Raamit, kehykset ja jatkot

11.06.2012  |  Vuosi 2012

Hallituksen vuosittaisessa budjettiriihessä elokuussa tehdään yleensä merkittäviä päätöksiä seuraavan vuoden verotuksen tasosta.

Tänä vuonna asia on ainakin osittain toisin, sillä hallitus kerkisi jo maaliskuun kehysriihessään linjata merkittävästi vuosina 2013 ja 2014 toteutettavia veromuutoksia.

Jos kehysriihen verolinjaukset toteutuvat sellaisenaan, on varsinkin vuoden 2013 näkymä ansiotuloilla elävien suomalaisten kannalta kokolailla harmaa.

Palkansaajien ostovoima on kääntymässä vuonna 2013 laskuun, vaikka palkat nousevatkin raamisopimuksen mukaisesti.
Tämä johtuu siitä, että hallitus päätti raamisopimuksen jälkeen maaliskuun kehysriihessään luopua hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan työn verotusta ei kiristetä vaalikauden aikana.

Käytännössä tämä veropoliittinen suunnanmuutos merkitsee toteutuessaan sitä, että palkkojen ja muiden ansiotulojen verotus kiristyy vuosina 2013 ja 2014 - ensimmäistä kertaa 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen.

Palkkojen ostovoiman painuminen miinukselle tulee Suomen talouden kannalta huonoon aikaan.

Kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus ja eurokriisin jatkuminen merkitsevät nimittäin sitä, että myöskään vientivedon varaan ei ensi vuonna parane liikoja laskea.

Kansalaisten ostovoiman samanaikainen leikkaaminen uhkaa nyt hyydyttää myös kotimaisen kysynnän ja samalla vaarantaa lähivuosien talouskasvun terveen perustan.

Kasvuun hallitus haluaa kuitenkin ainakin juhlapuheissa panostaa.

Toivottavasti hallituksen kaavailema uusi kasvupolitiikka ei tarkoita pelkkiä veronmaksajien piikkiin tehtäviä julkisia hankkeita ja investointeja, jotka rahoitetaan työssäkäyvän keskiluokan ostovoimaa heikentämällä.

Kohtuullinen ansiotulojen verotus on asetettava siltarumpujen edelle tulevissa budjettiratkaisuissa.

Vuonna 2013 palkankorotukset määräytyvät vielä voimassa olevan raamisopimuksen mukaisesti.

Sen jälkeen Suomea uhkaa palkkojen, verojen ja hintojen kilpalaukka, joka ei ainakaan edistäisi talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä – valtiontalouden tasapainottamisesta nyt puhumattakaan.

Uhkana on pahimmillaan negatiivinen kierre, jossa yhdistyvät kiristyvä palkkaverotus, heikkenevä kilpailukyky ja hiipuva ostovoima palkkojen ehkä tuntuvistakin nimelliskorotuksista huolimatta.

Nykyisen raamisopimuksen umpeutuessa olisi löydettävä eväät tämän uhkaavan negatiivisen kierteen kääntämiseksi jälleen positiiviseksi niin, että aikaansaataisiin kohtuullistuvien verojen ja palkkamaltin suotuisa yhdistelmä.

Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja
Veronmaksajain Keskusliitto

Kolumni ilmestyi Taloustaito-lehdessä 13.6.2012

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.