Supistuva talous ei tasapainota budjettia

03.12.2012  |  Vuosi 2012

Hallitus linjaa lähikuukausina vaalikauden loppuvuosien talouspolitiikkaa hallitusohjelman puolivälin tarkastelussa sekä kevään kehysriihen yhteydessä.

Hallituksen keskeinen tavoite on ollut valtion velan bruttokansantuoteosuuden kääntäminen laskuun.

Hallitus on tähän mennessä päättänyt sopeuttaa valtiontaloutta noin viidellä miljardilla eurolla, mikä jakautuu suunnilleen puoliksi veronkiristyksiin ja menosäästöihin.

Viiden miljardin sopeutustoimet ja silti valtion budjetti ei tasapainotu. Mikä on mennyt pieleen?

Perussyy valtiontalouden ajankohtaiseen heikkouteen ei löydy riittämättömistä leikkauksista vaan riittämättömästä talouskasvusta. Nyt taloutta uhkaa uusi taantuma.

* * *

Supistuvan talouden oloissa ei hallituksen tavoittelema valtion velkaantumisen pysäyttäminen ole järkevästi mahdollista.

Jos tätä yritettäisiin, seurauksena olisi vain toistuvien veronkiristysten ja menoleikkausten, pahenevan työttömyyden ja pienenevän kansantalouden syöksykierre.

Finanssipolitiikan tulee olla kasvuhakuista. Jos finanssipolitiikkaa kiristetään taantuman aikana nopeasti ja voimakkaasti, on vaarana talouskasvun tyrehtyminen kokonaan ja työllisyyskehityksen romahtaminen. Tämä vaikeuttaisi myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelmien ratkaisemista. Taantuma muuttuisi helposti lamaksi.

Tuskinpa hallitus tällaiseen itsetuhoiseen politiikkaan sortuu.

Lyhyellä aikavälillä on siis syytä pitää pää kylmänä ja antaa finanssipolitiikan automaattisten vakauttajien toimia.

Valtiontalouden alijäämä voi taantumassa väliaikaisesti jopa kasvaa, mutta pysyvästi näin ei voi tietenkään olla.

Mikä siis lääkkeeksi velkaantumiseen?

* * *

Ainoa järkevä keino päästä hallituksen tavoittelemaan valtion velkasuhteen pienenemiseen on kansantalouden palauttaminen ripeästi kestävälle kasvu-uralle ajankohtaisen taantuman jälkeen.

Lähitulevaisuudessa talouskasvua ei voida laskea viennin vedon varaan. Myönteinen talouskehitys ja paraneva työllisyys edellyttävät välttämättä lisää aktiivisuutta myös kotimarkkinoilla.

Kotimaiseen kysyntään pohjaavalta terveeltä talouskasvulta ei saa lähivuosina leikata siipiä verotuksen kokonaistasoa kiristämällä. Kokonaisveroaste on syytä pitää kurissa, jotta yksityisen kulutuksen ja investointien kasvulle jää riittävästi tilaa.

Tarvittava valtiontalouden maltillinen lisäsopeutus on tehtävä valtion menojen kasvua hillitsemällä, ei veronkiristyksiä jatkamalla.

Tärkeintä on kuitenkin edistää työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua talouden rakenteita uudistamalla. Verotuksen osalta tämä tarkoittaa painopisteen asteittaista siirtämistä työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verotuksen suuntaan.

Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja
Veronmaksajain Keskusliitto

Kolumni ilmestyi Taloustaito-lehdessä 5.12.2012.

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.