Osakeyhtiön veroilmoitus 2017

Verohallinnon sivuilta löytyvät ohjeet veroilmoituksen täyttämiseen. Tämän artikkelin tarkoitus on täydentää Verohallinnon veroilmoituksen täyttöohjetta ja antaa täyttäjälle lisävinkkejä. Veroilmoituksen kaikkia kohtia ei siis ole käsitelty.
Elinkeinotoiminnan veroilmoitus Verohallinnon sivuilla

Tekstin numeroidut väliotsikot seurailevat vastaavien kohtien järjestystä veroilmoituslomakkeella.

Osakeyhtiön on annettava veroilmoituksensa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Esimerkiksi jos tilikausi päättyi 31.7.2017, veroilmoitus on annettava 30.11.2017 mennessä.

Palautusaikaan voi saada pidennystä poikkeustapauksessa (esim. sairauden vuoksi). Lisäaikaa on haettava määrämuotoisella lomakkeella 3105 Hakemus veroilmoituksen antamisajan pidentämiseksi, yhteisöt. Hakemuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen viimeisenä palautuspäivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Tuloveroilmoitus verkossa

Marraskuusta 2017 alkaen osakeyhtiön on annettava veroilmoitus sähköisesti. Jos veroilmoitus annetaan viimeistään 31.10.2017, sen voi antaa paperilomakkeella. Lokakuun 2017 jälkeen veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä. Syytä ei tarvitse ilmoittaa etukäteen Verohallinnolle. Verohallinto voi kuitenkin kysyä syytä verovalvonnan yhteydessä.

Yhteisöjen veroilmoituspalvelu YSTI poistuu käytöstä 1.11.2017. Sen jälkeen yhteisöjen tuloveroilmoituksia ei voi enää antaa YSTI:n kautta, vaan ne annetaan OmaVerossa. YSTI:n kautta aiemmin lähetettyjä veroilmoituksia pääsee kuitenkin katsomaan 2.5.2018 asti.

Marraskuusta 2017 lähtien sähköinen veroilmoitus annetaan OmaVero-palvelussa. OmaVero-palvelussa ilmoituksen voi antaa keskiviikosta 8.11.2017 alkaen. Muita vaihtoehtoja sähköiseen ilmoittamiseen ovat Ilmoitin.fi ja kaupalliset Tyvi-palvelut.

Veroilmoituksen antaminen Yhteisöjen veroilmoituspalvelussa tai OmaVero-palvelussa edellyttää Katso-tunnistetta. Katso-tunnisteesta löytyy lisätietoja osoitteesta vero.fi/katso.

Paperisen veroilmoituksen antamiseen tarvittavat tulostettavat lomakkeet löytyvät Verohallinnon internet-sivuilta

Muita muutoksia marraskuusta 2017

Osakeyhtiön verotukseen tulee useita muutoksia marraskuusta 2017 alkaen. Esimerkiksi ennakon täydennysmaksu korvataan verovuoden jälkeen määrättävällä lisäennakolla ja tuloverot maksetaan jatkossa verolajin omalla viitteellä. Osakeyhtiön on tehtävä ennakkoa koskevat hakemukset jatkossa sähköisesti.

Verohallinnon sivut: Osakeyhtiön verotuksen muutokset 

Rekisterimuutokset voi ilmoittaa YTJ-verkkopalvelussa

Osakeyhtiöt voivat ilmoittaa rekisteritietoja koskevat muutokset YTJ-asiointipalvelussa osoitteessa ytj.fi. Verkossa voi ilmoittaa muutokset Verohallinnon rekistereihin (arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri sekä työnantajarekisteri). Palvelussa voi ilmoittaa lisäksi kaupparekisteriin esim. yhtiön vastuuhenkilöitä koskevat muutokset. YTJ-palvelu on Verohallinnon sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhteinen asiointipalvelu.

YTJ-palvelua voivat käyttää osakeyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtajat tai yhtiön asiamiehet.

Palveluun kirjautuvalla henkilöllä täytyy olla suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Palveluun ei voi vielä kirjautua Katso-tunnisteella.

Kohta 2: Osakkeenomistajat ja heille ja heidän omaisilleen suoriteperusteisesti kirjatut suoritukset sekä osakaslainojen yhteismäärä tilikauden lopussa

Kohdassa ilmoitetaan mm. osakkaalle tai hänen omaiselleen maksetut vuokrat, korot, kauppahinnat ja takausprovisiot. Verottajaa kiinnostaa, ettei niistä ole maksettu ylihintaa. Jos ylihintaa on maksettu, kysymyksessä on peitelty osinko. Peitellyn osingon verotus merkitsee veroseuraamuksia yleensä sekä yhtiölle että osakkeenomistajalle.

Peitellyn osingon saajana voi osakkaan lisäksi olla tämän omainen. Tarkkaa määritelmää omaisesta ei ole laissa eikä edes oikeuskäytännössä, vaan asiat on ratkaistava tapauskohtaisesti. Omaisia ovat yleensä perheenjäsenet. Esimerkiksi lasten, puolison ja avopuolison saama etu voidaan verottaa peiteltynä osinkona.

Ratkaisussa KHO 1967/3314 on katsottu, ettei osakeyhtiön osakkaiden serkkua voitu pitää laissa tarkoitettuna muuna omaisena. Ratkaisu omaisiksi luettavista henkilöistä tehdään tapauskohtaisesti. Asian arviointiin vaikuttavat myös taloudellisesta etuyhteydestä kertovat asiat, kuten se, asuvatko henkilöt samassa taloudessa.

Osakaslainat

Kohdassa ilmoitetaan kaikki osakaslainat, jotka ovat yhtiön taseessa tilikauden 2017 päättyessä, riippumatta siitä annetaanko niistä vuosi-ilmoitus vai ei.

Pääomatulona verotettava osakaslaina

Yksityishenkilön osakeyhtiöstä verovuonna saama, kalenterivuoden päättyessä takaisin maksamatta oleva rahalaina luetaan henkilön pääomatuloksi silloin, kun verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % lainan antaneen yhtiön osakkeista tai kun heillä on vähintään 10 %:n osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Tämä koskee kaikkia 3.4.1998 tai sen jälkeen otettuja rahalainoja.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja alaikäistä lasta. Lapsi on alaikäinen, jos hän ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta.

Laina, joka on maksamatta lainan nostovuoden viimeisenä päivänä, katsotaan pääomatuloksi, vaikka lainansaaja ei omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita, jos perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuus on vähintään 10 prosenttia.

Esimerkki:
A ja B ovat puolisoita ja heillä on 13- ja 15-vuotiaat lapset C ja D. Mies A on huhtikuussa saanut X osakeyhtiöltä rahalainan, joka on vielä maksamatta 31.12.
X Oy:n 500:sta osakkeesta:
B omistaa 30 osaketta = 6 %
C omistaa 12 osaketta = 2,4 %
D omistaa 12 osaketta = 2,4 %

Yhteensä 54 osaketta = 10,8 %

A:n saama laina on hänen veronalaista pääomatuloaan, koska muut perheenjäsenet yhdessä omistavat osakkeista vähintään 10 prosenttia. Omistusosuus lasketaan osakkaan verovuoden päättymisajankohdan (31.12) tilanteen mukaisena.

Osakaslaina verotetaan pääomatulona myös, jos osakkaan tai perheenjäsenten tai heidän yhdessä omistamiensa osakkeiden omistus- tai äänimääräosuus on toisten yhtiöiden kautta vähintään 10 prosenttia.

Välillinen omistus- tai äänivaltaosuus lasketaan suhteellisesti siten, että jos esimerkiksi perhe omistaa 20 % A Oy:n osakkeista ja yhtiö A puolestaan omistaa 50 % B Oy:n osakkeista, katsotaan perheen välillisesti omistavan 10 prosenttia (20 % x 50 %) B Oy:n osakkeista.

Pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta ei verotussyistä tarvitse periä korkoa. Sellaisesta osakaslainasta, jota ei veroteta pääomatulona, pitää periä korkoa tai muuten korottomuusetu verotetaan peiteltynä osinkona. Kohtuullisena korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa. Peruskorko on 0,00 % ajalla 1.1.2017-31.12.2017.

Korkoa on perittävä esimerkiksi sellaisesta osakaslainasta, joka on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana ja joka muutoin täyttäisi pääomatulona verottamisen kriteerit. Ennen 3.4.1998 nostetusta lainasta on aina perittävä korkoa. Myös 3.4.1998 tai sen jälkeen nostetusta lainasta, jossa pääomatuloksi lukemisen edellyttämä vähintään 10 %:n omistusosuus ei täyty, tulee periä korkoa.

Osakaslainan vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Osakkaan ja hänen perheenjäsenensä yhtiöltä ottama rahalaina vähennetään osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Vuoden 2017 osinkotulon verotuksessa osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka oli yhtiön taseessa tilikauden 2016 päättyessä.

Oikaisu merkitsee, että vuonna 2017 saadun osittain verovapaan ja osittain pääomatulona verotettavan osingon määrä pienenee, koska laskupohja, josta 8 prosentin osuus lasketaan, on pienempi.

Listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa, jos osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Osingosta on kuitenkin 85 % veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa edellyttäen, että osinko on samalla enintään 8 % matemaattisesta arvosta. Jos osinko ylittää 8 % matemaattisesta arvosta, on osingosta 75 % veronalaista ansiotuloa.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan osakkaan puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisenä pidetään lasta, joka ei ole ennen verovuoden alkua täyttänyt 17:ää vuotta. Vuoden 2017 verotuksessa alaikäisiä ovat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2000 tai sen jälkeen.

Omistusosuudessa, joka määräytyy osingon nostettavissa olovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden lopun tilanteen mukaan, otetaan huomioon vain välitön omistus ja äänimäärä, koska osingot maksetaan yhtiötä välittömästi omistaville osakkaille.

Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta. Siltä osin kuin laina ylittää lainanottajan omien osakkeiden matemaattisen arvon, se vähennetään perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Osakkaan osakkeiden arvosta vähennetään myös perheenjäsenten ottamat osakaslainat. Yhden perheenjäsenen yhtiöstä nostama laina voi siten muuttaa toisen perheenjäsenen saaman osittain verovapaan ja osittain pääomatulona verotettavan osingon osittain ansiotulona verotettavaksi.

Osakkeiden arvosta vähennetään se osakaslainan määrä, joka sisältyy yhtiön varoihin osakkeen matemaattisen arvon laskentaperusteena olevalla tilinpäätöshetkellä.

Esimerkki: 
Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2016. Osakaslainaa ei ole ollut tilikaudella, joka on päättynyt 31.12.2016. Osinko on nostettavissa 1.6.2017. Osakas on ottanut osakaslainan 2.1.2017. Tätä lainamäärää ei vähennetä osakkaan osakkeiden arvosta laskettaessa osittain pääomatulona verotettavan osingon määrää vuonna 2017.

Osakaslaina voidaan vähentää vain elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tuloverolain mukaan verotettavan yhtiön osakkeiden arvosta vähennystä ei tehdä. Esimerkiksi pelkkää vuokraustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön ei yleensä ole verotuskäytännössä tulkittu harjoittavan elinkeinotoimintaa, vaikka vuokraustoiminta olisi ollut laajaa.

Kun osakaslainaa koskeva kohta täytetään yhtiön vuoden 2017 veroilmoituksella, se vaikuttaa vuonna 2018 saadun osingon verotukseen.

Kohta 3: Yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntona

Kohdassa tulee eritellä sellaiset osakeyhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt asuntonaan. Myös muiden kuin vakituisten asuntojen, esimerkiksi kesäasuntojen, käytöstä ja käyttäjästä on annettava selvitys. 

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheensä kanssa yli puolet yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan yhtiössä työskentelevän henkilön aviopuolisoa ja avopuolisoa, jos avopuolisot asuvat yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, sekä henkilöä, joka on yhtiössä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu hänen kanssaan samassa taloudessa. Perheenjäsenen iällä ei ole tässä merkitystä.

Asunnon arvon vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta

Jos yrittäjäosakkaalla on ollut yhtiön omistama asunto omana tai perheensä asuntona verovuonna, vähennetään asunnon arvo hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta. Myös ns. kakkosasunto tai vapaa-ajan asunto vähennetään.

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Asunnon arvon vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjäosakkaan aseman tulee täyttyä ennen osingon nostettavissaolovuotta viimeksi päättyneen tilikauden lopussa.

Jotta asunnon arvo voidaan vähentää, tulee asunnon kuulua nettovarallisuuden laskennan perustana olevassa tilinpäätöksessä yhtiön varoihin. Lisäksi osakkaan tulee käyttää asuntoa sinä verovuonna, jona osinko hänellä verotetaan.

Esimerkki: 
Osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2016. Yhtiö on hankkinut osakkaalleen asunnon kesäkuussa 2016, jolloin osakas on ottanut asunnon käyttöönsä. Kun osakkaan vuonna 2017 nostaman osittain pääomatulona verotettavan osingon osuutta lasketaan, vähennetään osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta asunnon arvo edellyttäen, että osakas edelleen käyttää asuntoa vuonna 2017.

Vähennettävänä arvona käytetään sitä arvoa, jota on käytetty yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa (poistamaton hankintameno tai vertailuarvo). Jos yhtiön asuntoa on käytetty vain osittain osakkaan tai hänen perheensä asuntona, vähennetään vain käyttöä vastaava osuus.

Enimmäismäärä, joka osakkeiden arvosta voidaan vähentää, on yrittäjäosakaan omistamien osakkeiden arvo. Jos osakkaina ovat puolisot, jotka molemmat ovat yrittäjäosakkaita ja asuvat kyseisessä asunnossa, kummankin osakkeiden arvosta vähennetään puolet asunnon arvosta. Asunnon arvo vähennetään esimerkiksi silloin, kun asunto on ollut osakkaan käytössä asuntoetuna. Oikaisu tehdään myös, vaikka osakas on maksanut osakeyhtiölle käypää vuokraa asunnostaan, joka on yhtiön omistuksessa.

Kohta 4: Vapaan oman pääoman rahastosta jaettavaksi päätetty määrä

Vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotus on uudistunut verovuodesta 2014 alkaen. Katso tästä myös Verohallinnon 16.2.2017 päivittämä ohje: Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa. Dnro: A217/200/2016

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti osinkona.

Jos jakaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, varojenjako verotetaan kuitenkin luovutuksena, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Jotta varojenjako verotettaisiin luovutuksena, osakkeenomistajan on esitettävä edellytysten täyttymisestä luotettava selvitys.

Jos jakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, vapaan oman pääoman rahastosta saatu suoritus verotetaan aina osinkoa koskevien säännösten mukaan.

Tuloverolaskelma: 7 Elinkeinotoiminnan kulut

Yhteisön yleisradiovero

Yhteisön yleisradioveroa suorittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta Suomessa harjoittavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa.

Yhteisön yleisradioveron laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on suoritettava yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta. Yhteisön yleisradioveron enimmäismäärä on 3 000 euroa. Vero on 3 000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867 142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50 000 euroa, yhteisö ei maksa yleisradioveroa.

Yhteisön yle-veron saa vähentää elinkeinotoiminnan kuluna. Vähennys ilmoitetaan veroilmoituslomakkeella sivulla 3 kohdassa 4 Muut vähennyskelpoiset liiketoiminnan muut kulut.

Verohallinnon ohjeen mukaan yleisradiovero vähennetään ensisijaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana lopullinen vero on maksuunpantu. Kuluna vähennettävän yleisradioveron määrä selviää tällöin verotuspäätöksestä.

Yhteisön yleisradioverosta ja sen jaksottamisesta verotuksessa katso Verohallinnon ohje Yleisradiovero. 25.1.2013. Dnro A38/00 00 00/2012

Työnantajan koulutusvähennys

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava työnantaja voi vaatia koulutusvähennystä. Koulutusvähennys on laskennallinen lisävähennys, jonka voi tehdä elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava työnantaja yritysmuodosta riippumatta, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät. 

Koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu koko henkilöstöä koskevaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuksen on liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin saman työnantajan palveluksessa.

Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden yrityksen verovuoden aikana. Kunkin koulutusjakson on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Yksi koulutuspäivä kestää 6 tuntia.

Työntekijälle on koulutusajalta maksettava palkkaa ja työntekijän on osallistuttava tosiasiallisesti koulutukseen. Työnantajan on lisäksi laadittava kirjallinen selvitys vähennysten edellytysten täyttymisestä työntekijäkohtaisesti.

Koulutusvähennys lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärällä. Näin saatu tulo jaetaan kahdella. Koulutusvähennyksen määrä on noin puolet koulutusajan laskennallisista palkkakuluista.

Koulutusvähennyksestä katso Verohallinnon ohje Työnantajan koulutusvähennys. Dnro: A196/200/2013 

Elinkeinotoimintaa harjoittava osakeyhtiö vaatii koulutusvähennystä lomakkeella 79 Vaatimus elinkeinotoiminnan koulutusvähennyksestä 2017 ja maataloutta harjoittava työnantaja lomakkeella 79A Vaatimus maatalouden koulutusvähennyksestä 2017. Veroilmoituslomakkeella 6B koulutusvähennys merkitään s. 4 kohtaan 9 Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa).

Varaukset

Takuuvaraus

Verotuksessa hyväksytään vähennettäväksi takuuvaraus rakennus- tai laivanrakennusyrityksessä tai metalliteollisuusliikettä harjoittavassa yrityksessä.

Takuuvaraus koskee virheitä yrityksen valmistamassa rakennuksessa, sillassa, laiturissa, tiessä, padossa, ilma-aluksessa tai isossa vesialuksessa sekä suuressa koneyksikössä. Yhtiön on laskelmin osoitettava vastuunsa todennäköinen toteutuminen. Takuukorjauksen menoja, jotka on katettu varauksesta, ei voida enää erikseen vähentää kuluina. Käyttämätön takuuvaraus tuloutetaan takuuajan päättyessä.

Hinnanlaskuvaraus 

Osakeyhtiöllä on oikeus vähentää verovuoden kuluna tilaushinnassa tapahtunutta hinnanlaskua vastaava osuus, jos sitovin kirjallisin sopimuksin kiinteään koti- tai ulkomaanrahan määräiseen hintaan tilattujen, vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen toimittamattomien tavaroiden hinta oli tilinpäätöspäivänä vähintään 10 % sopimuksen mukaista hintaa alempi. 

Vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen tavaroiden tulee olla ennen verovuoden päättymistä tilattu sitovin kirjallisin sopimuksin. Kiinteän hinnan edellytystä eivät täytä tilaukset, joissa tavaran hinta on sidottu pörssi- tai maailmanmarkkinahintaan taikka muutoin määrätyn ajankohdan käypään hintaan.

Osakeyhtiön on näytettävä hinnan alentuminen toteen, samoin se, että sopimus täyttää laissa asetetut ehdot. Jos osakeyhtiö on tehnyt hinnanlaskuvarauksen ja tavaran hinta palautuu entiselleen, tehtyä varausta ei tarvitse purkaa, vaikka tavara edelleen olisi toimittamatta yhtiölle.

Jälleenhankintavaraus

Jälleenhankintavaraus voidaan muodostaa, kun käyttöomaisuus on tuhoutunut tulipalon tai vastaavan vahinkotapahtuman seurauksena. Saatu vakuutus- tai vahingonkorvaus kirjataan ensiksi hankintamenon vähennykseksi. Jos saatu korvaus ylittää poistamattoman hankintamenon, voidaan yli jäävästä osasta muodostaa jälleenhankintavaraus.

Tuhoutuneen käyttöomaisuuden korvausten lisäksi voidaan jälleenhankintavaraus muodostaa myös toimitilarakennuksen tai toimitilaosakkeen luovutushinnasta siltä osin kuin luovutushinta ylittää poistamattoman hankintamenon.

Jälleenhankintavaraus on käytettävä samana verovuotena tai viimeistään kahden seuraavan verovuoden kuluessa. Kuluvan käyttöomaisuuden tuhoutumisen yhteydessä muodostettu jälleenhankintavaraus voidaan käyttää kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hankkimiseen tai omaisuuden kuntoon saattamiseen. Toimitilojen luovutushinnasta muodostettua jälleenhankintavarausta saadaan käyttää vain uusien toimitilojen hankintaan tai vanhojen toimitilojen kuntoon saattamiseen.

Jälleenhankintavarauksella katettu käyttöomaisuus on otettava elinkeinotoiminnan käyttöön viimeistään kahden seuraavan verovuoden aikana. Määräaikaan voi saada pidennystä enintään kolme vuotta.

Varauksen käyttö keinotteluun pyritään ehkäisemään sillä, että varaus tuloutetaan verotuksessa 20 prosentilla korotettuna, ellei sitä ole käytetty viimeistään kahden seuraavan verovuoden kuluessa. Jos varausta ei ole käytetty myönnetyn määräajan pidennyksenkään aikana, luetaan varaus verotuksessa tuloksi 40 %:lla korotettuna.

Kohta 13: Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Osakeyhtiön verotuksessa vahvistettu tappio voidaan vähentää saman tulolähteen tuloksesta kymmenen seuraavan verovuoden aikana. Osakeyhtiön tappiot ilmenevät verotuspäätöksestä.

Osakeyhtiön tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet osakkeista on joko suoraan tai välillisesti vaihtanut omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi.

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos vähintään 20 % osakeyhtiöstä omistavan osakkaan omien osakkeiden enemmistö on vaihtanut omistajaa. Tällöin kaikkien kyseisen omistajayhtiön osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Esimerkki: 
A Oy omistaa 60 % B Oy:n osakkeista. Kun A Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien A Oy:n omistamien B Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Osakeyhtiössä omistussuhteet voivat muuttua osakkeiden kaupan lisäksi osakeannissa tai omien osakkeiden lunastuksen tai hankkimisen yhteydessä siinä määrin, että tappion vähennysoikeus menetetään.

Verohallinto voi hakemuksesta myöntää luvan tappion vähentämiseen, vaikka yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa.

Lupa tappion vähentämiseen voidaan myöntää erityisestä syystä, jos se on tarpeen yhtiön toiminnan jatkamisen kannalta.

Katso Verohallinnon ohje Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos, 20.12.2016, Dnro A223/200/2016 sekä
Verohallinnon ohje  Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös, 19.6.2013, Dnro A15/200/2013

Johnny Örnberg, lakimies
Veronmaksajain Keskusliitto

Tulosta