Kiinteistöveroilmoitus 2019

Esitäytetty kiinteistöverotusilmoitus saapuu maaliskuussa. Jos ilmoituksessa on korjattavaa, se kannattaa tehdä sähköisesti Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa. Palvelu on avoinna 7.3.–25.4.2019.

Tietojen korjaaminen on mahdollista tehdä myös paperilla, mutta se on tehty aikaisempaa hankalammaksi, koska Verohallinto ei lähetä palautuskuorta.

Ilmoituksen viimeinen korjaus ja palautuspäivä on merkitty ilmoitusosaan. Viimeinen korjaus- tai palautuspäivä on 25.4.2019.

Kiinteistöjen tietoja tarvitaan kiinteistöveron maksuunpanoa varten. Verohallinto saa kiinteistöverotusta varten tietoja myös viranomaisilta muun muassa kiinteistökaupoista, rakennusluvista ja maanmittaushallinnon ylläpitämän kiinteistörekisterin muutoksista. 

Kiinteistövero määrätään pääsäännön mukaan sille, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1.2019. Muu kuin omistaja on kuitenkin vastuussa kiinteistöverosta esimerkiksi tilanteessa, jossa leski hallitsee kiinteistöä lakiin perustuvan asumisoikeuden tai testamentin perusteella.

Vaikka kiinteistö on myyty kalenterivuoden aikana, vero määrätään myyjälle. Myös uusi omistaja on vastuussa kaupantekovuonna maksuunpannusta ja vielä suorittamatta olevasta kiinteistöverosta.

Vuoden 2019 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2018 verotusarvot. 

Tarkista, vaikka muutoksia ei olisi tapahtunut

Omistaja on vastuussa tietojen oikeellisuudesta. Kiinteistöverotuksessa on käytössä samantapainen esitäytettyyn veroilmoitukseen perustuva menettely kuin tuloverotuksessa. Mikäli esitäytetyssä ilmoituksessa on korjattavaa, tarvittavat tiedot on korjattava ja/tai täydennettävä.  

Tietojen täydentäminen ja korjaaminen on suositeltavaa tehdä Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa. Palveluun kirjaudutaan sähköisillä tunnisteilla, esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai Katso-tunnisteella. Mikäli tiedot korjataan sähköisesti, ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa.

Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa myöskään silloin, kun kiinteistön tiedoissa ei ole korjattavaa.

Tietojen korjaaminen ja täydentäminen on mahdollista myös paperilomakkeella. Tarvittavat muutokset tehdään ilmoitusosalle, joka palautetaan Verohallinnolle. Postiosoite on painettu ilmoitusosaan. Verohallinnosta voi pyytää palautuskirjekuoren. Ilmoituksen voi myös palauttaa myös omalla kirjekuorella, jolloin joutuu maksamaan postimaksun. Ilmoituksen toimittaminen verotoimistoon on mahdollista myös käymällä siellä.

Mikäli korjauksia ilmoitetaan paperilla rakennuksesta, joka on asuinkerrostalo, myymälä- tai toimistorakennus, hotelli, teollisuusrakennus, varastorakennus tai muu elinkeinotoiminnan käytössä oleva rakennus, ilmoitus tehdään kuitenkin lomakkeella 3A.

Niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ilmoittaa korjauksia tai Verohallinto saa muualta verotukseen vaikuttavia tietoja, Verohallinto lähettää syksyllä 2019 uuden kiinteistöverotuspäätöksen ennen kiinteistöveron ensimmäistä eräpäivää (3.9.2019). Uudessa kiinteistöverotuspäätöksessä on uusi tilisiirtolomake. Niissä tapauksissa, joissa uutta kiinteistöveropäätöstä ei tule, kiinteistövero maksetaan keväällä saaduilla tilisiirtolomakkeilla.

Kiinteistöveron eräpäivät ovat 3.9.2019 ja 15.10.2019. Vero on jaettu kahteen erään, jos se on 170 euroa tai enemmän. Kiinteistöveron maksamisessa on mahdollista ottaa käyttöön myös e-lasku.

Veron maksaminen on mahdollista myös suoramaksuna.  E-laskutilaus tai suoramaksutoimeksianto kannattaa tehdä viimeistään 3 viikkoa ennen eräpäivää. Verohallinto lähettää kiinteistöverosta verkkolaskun niille yrityksille, joilla on mahdollisuus vas­taanottaa verkkolaskuja. Lasku toimitetaan yrityksen OVT-tunnuksen mukaiseen verkkolaskuosoitteeseen. Kiinteistöveropäätös, tilisiirtolomakkeet ja selvitys kiinteistöverotuksesta kannattaa säilyttää.

Esitäytetty kiinteistöveroilmoitus ei ole tarjous

Verovelvollisen tehtävänä on tarkistaa tiedot ja korjata tai täydentää niitä tarvittaessa. Siltä osin kuin verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Toisin sanoen myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun virheistä ja puutteista. Verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus, mikäli hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa.

Veronkorotus voidaan kuitenkin jättää määräämättä, jos verovelvollisen antamissa tiedoissa on virhe, josta hänen ei voida kohtuudella olettaa olevan tietoinen. Tällaisia voivat olla viranomaisilta peräisin olevat tiedot, kuten tieto kaavatilanteesta tai rakennusoikeudesta. Veronkorotus voidaan jättää määräämättä myös niissä tilanteissa, joissa on kysymys kiinteistön edellisen omistajan suorittamista perusparannuksista.

Tarkistaminen kannattaa myös sen takia, että kiinteistöverotuksen taso on ollut noususuunnassa viime aikoina. 

Korjaukset ja muutokset ilmoitusosalle

Selvitys kiinteistön tiedoissa tapahtuneista muutoksista annetaan joko Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa tai kiinteistöveropäätöksen mukana tulleen kiinteistöverotuksen 2019 ilmoitusosalla. Se on esitäytetty lomake, josta löytyvät mm. henkilötiedot ja kiinteistön kiinteistötunnus.

Päätöksen ja ilmoitusosan lisäksi on hyvä tarkistaa selvitysosa, josta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot. Selvitysosassa on tarkemmin eritelty verotusarvon perusteena olevat maapohjan ja rakennusten tiedot. Selvitysosaan on merkitty myös maapohjaan ja rakennukseen sovelletut veroprosentit sekä kiinteistöjen käyttötarkoitukset, joiden perusteella veroprosentit on määrätty.

Milloin tietoja pitää korjata ja täydentää?

Tarvetta korjauksiin voi olla, jos kiinteistö on esimerkiksi hankittu vuonna 2018 tai jos rakennus on ollut rakenteilla 31. joulukuuta 2018 tai valmistunut vuonna 2018. Tarvetta korjaamiselle voi olla myös esimerkiksi, jos pinta-alatiedot ovat virheelliset tai rakennuksen käyttötarkoitus on väärä.

Verohallinnon vastuulla on käyttää oikeaa maan aluehintaa ja rakennuksen neliöhintaa. Kiinteistön verotusarvo vahvistetaan pääasiassa kaavamaisin perustein. Verotusarvo määrätään erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. Kiinteistön verotusarvo saadaan laskemalla yhteen maapohjan ja rakennusten verotusarvot.

Rakennusmaan verotusarvon laskennassa käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointi-ohjeita. Kunnat on jaettu edelleen pienempiin yksikköihin eli hinta-alueisiin. Aluejaon kannalta merkityksellisiä ovat etäisyys keskustasta (sijainti), liikenneyhteydet ja kaavatiedot (käyttötarkoitus ja rakennusoikeus) sekä kiinteistökauppojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso. Verovelvollinen voi halutessaan tutustua näihin tietoihin verotoimistossa.

Maapohjan verotusarvo on vähintään 0,75 euroa neliömetriltä, vaikka alueella sovellettaisiin haja-asutusalueen alennuskaavaa. Verotusarvojen tasoksi on määrätty 75 prosenttia kullekin vuodelle vahvistettujen tonttihintakarttojen ja arviointiohjeiden osoittamasta käyvästä hintatasosta.

Rakennusten verotusarvo määrätään jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikäalennusten perusteella. Ikäalennukset lasketaan rakennuksen valmistumisvuodesta alkaen. Käytössä olevan rakennuksen arvoksi katsotaan pääsäännön mukaan vähintään 20 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Ikäalennukset voivat tällöin olla enintään 80 prosenttia jälleenhankinta-arvosta.

Käytössä olevan asuinrakennuksen ikäalennusten määrä voi olla kuitenkin enintään 70 prosenttia. Tämän takia käytössä olevan asuinrakennuksen arvoksi katsotaan vähintään 30 prosenttia jälleenhankinta-arvosta.

Asuinrakennuksia ovat pientalo, vapaa-ajan asunto ja asuinkerrostalo. Käytöstä poistetun rakennuksen ikäalennusten määrää ei ole kuitenkaan rajoitettu. Tällaisen rakennuksen ikäalennus voi olla enimmillään 100 prosenttia. Tällä perusteella esimerkiksi nk. autiotalojen, joiden ikkunoissa ja ovissa on ”laudat edessä”, rakennuksen arvon voi saada nollaksi.

Rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteet vahvistaa valtiovarainministeriö vuosittain. Valtiovarainministeriön vahvistaman jälleenhankinta-arvon perusteena ovat keskimääräiset rakennuskustannukset. Rakennuksen myyntihinnalla ja todellisilla rakennuskustannuksilla ei yleensä ole merkitystä rakennuksen jälleenhankinta-arvoa määrättäessä.

Myös kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen purkamisesta tulee antaa selvitys. Jos rakennus on purettu vuonna 2019, sillä ei ole merkitystä vuoden 2019 kiinteistöveron kannalta. Asiasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa verotoimistoon, jotta vuoden 2020 kiinteistövero määrätään oikein.

Rakennusten perusparannuksista on myös annettava tietoja. Verotusarvoa korottava varustetason lisäys, esimerkiksi vapaa-ajan asunnon vesi- ja viemäröinti sekä sähköistäminen, on ilmoitettava verottajalle. 

Erityisesti huomioitava

Rakennuksen kokonaispinta-ala ilmoitetaan ulkomitoin laskettuna. Kokonaispinta-ala lasketaan siten, että kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakoiden pinta-alat lasketaan yhteen.

Pinta-alaan ei kuitenkaan lasketa parvekkeita ja katoksia eikä matalia tiloja niiltä osin kuin tilan vapaa korkeus on alle 160 cm. Vapaa-ajan asunnoissa, kesämökeissä ja vastaavanlaisissa rakennuksissa ilmoitetaan kuistin pinta-ala erikseen. Ilmoitettavaan kokonaispinta-alaan ei lasketa vapaa-ajan asuntojen kuistin pinta-alaa.

Keskeneräisten rakennusten valmiusaste 31.12.2018 on ilmoitettava prosentteina. Verotusarvo lasketaan valmiusasteprosentin mukaan jälleenhankinta-arvosta.

Anna tarvittaessa lyhyt kuvaus perusparannuksista ja huomattavista korjauksista.

Verottaja laskee perusparannuksen ja korjausten pienentävän vaikutuksen ikäalennukseen. Tämä suurentaa rakennuksen verotusarvoa ja siten kiinteistöveroa. Rakennuksen arvoa korottavat korjaustoimenpiteet, jotka pidentävät rakennuksen teknistä käyttöikää. Tällaisia korjauksia voivat olla esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vaihtaminen, vesikatteen ja ulkoseinien pinnoitteiden uusiminen, sähkölaitteiden uusiminen ja keskuslämmityksen putkiston uusiminen.

Verohallinnon internetsivuilla on julkaistu yksityiskohtainen täyttöohje sekä ohjeita kiinteistön verotusarvon laskemisesta.

Kauppahinnan perusteella alennusta verotusarvoon

Verotusarvon alentamiseen voi olla edellytykset, mikäli kiinteistön verotusarvo on selvästi korkeampi kuin kauppahinta, jolla kiinteistö hiljattain ostettiin. Korkein hallinto-oikeus linjasi ratkaisussaan (KHO:2018:161), että kiinteistön kauppahinta tulee ottaa huomioon, kun määritetään kiinteistön verotusarvoa, jonka perusteella kiinteistövero määrätään.

Korkein hallinto-oikeus alensi tapauksen tilanteessa kiinteistön verotusarvon noin 3,6 miljoonasta eurosta 400 000 euroon.

Verotusarvon alentumista perusteltiin useammalla kriteerillä. Lopputulokseen vaikuttivat kiinteistön kunto, käyttökelpoisuus, käyttö sekä toteutunut kauppahinta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että silloin, kun ostaja on hankkinut kiinteistön riippumattomalta osapuolelta ja normaalissa markkinatilanteessa, kiinteistön kauppahinnan voidaan olettaa muodostuneen ostajan näkökulmasta sillä perusteella, mikä on kiinteistön tuleva taloudellinen käyttöarvo ostajalle. Kiinteistön hankintahintaa pidettiin yhtenä osoituksena kiinteistön käyvästä arvosta omistajan hallussa.

Muutoksenhakuaika nyt kolme vuotta

Kiinteistöverotukseen haetaan tarvittaessa muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakijan on hyvä ottaa huomioon se, että vuoden 2017 alusta muutoksenhakuaika on vain kolme vuotta. Esimerkiksi keväällä 2017 saapunutta kiinteistöverotuspäätöstä koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 31.12.2020.

Vanhempien vuosien osalta oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään viiden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Esimerkiksi keväällä 2016 saapunutta kiinteistöverotuspäätöstä koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 31.12.2021.

Johtava verojuristi Juha Koponen,
Veronmaksajat

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.