Veronmaksajien Lehtinen: Lapsivähennyksen malli ei onnistunut
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihessä sorvattua lapsivähennysmallia kehnona kompromissina.
- Lapsien huoltamisesta aiheutuu kuluja tulotasosta riippumatta. Sen takia perhekustannusten tasaus on jo vuosikymmeniä kohdistettu tasapuolisesti kaikille lapsiperheille, muistuttaa Lehtinen.
- Nyt hallitus on sotkemassa perhekustannusten tasaukseen täysin perusteettomasti tuloverotuksen ankaraa progressiota. Tässä ovat hallituksella menneet puurot ja vellit sekaisin.
- Tuloverotuksen progressiivisuus ja tuloharkintaiset tulonsiirrot huolehtivat jo nyt varsin tehokkaasti lapsiperheiden tuloerojen tasauksesta. Usein lisäansioita leikkaavat myös tuloharkintaiset päivähoitomaksut. Näiden päälle tuleva lapsivähennyksen tuloleikkuri on kummallinen ja perusteeton ratkaisu.
Nyt hahmotellussa muodossa lapsivähennys olisi huonoa perhepolitiikkaa ja huonoa veropolitiikkaa. Lehtinen toivookin lapsivähennykselle hallituksen nyt linjaamassa muodossa lyhyttä ikää.
- Jatkossa on syytä korjata tämä valitettava harha-askel ja palata perinteiseen tasapuoliseen perhekustannusten tasaukseen, katsoo Lehtinen.
Eläkkeensaajille suunnattu verohuojennus on sen sijaan pieni myönteinen liikahdus hallitukselta.
- Eläketulovähennyksen korotus ei kuitenkaan kohdistu kaikille veroja maksaville eläkeläisille, joten eläketulojen verotuksen progressiivisuus jyrkkenee valitettavasti hieman lisää.
Hyvää budjettiriihen veroratkaisuissa on myös joidenkin edellisen hallituksen linjaamien kiristysten purkaminen. Ansiotuloverotuksen perusteisiin tehdään osittainen inflaatiotarkistus.
- Kauneusvirhe tässäkin ratkaisussa kuitenkin on, sillä ansiotuloverotuksen progressiivisuutta jyrkennetään samalla entisestään jättämällä osa tuloluokista inflaatiotarkistuksen ulkopuolelle.
Hallituksen budjettiriihen ratkaisut merkitsevät ansiotulojen verotuksen pysymistä ensi vuonna käytännössä ennallaan. Esimerkiksi keskituloisen 3 224 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti pysyy 31,0 prosentissa.
Nettopalkan ostovoima laskee vuonna 2015. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 0,6 prosenttia.
Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on hallituksen budjettiriihessä tekemien veropäätösten lisäksi huomioitu myös odotetut työeläkemaksujen muutokset sekä arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 1,2 prosenttia ja hintatason 1,7 prosenttia vuonna 2015.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
Lapsilisien muutosten ja uuden lapsivähennyksen vaikutus vuonna 2015: kaksi huoltajaa, joilla yhtä suuri palkka (pdf-tiedosto päivitetty 2.10.2014)
Lapsilisien muutosten ja uuden lapsivähennyksen vaikutus vuonna 2015: yksinhuoltaja (pdf-tiedosto päivitetty 2.10.2014)
Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korotuksen vaikutus eläketulotasoittain
2015 (pdf)