Yrittäjävähennys

Uusi yrittäjävähennys myös metsätalouteen

Verotettavista metsätalouden pääomatuloista vähennetään yrittäjävähennys ensimmäistä kertaa verovuonna 2017.

Jos yksityishenkilö tai kuolinpesä on saanut metsätalouden tuloa, vähennetään näiden verotuksessa ensimmäistä kertaa verovuonna 2017 metsätalouden tuloista yrittäjävähennys. Sen suuruus on viisi prosenttia. Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi. Sinun ei siis tarvitse laskea ja ilmoittaa vähennystä veroilmoituksessasi.

Vähennyspohja määräytyy siten, että ensin metsätalouden veronalaisista pääomatuloista vähennetään metsävähennys ja muut metsätalouden pääomatulojen hankinnasta aiheutuneet menot kuten metsänhoitomenot, metsätaloudessa työskennelleille maksetut palkat ja eläkemaksut sekä koneiden ja kaluston hankintamenot sekä käyttökulut.

Lisäksi vähennetään vielä mahdollisesti tehty menovaraus. Jäljelle jäänyt määrä metsätalouden pääomatulosta muodostaa laskentapohjan, josta siis vähennetään viisi prosenttia yrittäjävähennyksenä.

Yrittäjävähennys koskee vain metsätalouden tuloa, joka on saatu maatilana pidettävältä kiinteistöltä.

Vähennystä ei siis saa satunnaisesta puun myyntitulosta, jota on voitu saada esimerkiksi myytäessä puuta omakotitalon tai kesämökin tontilta. Erillisenä verovelvollisena verotettavalle yhteismetsälle yrittäjävähennystä ei myönnetä. Vähennys ei koske myöskään metsätaloudesta saatua ansiotuloa, jota voi syntyä hankintatyöstä.

Yrittäjävähennyksellä ei ole vaikutusta vähennyskelpoisten menojen vähentämiseen, vaikka metsätaloustoiminta olisi jonain vuonna tappiollistakin. Metsätaloudessa tulot kertyvät usein menoja harvemmin, mikä johtaa helposti siihen, että toiminnasta aiheutuu tappiollisia vuosia. Koska yrittäjävähennys tehdään verotettavasta metsätalouden tulosta, mutta tappiot vähennetään täysimääräisesti, on verosuunnittelu mahdollista.

Tosin saavutettavat verohyödyt jäävät suhteellisen pieniksi, kuten alla olevat esimerkit osoittavat.

Ainakin alle 30 000 verotettavien pääomatulojen osalta verotuksen kannalta olisi järkevää pyrkiä menettelemään niin, että sellaiset vähennykset, joita ei ole sidottu tulojen määrään, kohdistetaan niille vuosille, jolloin puuta ei ole myyty. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi tulon hankkimisesta johtuvat tulonhankkimiskulut. Tämä johtaa siihen, että yrittäjävähennyksen laskentapohja saadaan maksimoitua eli viiden prosentin vähennys saadaan mahdollisimman suureksi. Myös vähennyskelpoiset menot päästään vähentämään, mutta ne vähennetään vain eri vuonna.

Toisaalta kuten alla olevasta esimerkistä ilmenee, suurilla metsätalouden tuloilla (esimerkissä 100 000 euron puunmyyntitulot) voi käydä jopa niin, että menojen vähentäminen sellaisena vuonna, jona tuloja ei saada, johtaa huonompaan lopputulokseen.

Esimerkki 1: Menot ja puunmyyntitulot samana vuonna

Metsänomistaja A:
Tulot 10 000 e
Menot 2 000 e
Veronalaista 8 000 e, josta yrittäjävähennyksenä vähennetään 5 prosenttia eli 400 euroa.
Verotettavaa puunmyyntituloa jää 7 600 euroa, josta veroa 30 prosenttia (pääomatuloveroprosentti) = 2 280 euroa.

Metsänomistaja B:
Tulot 10 000 e
Menot 10 000 e
Veronalaista 0

Metsänomistaja C:
Tulot 100 000 e
Menot 20 000 e
Verotettavaa 80 000 e, josta yrittäjävähennyksenä vähennetään 5 prosenttia eli 4 000 euroa.
Verotettavaa puunmyyntituloa jää 76 000 euroa, josta veroa 30 000 euroon asti 30 prosenttia (9 000 euroa) ja ylimenevästä osasta 34 prosenttia (15 640 euroa) eli yhteensä 24 640 euroa.

Esimerkki 2: Menot ja puunmyyntitulot eri vuosina

Vuosi 1

Metsänomistaja A ja B:
Tulot 10 000
Menot - e
Verotettavaa 10 000 e, josta yrittäjävähennyksenä vähennetään 5 prosenttia eli 500 euroa.
Verotettavaa puunmyyntituloa jää 9 500 euroa, josta veroa 30 prosenttia (pääomatuloveroprosentti) = 2 850 euroa.

Metsänomistaja C:
Tulot 100 000 e
Menot - e
Verotettavaa 100 000 e, josta yrittäjävähennyksenä vähennetään 5 prosenttia eli 5 000 euroa.
Verotettavaa puunmyyntituloa jää 95 000 euroa, josta veroa 30 000 euroon asti 30 prosenttia (9 000 euroa) ja ylimenevästä osasta 34 prosenttia (22 100 euroa) eli yhteensä 31 100 euroa.

Vuosi 2

Metsänomistaja A
(Oletus: metsänomistajalla ei ole muita pääomatuloja)
Tulot - e
Menot 2 000 e
Alijäämä 2 000 e, josta alijäämähyvitys 30 prosenttia (600 euroa), joka vähennetään verovelvollisen ansiotulojen veroista.

Metsänomistaja B
(Oletus: metsänomistajalla on muita pääomatuloja 12 000)
Tulot - e
Menot 10 000 e
Alijäämä 10 000 e, joka vähennetään muista pääomatuloista, jolloin vähennyksestä saatava hyöty on 30 prosenttia eli 3 000 euroa.

Metsänomistaja C
(Oletus: metsänomistajalla on muita pääomatuloja 25 000 euroa)
Puunmyyntitulot - e
Menot 20 000 e
Alijäämä 20 000 e, joka vähennetään muista pääomatuloista, jolloin vähennyksestä saatava hyöty on 30 prosenttia eli 6 000 euroa.

Jos metsänomistaja C:llä olisi ollut muita pääomatuloja vaikkapa 60 000 euroa, josta olisi päästy vähentämään 20 000 euron alijäämä, saatava verohyöty olisi ollut 34 prosenttia eli 6 800 euroa.


Johtopäätökset esimerkeistä, kun menot muodostuvat eri vuosina kuin tulot

Metsänomistaja A maksoi
esimerkki 1:ssä 2 280 euroa ja
esimerkki 2:ssa 2 250 euroa (-2 850 + 600)
ERO 30 euroa

Metsänomistaja B maksoi
esimerkki 1:ssä 0 euroa ja
esimerkki 2:ssa sai +150 euron verohyödyn (-2 850 + 3 000).
ERO 150 euroa

Metsänomistaja C maksoi
esimerkki 1:ssä 24 640 euroa ja
esimerkki 2:ssa 25 100 euroa (-31 100 + 6 000).
ERO - 460 euroa.
Jos esimerkki 2:ssa metsänomistaja C:llä olisi ollut muita pääomatuloja esimerkiksi 60 000, ERO olisi ollut + 340 euroa.

Juha-Pekka Huovinen, verojuristi
Veronmaksajat

Tulosta