asunnon vesi- ja viemäröinti sekä sähköistäminen, on ilmoitettava verottajalle.

Erityisesti huomioitava

Rakennuksen kokonaispinta-ala ilmoitetaan ulkomitoin laskettuna. Kokonaispinta-ala lasketaan siten, että kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakoiden pinta-alat lasketaan yhteen.

Pinta-alaan ei kuitenkaan lasketa parvekkeita ja katoksia eikä matalia tiloja niiltä osin kuin tilan vapaa korkeus on alle 160 cm. Vapaa-ajan asunnoissa, kesämökeissä ja vastaavanlaisissa rakennuksissa ilmoitetaan kuistin pinta-ala erikseen. Ilmoitettavaan kokonaispinta-alaan ei lasketa vapaa-ajan asuntojen kuistin pinta-alaa.

Keskeneräisten rakennusten valmiusaste 31.12.2016 on ilmoitettava prosentteina. Verotusarvo lasketaan valmiusasteprosentin mukaan jälleenhankinta-arvosta.

Anna tarvittaessa lyhyt kuvaus perusparannuksista ja huomattavista korjauksista.
Verottaja laskee perusparannuksen ja korjausten pienentävän vaikutuksen ikäalennukseen. Tämä suurentaa rakennuksen verotusarvoa ja siten kiinteistöveroa. Rakennuksen arvoa korottavat korjaustoimenpiteet, jotka pidentävät rakennuksen teknistä käyttöikää. Tällaisia korjauksia voivat olla esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vaihtaminen, vesikatteen ja ulkoseinien pinnoitteiden uusiminen, sähkölaitteiden uusiminen ja keskuslämmityksen putkiston uusiminen.

Verohallinnon internetsivuilla on julkaistu yksityiskohtainen täyttöohje sekä ohjeita kiinteistön verotusarvon laskemisesta (www.vero.fi/henkiloasiakkaat/kiinteistovero).

Juha Koponen, johtava lakimies
Veronmaksajat

 Esitäytetty veroilmoitus 2016

Tulosta