Arvonlisäveroa on vaikea kiertää

12.03.2012  |  Vuosi 2012

Hallitus valmistautuu päättämään uusista valtiontalouden sopeutustoimista maaliskuun kehysriihessään. Joitakin veroja on silloin väistämättä kiristettävä.

Mikään veronkiristys ei ole vaikutuksiltaan ”ilmainen”, sillä kaikkien verojen korottamisesta aiheutuu enemmän tai vähemmän hyvinvointitappiota.

Nyt on syytä kohdistaa kiristykset sellaisiin kohteisiin, josta tätä yleistä hyvinvointihaittaa on mahdollisimman vähän – ja vastaavasti verotuotto aiheutettuun haittaan nähden suuri.

Yhtä veroa on kiristyspakettia koottaessa hyvin vaikea kiertää: arvonlisävero on hyvä vero korotettavaksi.

* * *

Verotuksen painopistettä on siirrettävä maltillisesti ansiotulojen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan. Näin verotuksen rakenteiden uudistamisella osaltaan edistetään työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua. Tästä hyötyvät lopulta kaikki, kun jaettavaa syntyy enemmän.

Työtulojen verottamisesta aiheutuu suurempi hyvinvointitappio kuin kulutuksen verottamisesta. Työn verotuksella on myös kielteisempi vaikutus talouskasvuun kuin kulutusveroilla.

Painopisteen siirtäminen työhön kohdistuvista veroista arvonlisäverotukseen on perusteltua myös siksi, että siten voidaan suosia kotimaista työtä ja tuotantoa ulkomaiseen verrattuna.

Työtulojen verottaminen kohdistuu vain Suomessa tehtyyn työhön, mutta ei rasita lainkaan tuontia. Työn verotuksen kiristäminen olisikin erityisen haitallista suomalaisen työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta.

Arvonlisävero rasittaa puolestaan tasapuolisesti myös tuontitavaroita, joihin vero liitetään heti maahantuonnin yhteydessä. Vienti on sen sijaan arvonlisäverosta vapaa, joten veron korottaminen ei heikennä suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailman markkinoilla.

Tällä on erityistä merkitystä Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa, jossa ulkomaankaupan osuus kansantaloudessa on suuri.

* * *

Arvonlisävero on laajapohjainen ja kansainvälisesti harmonisoitu, joten yleinen kulutusverojen korottaminen on luonnollista toteuttaa juuri arvonlisäverokantoja korottamalla.

Mikäli kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, saadaan noin 700 miljoonan euron verotuotot. Tällä päästään jo varsin pitkälle kiristystalkoissa.

Arvonlisäverojen korotuksen täydennykseksi on hyvä nostaa myös varsinaisia haittaveroja, kuten vaikkapa alkoholiveroa ja tupakkaveroa.

Niiden korottamisessa on kuitenkin pysyttävä järkevissä rajoissa. Muutoin näiden tuotteiden kysyntä purkautuu liiaksi paisuvaan matkustajatuontiin. Silloin sekä verotuottojen kasvu että tavoitellut positiiviset terveysvaikutukset voisivat jäädä haaveeksi.

* * *

Vaikka arvonlisävero on monien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta lähes kattavasti asiantuntijoiden suosiossa verotuksen kiristyskohteita valittaessa, kohdistuu siihen myös sitkeitä epäilyksiä oikeudenmukaisuuden kannalta.

Kulutusverojen korottaminen aiheuttaa osaltaan kuluttajahintojen nousua, ja tällä on erityistä merkitystä pienituloisille tulonsiirtojen saajille. Tämä hintojen nousu korvataan heille kuluttajahintaindeksiin sidottujen automaattisten tarkistusten kautta.

Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja
Veronmaksajain Keskusliitto

Kolumni ilmestyi Taloustaito-lehdessä 13.3.2012

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.