Veroilmoitus ja asuntolainan korot ja alijäämähyvitys 2019

Asuntolainan korkovähennys tehdään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos niitä ei ole tai niitä ei ole tarpeeksi korkomenojen vähentämiseen, syntyy alijäämä. Silloin osan vähennyskelpoisista korkomenoista voi saada vähennettyä alijäämähyvityksenä ansiotulojen veroista. 

Vuonna 2019 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 25 prosenttia.

Asuntolainalla tarkoitetaan sellaista lainaa, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.

Perheeseen verotuksessa lasketaan alaikäiset lapset ja aviopuoliso tai avopuoliso, jos hänet rinnastetaan tuloverolain mukaan aviopuolisoon. Näin esimerkiksi siinä tapauksessa, että verovuonna yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt avopari on aikaisemmin ollut avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Jos avio- tai avopuolisoilla on yhteinen velka, josta he ovat yhteisvastuussa, voi yhteisen velan korot maksanut puoliso vähentää ne verotuksessa kokonaan. Jos puolisoiden vaatimukset ovat ristiriitaiset, vähennetään korot puoliksi.

HUOMAA: Muiden kuin verotuksessa puolisoina käsiteltävien henkilöiden velan korot vähentää kukin velallinen itse. Siten esimerkiksi avopuolisot saavat vähentää vain oman velkansa korkoja.

Avopuolisoiden osalta oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että avopuolisoista se, joka on maksanut avopuolisoiden yhteisen lainan korot, saa vähentää ne kokonaan. Jos maksaja ei ole selvillä tai vaatimukset ovat ristiriitaiset, on oikeuskäytännössä muun selvityksen puuttuessa vähennetty kummankin avopuolison verotuksessa puolet korkojen määrästä.

Mikä on asuntolainaa?

  • Kakkosasunnon korot ovat tietyissä tilanteissa vähennyskelpoisia. Verotuskäytännössä kakkosasuntona on pidetty sellaista verovelvollisen asuntoa, joka on työn vuoksi eri paikkakunnalla kuin hänen ja hänen perheensä yhteinen koti.
  • Asumisoikeusasunnon hankintaan tarvittavaa asumisoikeusmaksua varten otettu velka rinnastetaan asuntolainaan.
  • Asunnon peruskorjaukseen otetun lainan korko rinnastetaan asuntolainan korkoon. Peruskorjauksella tarkoitetaan asunnon laajennus-, muutos- ja uudistustoimenpiteitä. Peruskorjauksella asunto muuttuu tasokkaammaksi.
  • Verotuskäytännössä on hyväksytty vähennyskelpoiseksi myös asuntoyhtiön suurehkon remontin, esimerkiksi putkiremontin, kustannusosuuden maksamiseksi otetun lainan korko. Lainan lyhennyksiä ei saa vähentää.
  • Vuosikorjaukseen otetun lainan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Vuosikorjauskuluilla tarkoitetaan menoja, jotka aiheutuvat asunnon kulumisen korjaamisesta. Vuosikorjauksessa vaihdetaan aiempi materiaali vastaavan tasoiseen uuteen, toisin sanoen huoneisto saatetaan alkuperäiseen kuntoon.

Alijäämähyvitys asuntolainan korkomenoista

Jos vähennettävänä on vain asuntolainan korkoja eikä verovelvollisella ole lainkaan pääomatuloja, alijäämä on koron suuruinen. Alijäämähyvitys on 30 prosenttia alijäämästä. Ensiasunnon ostajalla alijäämähyvitys on 32 prosenttia ja enintään 10 vuotta.

Alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen verosta.

Alijäämähyvityksen maksimimäärä on 1 400 euroa verovelvollista kohden. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla yhdestä lapsesta ja 800 eurolla kahdesta tai sitä useammasta lapsesta. Jos verovelvolliseen sovelletaan puolisoita koskevia säännöksiä, korotetaan sen puolison alijäämähyvityksen enimmäismäärää, jonka ansiotuloista määrättävän valtion tuloveron määrä on suurempi, elleivät puolisot ole toisin vaatineet.

Puolisoilla siirretään toisen puolison käyttämättä jäävä osa alijäämähyvityksen enimmäismäärästä toiselle puolisolle.

HUOMAA: Esimerkiksi pelkkiä ansiotuloja hankkivalla nelihenkisellä lapsiperheellä asuntolainan korkoja ”mahtuu” täyteen alijäämähyvitykseen vuodessa 48 000 euroa, jos vanhemmilla ei ole muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.

Nelihenkinen perhe voi alijäämähyvityksenä vähentää veroistaan 3 600 euroa. Tällöin perheen asuntolainan korkojen on pitänyt olla vähintään 48 000 euroa (vuonna 2019 asuntolainan koroista 25 % oli vähennyskelpoista, joten alijäämähyvityksen enimmäismäärä lasketaan näin: 30 prosenttia 0,25 x 48 000 eurosta = 3 600 euroa).

Alijäämähyvitys, jota ei voida vähentää veroistasi

Puolisoiden verotuksessa alijäämähyvityksen enimmäismäärä on yhteinen siten, että toisen puolison enimmäismäärästä käyttämättä jäävä osa voidaan siirtää toiselle puolisolle. Eli jos saat alijäämähyvitystä, mutta tuloistasi ei peritä riittävästi veroja, joista vähennyksen voi tehdä, voit siirtää hyvityksen puolisollesi (rasti lomakkeen 50B kohtaan 5). Vaatimus on tehtävä ennen verotuksen päättymistä.

Jos alijäämähyvitystä ei siirrä tehtäväksi puolisosi veroista, vahvistetaan sinulle pääomatulolajin tappio. 

Tuomo Lindholm

Artikkeli on julkaistu 17.3.2020.

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.