Veroilmoitus ja osinkotulot ja ylijäämät osuuskunnista 2019

Noteerattujen ja noteeraamattomien yhtiöiden osingot sekä osuuspääoman korot ilmoitetaan bruttomääräisinä.

Verovelvollisen tulee tarkistaa, löytyvätkö maksetut osingot ja ennakonpidätykset esitäytetyltä veroilmoitukselta. Jos eivät löydy, on hänen ilmoitettava osinkotulo, joka maksettu tai ollut nostettavissa vuonna 2019.

Puuttuvat osinkotulot tulee ilmoittaa siitä huolimatta, että osingon maksajalla on ollut velvollisuus ilmoittaa verottajalle vuonna 2019 maksetut ja viimeistään 31.12.2019 nostettavissa olleet osingot. 

Veronmaksajat: Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä ja listaamattomasta yhtiöstä

Yrityksen verotietopaketti: Osingonsaajan verotus (Edellyttää yritysjäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.) 

Kotimaisten noteerattujen yhtiöiden osingot

LOMAKE 50B tai Omavero

HUOMAA: Kotimaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot tarkistetaan esitäytetyn veroilmoituksen kohdasta Osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä ja ilmoitetaan bruttomääräisinä. Niistä ei vähennetä jo ennakolta pidätettyä veron määrää tai verovapaata osuutta.

Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta on kyse, kun yhtiön osake tai osakesarja on ollut osingonjaosta päätet­täessä julkisen kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä tai vastaavalla tavalla ulkomailla. Sama on voimassa myös niiden yhtiöiden kohdalla, joiden osakkeet on otettu yhtiön suostumuksella tai hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi ns. monenkeskisessä kaupankäynnissä.

Julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamista osingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Osinkotuloa on myös julkisesti noteeratun yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta. 

Verojuristi vastaa: Fiskars jakaa osinkona Wärtsilän osakkeita – miten osinko-osakkeita verotetaan? (Edellyttää jäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)

Noteeraamattomien yhtiöiden osingot

LOMAKE 50B tai Omavero

Muut kuin edellä tarkoitetut osakkeet ovat julkisesti noteeraamattomia osakkeita. Noteeraamattomien yhtiöiden maksamat osingot tarkistetaan esitäytetyn veroilmoituksen kohdasta Osingot muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä ja ilmoitetaan bruttomääräisinä, jos ne ilmoitukselta puuttuvat.

Noteeraamattoman yhtiön maksamasta osingosta on maksajan tullut toimittaa ennakonpidätys, joten tarkista myös ennakonpidätysten määrä verotuspäätöksen kohdasta Ennakonpidätykset ja ennakkovero yhteensä.

Verohallinto tekee jaon ansio- ja pääomatulo-osuuksiin

  • Jos osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on osingosta veronalaista tuloa 25 prosenttia 150 000 euroon saakka ja 75 prosenttia on kokonaan verovapaata tuloa.

Lievemmin verotettava 150 000 euron raja on verovelvolliskohtainen eli siihen luetaan kaikki verovelvollisen eri noteeraamattomista yhtiöistä vuonna 2019 saamat pääomatulo-osingot.

  • Jos jaettu osinko on enintään 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta ja 150 000 euron raja ylittyy, on osingosta veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. 
  • Jos jaettava osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle laskettavan 8 prosentin suuruisen tuoton, on ylittävästä osasta 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena on vuonna 2018 päättyneen tilikauden tilinpäätös. Verotuspäätöksestä voidaan tarkistaa osinkojen veronalaiset määrät.

Listaamattoman yhtiön osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon.

HUOMAA: Kannattaa esimerkiksi verrata, vastaako verotuspäätöksessä oleva osakemäärä kaupparekisteriotteessa olevaa osakemäärää.

Taloustaidon yritysartikkelit: Nettovarallisuus osakeyhtiössä (Edellyttää yritysjäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)

Sijoitusten verotuksen tietopaketti: Osinkotulo (Edellyttää jäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)

Verojuristi vastaa yrityksille: Millä tavalla asunto-osakkeena jaettavaa osinkoa verotetaan? (Edellyttää yritysjäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)

Verojuristi vastaa yrityksille: Miten osinkoja verotetaan omistuksen vaihtumisen jälkeen? (Edellyttää yritysjäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)

Verojuristi vastaa  yrityksille: Osakeyhtiö maksaa osinkoa – pitääkö osinko ilmoittaa tulorekisteriin? (Edellyttää yritysjäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)  

Osingon pääomatulo-osuus ja osakaskohtaiset oikaisut

LOMAKE 13 tai Omavero

ASUNTO

Yrittäjäosakkaan tulee antaa selvitys osingoista Omaverossa tai lomakkeella 13 niissä tapauksissa, joissa hänellä on verovuonna 2019 ollut osinkoa jakaneen yhtiön varoihin vuonna 2018 päättyneellä tilikaudella kuulunut asunto omana tai perheensä käytössä ja/tai hänellä (tai hänen perheenjäsenellään) on osakaslainaa yhtiöltä. Omistajayrittäjän tulee ilmoittaa, jos hän (tai hänen perheenjäsenensä) on ottanut lainan yhtiöltä. 

HUOMAA: Osakeyhtiöissä osakkaan tai hänen perheensä käytössä oleva asunto ilmoitetaan vain silloin, kun osakasta ei TyEL:in mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana vuonna 2018 päättyneen tilikauden lopussa. Edellytyksenä on, että henkilö on yhtiössä määräävässä asemassa ja omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Jos tämä kriteeri täyttyy ja vuoden 2018 taseen mukaan yhtiön varoihin kuuluu asunto, joka verovuonna 2019 on ollut osakkaan tai hänen perheensä käytössä, vähennetään asunnon arvo osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä puolisoa ja iästä riippumatta samassa taloudessa asuvia omia tai puolison suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevia sukulaisia. Asunto voi olla muukin kuin vakituinen asunto.

OSAKASLAINA

Rahalaina pienentää osakkeiden matemaattista arvoa, jos henkilö omistaa vuonna 2018 päättyneen tilikauden lopussa yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa vähintään 10 prosenttia muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä puolisoa ja alaikäisiä lapsia.

Jos tämä kriteeri täyttyy ja kyse on osakkaan tai hänen perheenjäsenensä ottamasta ja vuonna 2018 päättyneen tilikauden lopussa maksamatta olevasta rahalainasta, vähennetään lainan määrä lainan ottajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta ja mahdollinen ylimenevä osuus perheenjäsenten omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta omistusten suhteessa osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

Laina vähennetään vain elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeen matemaattisesta arvosta ja sen määräisenä kuin laina oli sen tilikauden taseessa, jonka mukaan osakkeen matemaattinen arvo laskettiin.

Ylijäämät osuuskunnista

LOMAKE 50B tai Omavero

Ylijäämää on osuuspääoman korko tai muu osuuskuntalaissa tarkoitettu osuuskunnan jakama ylijäämä. Lisäksi julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään verotuksessa ylijäämänä.

Jos olet saanut ylijäämää julkisesti noteeratusta osuuskunnasta, muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta (vähintään 500 jäsentä) tai muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta (alle 500 jäsentä), tarkista ja tarvittaessa korjaa ylijäämää koskeva tieto osuuskuntaa koskevassa omassa kohdassaan. Jos korjaat tätä kohtaa, ilmoita ylijäämien bruttomäärä Omaverossa tai lomakkeella 50B.

Jos korjaat yllä mainittuja osuuskuntien jakamaa ylijäämää koskevia tietoja, tarkista myös kohta Ennakonpidätykset ja ennakkovero yhteensä.

Noteeraamattoman osuuskunnan (vähintään 500 jäsentä) jakamasta ylijäämästä on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. Siltä osin kuin verovelvollisen saman ylijäämän määrä ylittää 5 000 euroa, ylijäämästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Muutoin osuuskunnan (alle 500 jäsentä) jakamasta ylijäämästä on 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin tästä osuuskunnasta saatu ylijäämä ylittää määrän, joka vastaa 8 prosentin vuotuista tuottoa verovelvollisen kaikista kyseisen osuuskunnan osuuksista ja osakkeista ylijäämän päättämistä edeltävän tilikauden lopussa osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle. Jos 8 prosenttia ei ylity, saatua ylijäämää verotetaan samalla tavalla kuin vähintään 500-jäsenisen osuuskunnan ylijäämää.

Taloustaidon yritysartikkeli: Osuuskunnan jakama voitto verotetaan (Edellyttää yritysjäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.)

Ulkomailta saadut osingot ja ulkomaisen osuuskunnan ylijäämät

LOMAKE 16B tai Omavero 

Lue myös artikkeli ulkomaan pääomatuloista            

Kaikki ulkomailta saadut osingot (ja muut ulkomaan pääomatulot) ilmoitetaan Omaverossa kohdassa Ulkomaan pääomatulot tai lomakkeella 16B, jos tieto maksetuista ulkomaan osingoista puuttuu tai on väärin veroilmoituksella. Sillä ei ole merkitystä, onko osinkoa jakaneen yhtiön osake noteerattu vai noteeraamaton.

Ulkomaan osingot ilmoitetaan bruttomääräisinä euroina eikä niistä vähennetä jo ennakolta mahdollisesti pidätettyä lähdeveroa.

Ulkomailta saatuja osinkoja ovat esimerkiksi Telian, Daniscon sekä Scottish & Newcastlen maksamat osingot.

Jos saamistasi ulkomaan osingoista on ulkomailla pidätetty lähdeveroa, merkitse tai korjaa Omaverossa tai lomakkeella 16B.

Taloustaito: Saitko sinäkin osinkoa Ruotsista? (Edellyttää jäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.) 

Verojuristi vastaa: Verotetaanko Viron osinkoja Suomessa? (Edellyttää jäsenyyttä ja kirjautumista jäsenalueelle.) 

Juha Salmikivi

Artikkeli on julkaistu 17.3.2020. 

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.