Veronmaksajien Lehtinen kehysriihestä: Yhteisöveroalennus merkittävä avaus, palkkojen ostovoima uhkaa laskea
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihessä päättämää yhteisöveron keventämistä merkittävänä uutena avauksena, sillä yhteisöverokannan mittavaa alennusta ei kompensoida täysimääräisesti muita veroja kiristämällä.
- Hallitus ottaa yhteisöveroalennuksessa veropoliittista etunojaa ja irtautuu rohkeasti staattisesta nollasummapelistä, jossa kevennykset aina katetaan kiristyksillä.
- On hyvä, että hallitus ottaa positiivista riskiä verotuottojen suhteen ja uskaltaa luottaa yhteisöveron alentamisen dynaamisiin vaikutuksiin, jotka osaltaan tukevat veropohjaa ja siten ylläpitävät verotuottoja.
Hallituksen pitäytyminen työn verotusta kiristävällä linjalla myös ensi vuonna on puolestaan kehysriihen veropäätöksissä pettymys. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman lasku uhkaa jatkua vielä ensi vuonnakin.
- Veromaltin ja palkkamaltin yhdistelmä olisi ollut toivottavampi tapa edetä kuin nyt häämöttävä veronkiristysten tie.
- Palkansaajien ostovoimanäkymä on näiden päätösten jälkeen ankea palkankorotuksista riippumatta, jos hallitus ei muuta kiristyslinjaansa myöhemmin.
Lehtinen pitää kehysriihessä päätettyä valtiontalouden sopeuttamista 500 miljoonalla eurolla (hallituksen 27.3. tarkentama luku) tässä tilanteessa mittaluokaltaan sopivana.
- Liioiteltu sopeutus olisi tässä suhdannetilanteessa johtanut vain taantuman syvenemiseen, joten hallitus on oikeilla linjoilla osoittaessaan malttia lyhyen aikavälin leikkauksissa ja kiristyksissä.
Veronkiristyksistä osa suunnataan nyt valmisteveroihin, mikä on Lehtisen mielestä oikea painotus. Esimerkiksi alkoholin ja tupakan veronkorotuksista voi välttyä käyttämällä vähemmän näitä terveydelle haitallisia tuotteita. Myös sähkönkulutukseen kotitaloudet voivat itse vaikuttaa.
- On parempi verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa.
Kotitalousvähennyksellä on jatkuvasti suuri merkitys harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Sen avulla on myös synnytetty kokonaan uusi kotitalouspalvelujen toimiala Suomeen.
- Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2400 euroon on hallitukselta erityisen myönteinen harmaata taloutta purkava täsmätoimi.
Asuntolainojen korkovähennystä hallitus leikkaa hieman vielä vuonna 2015. Vaikka nyt päätetty lisäkiristys on suhteellisen vähäinen, on korkovähennyksellä edelleen suuri merkitys asuntolainaa tarvitsevien asuntosäästäjien kannalta.
- Korkovähennys parantaa asuntovelkaisen asemaa asuntomarkkinoilla suhteessa perintörikkaisiin, sijoittajiin tai muutoin valmiiksi varakkaisiin henkilöihin, muistuttaa Lehtinen.
- Korkovähennys edistää tasapuolista ja laajapohjaista omistusasumista Suomessa. Siksi on tärkeää säilyttää korkovähennys myös tulevaisuudessa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, 0400 414 652