JÄSENALUEELLE KIRJAUTUMINEN UUDISTUI   Katso ohjeet »

Metsätalouden veroilmoitus 2021

Metsänomistaja, voit suunnitella verotustasi veroilmoituksella

Varaukset

Veroilmoituksella voit vähentää metsätalouden pääomatulosta meno- ja tuhovarauksen. Varauksissa on käytännössä kyse verojen maksun lykkääntymisestä tulevaisuuteen, ja niiden tarkoitus on huomioida verotuksessa se, että puun myyntitulot ja metsätalouden menot kohdistuvat usein eri vuosille. Sinä vuonna, jona varaus tehdään, verot maksetaan varauksen määrällä vähennetystä tulosta. Myöhempinä vuosina, kun varaus tuloutetaan, varaus katsotaan veronalaiseksi tuloksi. Verojen maksu siis lykkääntyy, kun tulo siirtyy myöhemmälle vuodelle, ja verovelvollinen saa hyväkseen korkohyödyn.

Yleensä kannattaa välttää varauksen tekemistä sellaisena vuonna, jona pääomatulot ovat enintään 30 000 euroa (metsätalouden tulot mukaan lukien) ja niistä maksetaan 30 % veroa, jos näyttää siltä, että varaus joudutaan tulouttamaan sellaisena vuonna, jona pääomatulot ylittävät 30 000 euroa. 34 00 euroa ylittävästä osasta pääomatuloista joudutaan nimittäin maksamaan 34 % veroa. Varauksen tekemällä saattaa tulla siirtäneeksi tuloja korkeamman verokannan piiriin, jollei ennakoi.

Paras verohyöty varauksista saadaan, kun varaus päästään tekemään 34 prosentilla verotettavista tuloista ja purkamaan sellaisena vuonna, jona pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia veroa.

Varauksista on hyötyä myös silloin, jos kulujen syntymisvuonna metsätalous on tappiollinen eikä tappiollista tulosta päästä hyödyntämään muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä. Tällainen tilanne voi olla, jollei metsätalouden harjoittajalla ole tappiovuonna ansiotuloja, esimerkiksi kuolinpesässä. Tällöin tappio vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi ja sen myöhempi hyödyntäminen edellyttää, että pääomatuloja kertyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pahimmillaan kulut jäävät verotuksessa hyödyntämättä, jollei tuloja kerry. 

MENOVARAUS 

Metsätalouden tuloista tehtävällä menovarauksella voit varautua tulevien vuosien menoihin. Menovarauksella siirretään verojen maksua eteenpäin, ja se kannattaa yleensä tehdä.

Menovarauksen suuruus on enintään 15 prosenttia metsätalouden veronalaisen pääomatulon määrästä. Menovaraus lasketaan metsätalouden pääomatuloista metsävähennyksen tekemisen ja mahdollisen hankintatyön arvon vähentämisen jälkeen.  Mahdolliset muut verovuonna vähennettävät kulut ja poistot vähennetään vasta menovarauksen jälkeen. Varausta ei voi tehdä metsätalouden koneiden ja rakennusten luovutusvoitoista, koska ne eivät ole metsätalouden pääomatuloa.

Menovaraus on tuloutettava varauksen tekemistä seuraavan neljän vuoden aikana, entisten Oulun ja Lapin läänien alueella kuuden vuoden aikana.

Menovaraus käytetään menojen kattamiseen merkitsemällä se veronalaiseksi metsätalouden tuloksi. Vastaavasti metsätulojen hankinnasta muodostuneet menot, joihin menovarausta käytetään, vähennetään täysimääräisesti metsätalouden tuloista kussakin veroilmoituksen vähennyskohdassa. Poistoina vähennettävistä menoista vähennetään enintään vuotuista poistoa vastaava määrä. Käyttöajasta huolimatta enintään 600 euron menon tai menojäännöksen saa kuitenkin poistaa kerralla. Aiemmin raja oli 200 euroa.

Varausta voi tulouttaa veroilmoituksella ennen käyttöajan loppumista myös muuten kuin menoja vastaan, jos esimerkiksi halutaan hyödyntää vanhenemassa olevia luovutustappioita. Varauksen tulouttamatta olevasta osasta tulee verotettavaa tuloa ilman korotusta viimeistään varauksen viimeisenä käyttövuonna. Tällöin jäljellä oleva varauksen määrä merkitään veroilmoituksella tuloksi, vaikkei mitään menoja olisi. Menovarausta voi siis huoletta käyttää veronmaksun lykkäämiseen, vaikka varmuutta esimerkiksi uudistamiskulujen syntymisestä käyttöajan puitteissa ei olisi.

TUHOVARAUS 

Metsätuhosta saadun vakuutus- tai vahingonkorvauksen verotusta voi lykätä tekemällä tuhovarauksen veroilmoituksella.

Tuhovarauksen käyttöaika on sama kuin menovarauksen, mutta sen määrä voi olla yli 15 prosenttia korvauksen määrästä. Näin siksi, että tuhovarauksen saa tehdä sen suuruisena kuin menoja tuhoalueen uudistamiseksi tarvitaan. Selvitys varauksen perusteista pitää säilyttää muistiinpanoissa.

Metsävähennyksellä osa metsätalouden tulosta verovapaaksi

Metsävähennystä käyttämällä päästään vähentämään osa metsätilan ostohinnasta puun myyntituloista.

Metsävähennyksen tekemiseksi täytyy selvittää metsävähennyspohja eli se osuus metsän hankintamenosta, josta voi saada metsävähennyksen. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsävähennyksenä tästä metsävähennyspohjasta voi yhden vuoden verotuksessa vähentää kuitenkin vain enintään 60 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen yhteismäärästä. Tämä johtaa siihen, että pelkästään metsävähennystä käyttämällä ei puukauppahintaa saada kokonaan verovapaasti.

Metsävähennyspohjaa on kertynyt 1.1.1993 tai tämän jälkeen vastikkeellisesti hankituista metsätiloista. Kun tällainen metsätila vaihtaa omistajaa esimerkiksi lahjana tai perintönä, siirtyy omistajan käyttämätön metsävähennyspohja uudelle omistajalle. Metsävähennyspohjan laskennassa otetaan huomioon vain metsän osuus kauppahinnasta, jos samalla ostetaan jotain muutakin kuin metsämaata. Vähennys tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 50 000 euroa maksaneelta metsätilalta voidaan käytännössä saada omistusaikana 30 000 euroa puun myyntituloa ilman, että tästä osuudesta maksettaisiin puun myyntitulon veroja.

Metsävähennystä käytettäessä on syytä huomata, että jos metsätila aikanaan myydään eikä myynti ole verovapaa sukupolvenvaihdoskauppa, kiristyy metsätilan luovutusvoittoverotus. 

Myynnissä luovutusvoittoon taikka -tappioon lisätään tehtyjen metsävähennysten määrä. Lisäys on kuitenkin aina korkeintaan luovutetusta metsätilasta aikanaan saadun metsävähennysoikeuden suuruinen.

Metsävähennyksen tekemiselle on myös minimimäärä - sen pitää olla vähintään 1 500 euroa verovuodessa. Jotta tähän päästään, tarvitaan vähintään 2 500 euroa metsätalouden veronalaista pääomatuloa. Tuloutettava menovaraus ei ole sellaista metsätalouden pääomatuloa, josta voitaisiin tehdä metsävähennys.

Metsävähennys voidaan tehdä vain sellaisesta metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta, joka on verovuoden aikana saatu metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. 

Metsävähennykseen oikeuttavia metsiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena: vähennystä voi vaatia miltä tahansa metsäkiinteistöltä saatujen metsätalouden pääomatulojen perusteella, kunhan kiinteistö on metsävähennysseurannassa.

Tulojen ja menojen ajoituksella veroetuja

Verotettavan tulon määrään vaikuttaa se, milloin puukaupat tehdään ja rahat saadaan. Tämä kannattaa huomioida, jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa puukaupan aikatauluun. Jos on kyse isommasta puukaupasta, on pääomatuloverotuksen progressiivisuuden kannalta edullista, jos kaupat voi tehdä useamman vuoden aikana yhden sijasta.

Jos verotettavia pääomatuloja kertyy vuodessa yli 30 000 euroa, on ylittävältä osalta maksettava 34 prosenttia veroa. Jos taas kaupat saadaan jaettua useammalle vuodelle, voidaan parhaimmillaan välttyä maksamasta korkeampaa pääomatuloveroa ja maksaa vero 30 prosentin mukaan.

Puukauppojen ajoituksella on merkitystä verotuksessa myös, jos omistajalla on vanhenemassa pääomatulolajin tappiota taikka luovutustappioita. Tällöin kauppoja voi pyrkiä aikaistamaan niin, että tappiot päästään vähentämään veronalaisista puunmyyntituloista. Vanhenemisajan voi tarkistaa edellisestä verotuspäätöksestä.

Puukauppoja voi olla veronäkökulmasta järkevää lykätä myös, jos metsänomistajalla on tiedossaan uusia metsätilakauppoja, joista jatkossa voi saada lisää metsävähennystä. Silloin hän pääsee hyödyntämään vähennystä myöhemmin tekemissään puukaupoissa, jos myös vanha metsätila on metsävähennysseurannassa.

Entä jos metsänomistajalla on tulevina vuosina edessään hankintoja tai investointeja, joista syntyy verovähennyskelpoisia menoja? Myös silloin puukauppojen lykkääminen voi olla järkevää. Muuten vaarana saattaa olla, että kun investoinnit tehdään, ei mahdollisen menovarauksen purkamisenkaan jälkeen ole tuloja, joista menot voisi vähentää. Tosin metsätalouden tappion saa vähentää myös muista pääomatuloista tai ansiotuloista alijäämähyvityksenä. Mikäli näitä tappioita ei päästäisi vähentämään seuraavan kymmenen vuoden kuluessakaan, pahimmillaan hyöty alkuperäisistä verovähennyksistä jäisi saamatta.

Ajoitusta suunniteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että verot ovat vain yksi metsätalouden kustannus ja puukauppojen ajoitusta harkittaessa tuleekin pohtia, milloin on kokonaistaloudellisesti edullisinta tehdä kaupat.

Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden verotettavaa tuloa

Metsälahjavähennyksessä on käytännössä kyse siitä, että lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää saanut henkilö voi saada metsätalouden tulosta verovähennyksiä maksamansa lahjaveron perusteella.

Metsälahjavähennyksen voi hyödyntää lahjoituksen jälkeisten viidentoista vuoden kuluessa vähennyksinä, jotka tehdään metsätalouden pääomatulosta.

Metsälahjavähennystä vaaditaan joko Omaverossa taikka erillisellä 2L-lomakkeella. Sitä ei siis merkitä varsinaiselle metsätalouden veroilmoitukselle 2C.

Vähennyspohjan muodostuminen on kuitenkin varsin monimutkaista. Suomen Metsäkeskus on julkaissut metsälahjavähennyslaskurin, jolla on mahdollista arvioida metsälahjasta muodostuvan vähennyspohjan suuruus. Tarkemmin metsälahjavähennyksestä voi lukea myös Verohallinnon syventävästä vero-ohjeesta ”Metsälahjavähennys” (dnro A171/200/2017). 

Metsälahjavähennystä ei kannata tehdä, jos tietää, että tulee luovuttamaan (tässä yhteydessä luovutuksena ei pidetä esimerkiksi ositusta taikka pakkolunastusta) vähintään 10 prosentin osuuden lahjaksi saadusta metsätilasta 15 vuoden kuluessa lahjoituksesta. 

Tämä johtuu tilanteeseen sovellettavasta veronkorotustekniikasta: metsälahjavähennyksenä vähennetyt määrät lisätään 20 prosentilla korotettuna luovutusvuoden veronalaiseen pääomatuloon.

Optimoi yrittäjävähennyksen hyöty

Yrittäjävähennys vähennetään verotettavista metsätalouden pääomatuloista verovelvolliskohtaisesti.

Jos yksityishenkilö tai kuolinpesä on saanut metsätalouden tuloa, vähennetään näiden verotuksessa metsätalouden tuloista yrittäjävähennys. Sen suuruus on viisi prosenttia metsätalouden positiivisesta nettotulosta.

Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi. Sinun ei siis tarvitse laskea ja ilmoittaa vähennystä veroilmoituksessasi.

Vähennyspohja määräytyy siten, että ensin metsätalouden veronalaisista pääomatuloista vähennetään metsävähennys ja muut metsätalouden pääomatulojen hankinnasta aiheutuneet menot, kuten metsänhoitomenot, metsätaloudessa työskennelleille maksetut palkat ja eläkemaksut sekä koneiden ja kaluston hankintamenot sekä käyttökulut.

Lisäksi vähennetään vielä mahdollisesti tehty menovaraus. Jäljelle jäänyt määrä metsätalouden pääomatulosta muodostaa laskentapohjan, josta siis vähennetään viisi prosenttia yrittäjävähennyksenä.

Yrittäjävähennys koskee vain metsätalouden tuloa, joka on saatu maatilana pidettävältä kiinteistöltä. 

  • Vähennystä ei siis saa satunnaisesta puun myyntitulosta, jota on voitu saada esimerkiksi myytäessä puuta omakotitalon tai kesämökin tontilta.
  • Erillisenä verovelvollisena verotettavalle yhteismetsälle yrittäjävähennystä ei myönnetä.
  • Vähennys ei koske myöskään metsätaloudesta saatua ansiotuloa, jota voi syntyä hankintatyöstä.

Yrittäjävähennyksellä ei ole vaikutusta vähennyskelpoisten menojen vähentämiseen eli menoista ei jätetä yrittäjävähennystä vastaavaa viittä prosenttia vähentämättä. Näin menetellään, vaikka metsätaloustoiminta olisi jonain vuonna tappiollistakin. Metsätaloudessa tulot kertyvät usein menoja harvemmin, mikä johtaa helposti siihen, että toiminnasta aiheutuu tappiollisia vuosia.

Koska yrittäjävähennys tehdään verotettavasta metsätalouden tulosta, mutta tappiot vähennetään täysimääräisesti, on verosuunnittelu mahdollista.

Jos pääomatulot jäävät alle 30 000 euron, verotuksen kannalta olisi järkevää pyrkiä menettelemään niin, että sellaiset vähennykset, joita ei ole sidottu tulojen määrään, kohdistetaan niille vuosille, jolloin puuta ei ole myyty. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi tulon hankkimisesta johtuvat kulut.

Tämä johtaa siihen, että yrittäjävähennyksen laskentapohja saadaan maksimoitua eli viiden prosentin vähennys veronalaisista tuloista saadaan mahdollisimman suureksi. Vähennyskelpoiset menot taas päästään vähentämään kokonaisuudessaan tappioiden kautta veronalaisista tuloista.

Kati Malinen,
lakiasiainjohtaja

Artikkeli on julkaistu 11.1.2022.

Tulosta