Näin lasket vuoden 2019 verosi

Esitäytetystä veroilmoituksesta selviävät verotuksen perusteena olevat tiedot. Veroilmoitus sisältää kokonaisuudessaan esitäytetyn veroilmoituksen, verotuspäätöksen ja verotustodistuksen. Voit itse arvioida lopullisen verotuksesi.

Veroilmoituksen sisältö ei ole välttämättä kaikille sama, mikäli kaikkia verotustietoja ei ole käytettävissä. Sisältö voi poiketa esimerkiksi yrittäjillä tai maataloudenharjoittajilla.

Veroilmoituksen täydentämisen ja korjaamisen jälkeen on mahdollista laskea lopputulos. Onko syksyllä tulossa veronpalautusta eli ennakonpalautusta vai tuleeko lisää maksettavaa eli jäännösveroa? Lopullisen verotuksen tuloksen laskeminen käsin on mahdollista ja avartavaa, mutta myös työlästä.

Verot lasketaan sentin tarkkuudella. Oikean lopputuloksen ehdoton edellytys on, että olet muistanut ottaa huomioon kaikki tulot ja vähennykset. Esitäytetyn veroilmoituslomakkeen erittelyosassa (Verotuksen perusteena olevat tiedot) on eritelty esitäytetyt tulotiedot ja vähennyksiä. Verotuspäätösosassa on verolaskelma. Lomakkeelta löytyvät myös viran puolesta laskettavat vähennykset, lopullisen veron määrä eriteltynä ja huomioon otettavat ennakot.

Karkeasti laskien ansiotulon lisäys lisää maksettavaksesi tulevia veroja vuoden 2019 lopussa voimassa olleen verokortin lisäprosentin verran, etenkin jos arvioitu vuositulosi määrä ei poikkea kovin merkittävästi lopullisista vuosituloistasi. Vastaavasti vähennyskelpoisten, tulosta tehtävien vähennysten lisääminen pienentää maksettavia veroja lisäprosentin verran. Verosta tehtävä vähennys pienentää maksettavaa veroa koko määrällään. Tarkemman lopputuloksen saat vain tekemällä koko verolaskelman uudelleen korjatuilla luvuilla. Omassa laskelmassasi on syytä noudattaa samaa järjestystä kuin veroilmoituksen verotuspäätösosassa on käytetty. Laskelman tarkistamisessa voi olla avuksi Veroprosenttilaskuri 2019 Verohallinnon verkkosivuilla. Mikäli haluat käytännönläheisen esimerkin palkansaajan verojen ja verovähennysten laskemisesta vuonna 2019, kannattaa sinun katsastaa Veronmaksajien sivuilta ”Jarin palkka” -osio.  

Aloita pääomatuloista

Pääomatulot ovat samanarvoisia, joten ne voi ensin laskea yhteen ja vasta sitten vähentää niistä tulonhankkimismenot. Koska eri pääomatulot ilmoitetaan eri apulomakkeilla (ellei Omaverossa), on kuitenkin luontevampaa laskea esimerkiksi vuokratulojen ja vuokratuloista tehtävien vähennysten erotus lomakkeella 7H,7K tai 7L ja siirtää se sitten nettomääräisenä omaan laskelmaan.

Vuonna 2019 pörssiyhtiöstä nostetusta osingosta on 85 % veronalaista pääomatuloa, 15 % pörssiosingosta on verovapaata tuloa. Laskelmassa tulee huomioida vain osingon veronalainen osuus.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä nostettu osinko voi olla osittain pääomatuloa tai osittain ansiotuloa. Jako perustuu nostetun osingon määrään, yrityksen varallisuuteen ja osakaskohtaisiin oikaisuihin. Ansio- ja pääomatulona verotettava osuus pienyhtiön jakamista osingoista kannattaa selvittää kirjanpitäjältä.

Luovutusvoiton veronalainen määrä lasketaan joko hankintameno-olettamaa käyttäen tai vähentäen luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja kulut. Veronalaisesta luovutusvoitosta vähennetään ensin vanhat luovutustappiot ja sitten verovuoden aikana syntyneet luovutustappiot. Vuodesta 2016 lähtien syntyneitä luovutustappioita on ollut mahdollista vähentää muistakin pääomatuloista kuin luovutusvoitoista. Tarkemmin luovutusvoittojen ja -tappioiden laskemisesta on kerrottu toisaalla tässä lehdessä.

Tulolähteiden eli maatalouden tai ammatin tappiot voi siirtää pääomatuloista vähennettäväksi. Ellei siirtoa vaadi veroilmoituksella, jäävät tappiot kyseiseen tulolähteeseen. Seuraaville vuosille siirtyvät tappiot on syytä merkitä itselle muistiin, jotta voi ottaa ne huomioon laskelmilla ja tarkistaa, että ne on otettu seuraavien vuosien verotuksissa oikeamääräisinä huomioon.  

PÄÄOMATULOJA: 

  • vuokratulot (lomakkeilta 7H, 7K ja 7L)
  • luovutusvoitot (lomakkeilta 9 ja 9A)
  • 85 % pörssiosingoista
  • 25 % tai 85 % listaamattoman yhtiön pääomatulo-osingosta
  • pääomatulo-osuus elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloksesta
  • henkilöyhtiön (ay tai ky) tulo-osuuden pääomatulo-osuus
  • osakaslainan lisäys vuonna 2019
  • valuuttakurssivoitto (vain 500 euroa ylittävä osa)
  • korkotulot (ei lähdeverotettavia korkoja)
  • sijoitusrahaston voitto-osuus
  • maa-ainesten myyntitulot
  • puun myyntitulo
  • säästövakuutuksen nostettu tuotto
  • korvaus patentista tai tekijänoikeudesta, kun oikeus on peritty tai ostettu
  • nostetun vapaaehtoisen eläkkeen pääomatulo-osuus
  • nostettu ps-säästö 

Korot vähennetään aina pääomatuloista

Pääomatulojen ja niiden hankkimisesta johtuneiden menojen laskemisen jälkeen vähennetään pääomatuloista luovutustappio ja tulolähteen tappio. Sen jälkeen vähennetään tulonhankkimislainan korot, asuntolainan koron vähennyskelpoinen osuus. Korkojen vähennysoikeus on selvitetty toisaalla tässä lehdessä.

Jos vähennysten jälkeen pääomatuloista jäi jotakin jäljelle, jäljelle jääneestä summasta maksetaan 30 % veroa, jos verotettava pääomatulo on enintään 30 000 euroa. Siltä osin kuin pääomatulo vähennysten jälkeen ylittää 30 000 euroa, veroa maksetaan 34 %. Jos pääomatuloja oli vähemmän kuin vähennyksiä, on syntynyt pääomatulolajin alijäämä, joka tässä vaiheessa merkitään muistiin.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu ja sijoitukset ps-tilille vähennetään pääomatuloista viimeiseksi. Elleivät pääomatulot riitä, muodostetaan näistä maksuista erityinen alijäämähyvitys.

Muista laskea kaikki ansiotulot

Useimmat ansiotulot, kuten palkat, eläkkeet ja muut etuudet ovat esitäytetyllä veroilmoituksella valmiina. Tulojen määrään voi vaikuttaa vielä veroilmoitusta täyttäessään. Luontoisetujen arvoihin voi saada alennusta. Luontoisedun arvo on verotuksessa enintään sen käypä arvo. Autoetuun voi saada alennusta ajopäiväkirjaa pitämällä.

Tuloista puuttuvat ainakin yritystoiminnan ansiotulona jaettava yritystulo, henkilöyhtiön voitto-osuus ja ulkomaantulot. Niistä pitää ilmoittaa verotuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot. Omaan verolaskelmaan ne pitää osata ottaa oikean suuruisina mukaan, jos haluaa selvittää veron määrän.

ANSIOTULOJA OVAT ESIMERKIKSI:

  • palkat
  • kokouspalkkiot
  • tekijänoikeuskorvaukset (tekijälle maksetut)
  • urheilijan palkkiot
  • eläkkeet
  • sairausvakuutuskorvaukset
  • hoitotuet
  • vakuutuskorvaukset (verotettavan ansiotulon sijaan saadut)
  • vahingonkorvaukset (verotettavan ansiotulon sijaan saadut)
  • merityötulo
  • maatalouden ansiotulo-osuus
  • elinkeinon ansiotulo-osuus
  • henkilöyhtiön tulo-osuuden ansiotulo-osuus
  • 75 % ansiotulona verotettavasta osingosta

Puhtaiden ansiotulojen määrä

Ansiotuloista vähennetään ensin luonnolliset vähennykset eli tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Niitä ovat tulonhankkimisvähennys, työmatkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut.

Palkkatulon hankkimisesta johtuneita menoja ei tarvitse laskea, jos muiden menojen kuin ammattiyhdistys- ja työttömyyskassamaksujen sekä matkakulujen määrä on vähemmän kuin 750 euroa. Palkkatuloista vähennetään automaattisesti tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Matka- ja tulonhankkimiskulujen vähentämisessä on omat sääntönsä, jotka on esitelty toisaalla tässä lehdessä.

Muun ansiotulon kuin palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia siitä riippumatta, ylittävätkö ne tulonhankkimisvähennyksen.

Esimerkiksi kirjoituspalkkio on yleensä ansiotulona verotettava käyttökorvaus, johon kohdistuvat menot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Muihin ansiotuloihin kohdistuvien menojen tallennuksessa tapahtuu toisinaan virheitä, joten muista tarkistaa ne.

Luonnollisten vähennysten vähentämisen jälkeen meillä on tiedossa puhdas ansiotulo. Sitä lukua tarvitaan eräiden vähennysten laskennassa.

Puhtaasta ansiotulosta vähennetään sairausvakuutuksen päivärahamaksu, pakolliset eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut.

Sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu vuonna 2019 on 1,54 prosenttia tulosta, joka yleensä vastaa eläkevakuutusmaksun perusteena olevaa palkkatuloa. Sitä ei peritä lainkaan eläketuloista eikä etuustuloista. Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä on alle 14 282 euroa, sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä. YEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on 1,77 % YEL:n mukaisesta työtulosta.

Vakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen lasketaan verotettava tulo erikseen kunnallisverotusta ja erikseen valtionverotusta varten. 

ANSIOTULOSTA TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET VALTION- JA KUNNALLISVEROTUKSESSA

Luonnolliset vähennykset

  • tulon hankkimisesta johtuneet menot tai tulonhankkimisvähennys
  • kulut päivittäisistä kodin ja työpaikan välisistä matkoista
  • ammattiyhdistysjäsenmaksut
  • työttömyyskassamaksut 

Puhtaista ansiotuloista tehtävät vähennykset

  • pakolliset ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut
  • pakollinen työttömyysvakuutusmaksu
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksu
  • työnantajan ottamasta ryhmäeläkevakuutuksesta maksetut maksut
  • merityötulovähennys
  • veronmaksukyvyn alentumisvähennys
  • lahjoitusvähennys tieteelle ja taiteelle 

Vain valtionverotuksessa tehtävä vähennys

  • valtionverotuksen eläketulovähennys

 Vain kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

  • kunnallisverotuksen eläketulovähennys
  • invalidivähennys
  • opintorahavähennys
  • ansiotulovähennys
  • perusvähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys on vuonna 2019 enintään 11 590 euroa. Jos puhtaat ansiotulot ylittävät 11 590 euroa, pienenee vähennys 38 % ylittävältä osalta. Kun puhtaan ansiotulon määrä on noin 42 090 euroa tai enemmän, vähennystä ei saa. Eläketulovähennyksen määrä on enintään eläketulojen määrä.

Kunnallisverotuksessa on vaikeita vähennyksiä

Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ovat kaikki viran puolesta tehtäviä ja melko työläitä laskea käsipelillä. Kun esitäytetyllä veroilmoituksella olevia ansiotuloja tai niistä tehtyjä vähennyksiä muutetaan, on laskelmassa tarpeen ottaa huomioon vain ne vähennykset, joilla on itselle vaikutusta.

Useimmat palkansaajat saavat näistä vähennyksistä vain kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen. Vähennyksen määrä on 51 prosenttia työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta 7 230 euron tuloihin asti ja sen ylittävistä tuloista 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa.

Tässä tarkoitettuja työtuloja ovat palkka, muusta toiselle tehdystä työstä maksettu, ansiotulona verotettava käyttökorvaus, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus, yhtymän osakkaan ansiotulo-osuus ja ansiotulona verotettava osinko.

Vähennys alkaa pienentyä puhtaan ansiotulon määrän ylittäessä 14 000 euroa. Pienennys on 4,5 prosenttia puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävästä osuudesta. Vähennystä ei saa, jos puhtaat ansiotulot ovat yli 93 333,33 euroa. Laskelmissa on huomioitava, että vähennyksen määrä lasketaan työtuloista, mutta vähennyksen alenemaan vaikuttavat kaikki ansiotulot, mutta vasta luonnollisten vähennysten jälkeen.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on enintään 9 050 euroa. Eläketulovähennys pienenee 51 prosentilla siitä määrästä, jolla eläkkeensaajan puhtaat ansiotulot ylittävät eläketulovähennyksen enimmäismäärän. Vähennystä ei saa, jos eläkkeensaajan puhtaiden ansiotulojen määrä on 26 796 euroa. Vähennyksen määrä on enintään eläketulojen määrä.

Kunnallisverotuksen invalidivähennys myönnetään vain muista ansiotuloista kuin eläkkeestä. Sen suuruus on haitta-asteen suuruinen osa 440 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys on opintorahan suuruinen, enintään 2 600 euroa vuodessa. Opintorahavähennys pienenee, mikäli henkilö saa opintorahan ohella muitakin verotettavia ansiotuloja. Vähennys pienenee 50 %:lla siitä määrästä, jolla puhtaat ansiotulot ylittävät 2 600 euroa. Vähennys poistuu puhtaiden ansiotulojen ylittäessä 7 800 euroa.

Perusvähennys lasketaan viimeiseksi. Sen enimmäismäärä on 3 305 euroa. Jos muiden vähennysten jälkeen verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava tulo on sitä vähemmän, ei kunnallisveroa määrätä. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ennen perusvähennystä ylittää 3 305 euroa, pienennetään vähennystä 18 prosenttia 3 305 euroa ylimenevästä tulojen osasta. Perusvähennystä ei saa, jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo on muiden vähennysten (lukuun ottamatta perusvähennystä itseään) jälkeen noin 21 666 euroa tai enemmän.

Laske kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu

Kun kunnallisverotuksessa verotettava tulo on saatu selville, siitä lasketaan kunnallis- ja kirkollisvero. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan palkka- ja muista työtuloista edellä selostetulla tavalla ja vähennetään verotettavaa tuloa laskettaessa. Muista ottaa se huomioon myös maksuna.

Verotuksessasi käytetyt veroprosentit selviävät esitäytetyn veroilmoituksen Verotuspäätös-osasta. Kunnallisveroprosentit vuodelle 2019 voit tarkistaa myös esimerkiksi Taloustaidon numerosta 12/2018 sivuilta 40-43.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,61 % verotettavista eläke- ja etuustuloista. 

Valtion tulovero lasketaan asteikolta

Valtionverotuksessa verotettavasta tulosta lasketaan valtionvero tuloveroasteikkoa käyttäen. Asteikkoa käytetään siten, että asteikolta etsitään lähinnä valtionverotuksessa verottavien tulojen alapuolella oleva tuloporras. Verotettavien tulojen ja tuloportaan alarajan erotus kerrotaan asteikon samalta riviltä löytyvällä prosentilla ja lisätään tulorajan kohdalla olevaan veron määrään. 

ESIMERKKI: Jos valtionverotuksessa verotettava tulo on 30 000 euroa, ollaan asteikon portaalla 26 400–43 500 e. Veron määrä lasketaan kertomalla ensin 30 000 euron ja 26 400 euron erotus 17,25 prosentilla: 17,25 % x (30 000 e – 26 400 e) = 621,00 e.

Saatuun lukuun (621,00 e) lisätään asteikolla alarajalle määrätty summa 536,00 euroa. Valtion tuloveron määräksi saadaan tässä vaiheessa 1 157,00 euroa.

Valtion tuloveroasteikko 2019

Alaraja  Vero alarajan kohdalla Vero alarajan ylittävältä osalta
17 600 e 8,00 e  6,00 %
26 400 e 536,00 e 17,25 %
43 500 e 3 485,75 e 21,25 %
76 100 e 10 413,25 e 31,25 %

Laske Yle-vero

Yle-vero on 2,50 % 18 vuotta täyttäneen henkilön puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteenlasketusta määrästä, joka ylittää 14 000 euroa. Yle-veron määrä on kuitenkin enintään 163 euroa.

Vuonna 2002 tai sen jälkeen syntyneet ja Ahvenanmaalla asuvat eivät maksa vuodelta 2019 Yle-veroa. Täysi 163 euron vero tulee maksettavaksi, jos puhtaat ansio- ja pääomatulot ovat vähintään 20 519,80 euroa. 

Laske eläketulon lisävero

Eläketuloa saavien henkilöiden eläketulosta maksetaan valtiolle vuonna 2019 eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 47 000 euroa.

Laske vähennykset verosta

Kun ansiotulojen verot on laskettu, niistä vähennetään työtulovähennys, valtionverotuksen invalidivähennys, opintolainavähennys, alijäämähyvitys, erityinen alijäämähyvitys, elatusvelvollisuusvähennys, kotitalousvähennys ja lapsivähennys.

Työtulovähennys lasketaan samoista työtuloista kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys. Työtulovähennyksen määrä vuoden 2019 verotuksessa on 12,2 % työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta, enintään 1 630 euroa. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennys pienenee 1,72 % puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys poistuu, kun puhtaat ansiotulot ylittävät noin 127 767 euron määrän.

Alijäämähyvitys on 30 prosenttia pääomatulolajin alijäämästä. Ensiasunnon hankkimiseksi otetun asuntolainan korosta alijäämähyvitys on 32 %. Alijäämähyvitys on enintään 1 400 euroa, puolisoilla se on yhteensä 2 800. Alijäämähyvityksen enimmäismäärää korotetaan yhdestä alaikäisestä lapsesta 400 euroa ja kahdesta tai useammasta lapsesta 800 euroa. Korotuksen voi saada vain toinen puolisoista. Erityinen alijäämähyvitys syntyy vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai ps-tilille tehtyjen maksujen perusteella.

Valtionverotuksen invalidivähennys on haitta-astetta vastaava osuus 115 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys on 1/8 maksetuista elatusavuista, korkeintaan 80 euroa alaikäistä lasta kohden.

Invalidi- ja elatusvelvollisuusvähennykset voidaan tehdä vain ansiotulojen perusteella määrättävästä valtionverosta. Kotitalousvähennys voidaan tehdä muistakin veroista.

Kotitalousvähennys ja invalidivähennys siirretään viran puolesta toiselle puolisolle, jos vähennystä vaatineen verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Alijäämähyvitys voidaan vähentää myös kunnallis- ja kirkollisverosta sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta, jos valtionvero ei siihen riitä. Käyttämättä jäänyt alijäämähyvitys voidaan siirtää toiselle puolisolle, jos sitä on vaadittu veroilmoituksella. Erityinen alijäämävähennys siirretään puolisolle viran puolesta.

Opintolainavähennys voidaan myöntää korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneelle henkilölle, joka on vastaanottanut opiskelupaikkansa ennen elokuuta 2014. Verosta saa vähentää takaisin maksetun opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Laske kaikki verot yhteen

Kun olet laskenut yhteen valtion tuloveron ansiotuloista ja pääomatuloista, kunnallisveron, kirkollisveron, sairausvakuutusmaksut, Yle-veron sekä eläketulon lisäveron, saat selville jäännösveron tai veronpalautuksen määrän vertaamalla maksettavia veroja ennakonpidätyksinä ja ennakkoina hyväksesi laskettaviin, jo maksettuihin veroihin.

Veronpalautukselle maksetaan 0,5 prosentin korkoa. Korko lasketaan palautukselle helmikuun 1. päivästä maksupäivään asti. Veronpalautus verovuodelta 2019 maksetaan suurimmalle osalle henkilöasiakkaista Verohallinnolle ilmoitetulle pankkitilille 4.8.2020 tai 4.9.2020.

Luonnollisilta henkilöiltä peritään huojennettua viivästyskorkoa, jos ennakonpidätykset ja ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Vuonna 2020 huojennettu viivästyskorko on 2 prosenttia. Verovuoden 2019 jäännösveroille lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2020 alkaen jäännösveron eräpäivään asti. Suurimmalla osalla jäännösveron eräpäivät ovat elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa. Jos jäännösvero on 170 euroa tai enemmän, jäännösvero peritään kahdessa erässä. Toisen erän eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisen erän eräpäivästä. Jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa tai koron määrä, jos korko on alle 20 euroa. Saatu korko on verovapaata ja maksettua korkoa ei saa vähentää.

Jos olet maksanut lisäennakkoa, maksettu lisäennakko pienentää lankeavaa viivästyskorkoa. Koron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen lisäennakon viimeistään 1.2.2020. Lisäennakkoa haetaan Omaverossa.

Oman verotuksesi päättymispäivän näet Omaverosta tai verotuspäätöksestä. Alle 10 euron jäännösveroa ei huomioida. Alle 10 euron veronpalautusta ei makseta, mutta se tullaan huomioimaan verotuksessa myöhemmin.

Janne Kalluinen

Artikkeli on julkaistu 17.3.2020

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.