Veroilmoitus sekä vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja ps-sopimuksen maksut 2017

Verovelvollisen ja hänen puolisonsa ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämis- eli ps-sopimusten maksut vähennetään pääomatuloista.

Vuonna 2017 maksetut vapaaehtoisten eläkevakuutusten vakuutusmaksut ja ps-sopimuksen maksut merkitään esitäytetyn veroilmoituksen kohtaan 7.7. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksut merkitään kohtaan 7.7. riippumatta siitä, milloin vapaaehtoinen eläkevakuutus on otettu.

Pankki tai vakuutusyhtiö ilmoittaa maksetut vakuutus- ja ps-sopimuksen maksut Verohallinnolle. Tarkista, onko maksetut maksut merkitty oikein veroilmoitukselle. Jos korjaat tietoa tai lisäät puuttuvat maksut, anna selvitys asiasta myös kohdassa 15 Lisätietoja.

Jos vapaaehtoinen eläkevakuutus- tai ps-sopimus on tehty ennen 1.1.2013, ovat maksut vähennyskelpoisia seuraavasti:

syntymävuosi eläkeikä, vuotta
1957 tai aiemmin 63
1958 - 1961 64
1962 - 1972 65
1973 - 1984 66
1985 - 1997 67
1998 tai myöhemmin 68

Jos vapaaehtoinen eläkevakuutus- tai ps-sopimus on tehty 2013 tai sen jälkeen, ovat maksut vähennyskelpoisia seuraavasti:

syntymävuosi eläkeikä, vuotta
1957 tai aiemmin 68
1958 - 1961 69
1962 tai myöhemmin 70

 

Vakuutus katsotaan otetuksi ja ps-sopimus tehdyksi, kun sopimusten mukaisia maksuja on alettu maksaa. Maksuja ei saa enää vähentää sinä verovuonna, kun eläkettä tai suorituksia on alettu maksaa eikä myöskään enää maksuvuoden jälkeen.

Itselle tai puolisolle otetut vakuutukset ja ps-sopimukset

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja ps-sopimusten maksuja ei voi siirtää puolison verotuksessa vähennettäväksi, vaan vähennyksen voi tehdä ainoastaan vakuutetun tai ps-sopimuksissa sen henkilön verotuksessa, joka on oikeutettu ps-sopimuksen kohteena oleviin varoihin.

Maksut vähennetään vakuutetun tai ps-sopimuksen varoihin oikeutetun verotuksessa, vaikka puoliso olisi maksut maksanut.

Jos maksuja ei kuitenkaan voi kokonaan vähentää vakuutetun tai varoihin oikeutetun verotuksessa, vähennetään vähentämättä jäänyt määrä säädettyjen enimmäismäärien puitteissa viran puolesta puolison verotuksessa. Tämä johtuu yleensä siitä, että vakuutetulla/varoihin oikeutetulla ei ole pääomatuloja tai tarpeeksi maksettavia veroja.

Erityinen alijäämähyvitys

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja ps-sopimuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Vähennettävien maksujen enimmäismäärä on 5 000 euroa vuodessa. Jos pääomatuloja ei ole tai ne eivät riitä maksujen vähentämiseen, voidaan 30 % vähentämättä jääneestä määrästä vähentää ansiotuloista menevästä verosta erityisenä alijäämähyvityksenä. Erityisen alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 500 euroa (30 % 5 000 eurosta).

Palkan tai muun ansiotulon verot alenevat siis 1 500 euroa, jos maksuja on vähintään 5 000 euroa.

Erityinen alijäämähyvitys tehdään vähennyskelpoisista korkomenoista (kuten asuntovelan korot) tehtävän alijäämähyvityksen jälkeen, kunhan verovelvollisella on ansiotuloista maksettavia veroja vielä tarpeeksi jäljellä. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja ps-sopimuksen maksujen vähentäminen ei vaikuta korkojen vähentämiseen.

Jos vakuutetulla on lisäksi myös työnantajan ottama ja maksama yksilöllinen eläkevakuutus tai ps-sopimus, pienenee erityisen alijäämähyvityksen enimmäismäärä 750 euroon, mikä vastaa 2 500 euron suuruisten maksujen vähennysoikeutta. Sama koskee myös ns. osakastyöntekijää eli omassa yrityksessään työskentelevää yrittäjäasemassa olevaa työntekijää.

Jos vakuutetun verojen määrä ei riitä erityisen alijäämähyvityksen täysimääräiseen vähentämiseen, siirretään vähentämättä jäänyt määrä vähennettäväksi puolison verosta ilman vakuutetun vaatimusta.

Jos verovelvollisen puolisolla on vähennettäviä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai ps-sopimuksen maksuja, mutta ei lainkaan tuloja tai pääoma- ja ansiotuloista maksettavia veroja, voi verovelvolliselle siirtyä hänen puolisoltaan erityistä alijäämähyvitystä toiset 1 500 euroa.

Hän voi siten saada enimmillään 3 000 euron suuruisen erityisen alijäämähyvityksen.
Jos puolisonkaan verot eivät riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, vakuutusmaksu jää tältä osin vähentämättä, sillä vakuutusmaksujen perusteella ei vahvisteta pääomatulolajin tappiota, joka voitaisiin vähentää tulevina vuosina pääomatuloista.

Kollektiivisten eläkevakuutusmaksujen maksut

Jos verovelvollinen on itse maksanut osan työnantajan ottaman kollektiivisen eläkevakuutuksen maksuista, tarkistetaan maksut veroilmoitukselta ja tarvittaessa ilmoitetaan verovelvollisen maksuosuus eläkevakuutusmaksuista vähennyksenä ansiotuloista kohdassa 3.2.

Jos kollektiivinen eläkevakuutus on otettu ennen 6.5.2004, voi verovelvollinen vähentää itse maksamansa kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut kokonaan omassa verotuksessaan, jos eläketurva on vastannut eduiltaan enintään rekisteröityä lisäeläketurvaa ja eläke voidaan maksaa aikaisintaan 55 vuotiaana.

Jos työntekijä on tullut kollektiivisen eläkevakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012, voi työntekijä vähentää itse maksamiaan vakuutusmaksuja määrän, joka on enintään 5 % työnantajan maksamasta palkasta ja enintään 5 000 euroa. Maksetulla palkalla tarkoitetaan myös rahapalkan lisäksi tai sijaan annettuja luontoisetuja ja muita veronalaisia etuja. Maksu ei ole vähennyskelpoinen siltä osin kuin se ylittää työnantajan maksaman vakuutusmaksun määrän.

Lisäksi edellytetään, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 60 vuotta.
Jos työntekijä on tullut kollektiivisen eläkevakuutuksen piiriin 1.1.2013 tai sen jälkeen, maksujen vähentäminen työntekijän verotuksessa edellyttää, että eläkettä aletaan maksaa syntymävuodesta riippuen aikaisintaan 68-, 69- tai 70-vuotiaana.

Kollektiivisten eläkevakuutusten maksujen maksaminen ei rajoita yksilöllisen eläkevakuutuksen maksujen vähentämistä.

Esitäytetyn veroilmoituksen kohdassa 3.2. vähennetään myös urheilijan vapaaehtoisen eläke- tai tapaturmavakuutuksen maksut.

Oma ja työnantajan ottama vakuutus

Työnantaja voi vuodessa maksaa työntekijälleen (tai yrityksessä työskentelevälle osakkaalle) ottamansa vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja enintään 8 500 euroa ilman, että siitä syntyy työntekijälle palkkana verotettava etuus. Työnantajan ottamasta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta maksettava eläke verotetaan palkansaajalla ansiotulona.

8 500 euron ylittävä osa katsotaan palkaksi ja tämä raja on palkansaajakohtainen. Jos useampi työnantaja on maksanut eläkevakuutusmaksuja, maksut lasketaan yhteen ja ylimenevä osa on palkkaa. Lisäksi on muistettava, että palkansaaja ei saa vähentää ylimenevää palkaksi katsottavaa osaa omassa verotuksessaan.

Lue lisää:

Vakuutussäästäminen Sijoitusten verotuksen tietopaketissa (edellyttää kirjautumista jäsenalueelle)
Vapaaehtoinen eläkevakuutus
PS-tilien maksut ja verotus
Miten ps-säästäjä saa hyödyn veroedusta? (Taloustaidon artikkeli 12.5.2010, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle)
Eläkesäästäjän verokohteluun parannuksia ja heikennyksiä (Taloustaidon artikkeli 27.1.2010, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle)
Voinko siirtää vanhat osakkeeni ps-tilille? (Taloustaidon artikkeli 9.3.2010, edellyttää kirjautumista jäsenalueelle)

verojuristi Juha Salmikivi,
Veronmaksajat

Tulosta

Kuuntele podcast

Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari kertoo veroilmoituksen tarkistamisesta. Kuuntele podcast.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.